Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Voiko Islantiin matkustaa eli koronatilanne matkailijan näkökulmasta

    Niin, voiko Islantiin matkustaa. Arvatkaas vaan, onko tätä asiaa jauhettu meillä kotona väsymiseen asti koko kevään ajan. Jäätikköopaspuolisolla ei juuri nyt ole oman alansa töitä, ja minullakin on mennyt monta juttua töissä uusiksi matkailualan täydellisen pysähtymisen takia. Ihanaa kuitenkin, kun olette kyselleet minulta niin paljon Islantiin matkustamisesta ja siitä, milloin tänne voi taas tulla ja kuinka pian tänne taas pääsee. Tosi mielelläni vastailen kysymyksiin, joihin osaan vastata. Voiko tulla kesällä issikkavaellukselle? Pitääkö roadtrip jäätikkömaisemiin perua? Tässä postauksessa kerron sen mitä tällä hetkellä tiedän Islantiin matkustamisesta. Aina kun uutta tietoa tulee, käyn päivittämässä tätä postausta. Tämä juttu on päivitetty viimeksi 3. heinäkuuta.

    islannissa vaeltamassa

    Islannin rajat auki ETA-maille ja koronatesti rajalla

    Islannin rajat ovat tällä hetkellä suljettuja muilta paitsi Euroopan talousalueen (EU + Norja + Liechtenstein + Sveitsi + Britannia) sisältä matkustavilta sekä ihmisiltä, jotka asuvat näillä alueilla. Esimerkiksi Suomesta voi siis tällä hetkellä matkustaa Islantiin.

    Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki Islantiin tulevat – sekä islantilaiset että ei-islantilaiset – joutuvat kahden viikon karanteeniin saapuessaan maahan tai tekemään koronatestin. Karanteeni tarkoittaa suljetuissa tiloissa pysyttelyä ja julkisten liikennevälineiden käyttökieltoa (taksit ovat ok).

    Kesäkuun puolivälistä alkaen Keflavikin lentokentällä on mahdollista tehdä koronatesti. Heinäkuun alusta lähtien kaikki matkustajat (sekä islantilaiset että ulkomaalaiset) joutuvat maksamaan testein teosta 11 000 ISK eli noin 70 euroa; hinta on matalampi, jos testin maksaa etukäteen. Testitulos saadaan vuorokauden kuluessa ja siitä ilmoitetaan joko korona-applikaatiolla (luet tämä juttu lataa covid19-applikaatio puhelimeesi, jos olet tulossa kesällä Islantiin) tai jos ei jostain syystä halua sovellusta puhelimeensa, tiedon saa tekstiviestillä.

    Vuonna 2005 ja sen jälkeen syntyneiden lasten ei tarvitse tehdä testiä tai mennä karanteeniin. Islannin ulkopuolella tehty testitulos ei kelpaa.

    Ennen Islantiin saapumista matkustajan täytyy rekisteröityä Islannin koronasivustolla. Rekisteröityminen takaa esimerkiksi sen, että jos joku lentomatkustajista diagnosoidaan, kaikkiin matkustajiin pystytään ottamaan heti yhteyttä.

    Islannissa korona on saatu aika hyvin hallintaan. Meillä ei ole ollut uusia todettuja tartuntoja kesäkuussa kuin muutama ja niistäkin käsittääkseni suurin osa juurikin noissa rajatarkastuksissa. Se on valtavan hieno juttu ja siitä näkökulmasta matkustusrajoitusten ylläpitämisen ymmärtää. Hyvin kehittymään lähtenyttä tilannetta ei haluta vasaroida palasiksi lisäämällä ihmisten liikkumista rajattomasti saman tien.

    perheretki vesiputouksen ääressä
    islanti ja korona voiko islantiin matkustaa

    Islannin matkailu toivottavasti toipuu syksyllä

    Järjestän kesäisin niitä mahdottoman ihania islanninhevosvaelluksia. Kesäkuun matkan olemme jo joutuneet siirtämään elokuulle ja lopulta sekin jouduttiin perumaan. Syyskuun issikkamatka pidetään aikataulujen mukaan, jos koronatilanne ei tästä uudestaan eskaloidu. Toivon sydämeni pohjasta että tämä reissu onnistuu. Issikkakuumeeni on nimittäin jo ihan huippulukemissa…

    Olen muutamilta islantilaisilta matkailualan toimijoilta kuullut arvioita, että noin elokuussa tai syyskuussa täällä näkee taas ulkomaalaisia turisteja enemmän. Heinäkuussa Islantiin tulijoita voi olla tavallista vähemmän jo ihan lentoliikenteen vähäisyyden takia. Siihen asti ollaan hissukseen ja toivotaan, että paikalliset turistit pitävät hotelleja, retkijärjestäjiä ja kylpylöitä hengissä. Ravintolat ja kahvilat ovat auki, mutta erityisjärjestelyin. Me olemme perheen kanssa suunnitelleet useampia minireissuja tälle kesälle Islannin sisälle. Ulkoilureissuja, telttailua (heh, ehkä, jos on tarpeeksi lämmin), vaeltamista, pyöräilyä ja hotellilomia. Se on samalla materiaalinkeruuta tuleviin kirjoihin ja verkko-oppaisiin. Jee!

    Suomesta lensi Islantiin normaalina aikana kaksi lentoyhtiötä: Icelandair ja Finnair. Icelandair aloittaa suorat lennot Suomen ja Islannin välillä heinäkuun puolivälin tienoilla ja niitä on tarjolla kahdesti viikossa heinäkuun lopun ajan. Elokuun 2. päivä tulee tietoa syksyn aikatauluista.

    Tankasta pääsee Itä-Islantiin myös kolmen päivän mittaisella laivamatkalla – ja reissun aikana alus pysähtyy myös Färsaarilla – mutta samat rajoitukset koskevat tällä hetkellä myös aluksella matkustavia: mars kahden viikon karanteeniin tai testiin. Testi järjestetään Seydisfjördurin sataamassa.

    Lapset pelaavat viikinkipalikkaa Islannissa - voiko islantiin nyt matkustaa

    Suunnitelmissa siintää Länsivuonot paradise -reissu ensi vuodelle

    Lyhyen reissun aika ei siis ole juuri nyt, mutta ehkä jo kesäkuun puolivälissä! Harvaan asuttu luontokohde on koronan jälkeisessä ajassa varmasti kiehtovampi tai ainakin turvallisemman tuntuinen matkakohde kuin täyteen ahdettu suurkaupunki. Kaikki on kuitenkin vielä niin kovin epävarma, että arvauksia islantilaisen matkailun tulevaisuudesta on mahdotonta tehdä. Omaa tilannetta ajatellessani olen iloinen, että en laittanut kaikkia munia yhteen baskettiin. Matkailualan työt jäivät pois, mutta viestintä, sisällöntuotanto, koulutushommat ja muut projektit ovat täyttäneet tyhjennyttä tilauskirjaa. Ja onneksi puolisoni on ammatiltaan myös biologi ja laivakokki, joten eiköhän jotain töitä hänellekin jossain kohtaa löydy.

    Minä laitan hevosreissut hyllylle siihen asti, kunnes matkojen järjestäminen on järkevää ja mahdollista. Olen muuten viime aikoina myös suunnitellut uudenlaista matkapakettia tänne Länsivuonojen rauhaan. Sellainen ultimate-luontoreissu, jonka aikana yövyttäisiin saaressa, erämaamökissä, käytäisiin issikkareissulla (ajatella, että täällä meidän kylässä on suomalaisen omistama issikktalli, jee!), uimassa, pyöräilemässä ja, ja ja…. Minähän ihan innostun! Länsivuono paradise -reissun aika ei ole vielä, mutta ensi kesänä. Ja ehkä jopa kaksin kappalein. Lisää infoja näistä reissuista vähän myöhemmin. Nyt nautitaan tämän vuoden kesästä.

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson

  • Vanhan talon historiaa selvittämässä

    Tähän mennessä on ilmennyt seuraavaa. Se koti, jonka ostimme, on ilmeisesti yksi ensimmäisiä Islannin kivitaloja, mutta rakennuspiirustuksia ei niin vain printata ulos tietokannasta.

    Arkkitehti, joka jeesaa meitä rakennuslupien hakemisessa ja remppasuunnitelman tekemisessä, oli aivan varma, että talon kuoren alta paljastuu puuta. Ei 1900-luvun alkuvuosina vielä mitään kivitaloja isommin pystytetty, puusta ne rakennettiin! Kivitalorakentaminen tuli Islantiin vasta 1900-luvun alussa. Tämä meidän talo on rakennettu vuonna 1905.

    uuden kodin rannalla
    Uuden kodin rannalla

    Talosta ei olemassa minkäänlaisia piirustuksia. Siis ei yhtään mitään. Pohjapiirrokset? Piirrokset joista näkyisi kantavat rakenteet? Nope. Nada. Rakennustarkastajan virastosta löytyi yksi lyijykynäpiirros noin 50 vuoden takaa. Siihen oli pistetty pari viivaa vinoon näyttämään, kuinka alkuperäistä eteistä kasvatettaisiin muutamalla neliömetrillä. Muuta ei sitten löytynytkään. Arkkitehti pyöritteli hetken ajatuksia suunnitteluohjelmistossaan ja soitti kaverilleen rakennustarkastajalle, joka suhtautui muutoksiimme alustavan positiivisesti. ”Onpa tosi kiva, että joku vihdoin tekee sille talolle jotain!”

    vanha talo 1940 luvulta
    Kylän merenrantaraitti, luultavasti 1940-luvulta.

    Jatkoimme selvittelyä. Arkkitehti vinkkasi meitä ottamaan yhteyttä paikallisen kirjaston yhteydessä toimivaan museoon. Sieltä saattaisi löytyä vanhoja lehtikuvia, juttuja ja muuta materiaalia, joka liittyisi tähän taloon. Pari päivää sitten meiliin kilahti parisenkymmentä skannattua paperia täynnä kaunokirjoitustekstiä, kuolinilmoituksia, muistokirjoituksia ja vanhoja lehti-ilmoituksia. Aloimme laittaa palasia yhteen. Kuka kumma tämmöisen talon on rakentanut? Mitä täällä on tapahtunut ja ollut ennen meitä?

    talon historian selvitystyo

    Vanhasta kaunokirjoituksesta ei tahdo saada kunnolla selvää, siis edes islantilainen puolisoni. Olemme iltaisin tavanneet näitä dokumentteja ja yrittäneet löytää vihjeitä talon historiasta. Selvitystyö on vielä kesken, mutta muutamia juttuja olemme jo saaneet kaivettua esiin.

    Vuonna 1862 Länsivuonoilla syntyi Júlíus Símonarson, joka muutti tänne Ísafjörduriin 1900-luvun alussa. Ammatiltaan ukko jokapaikanhöylä: hän oli töissä merellä, maatiloilla ja rakennuksilla. Júlíus oli työläisaatteen kannattaja ja kylällä tunnettu aktiivinen aikaansaaja. Hän teki ilmaiseksi töitä monille, joilla ei ollut varaa maksaa, ja otti väsymättä selvää yhteiskunnallisista asioista ja puhui paljon politiikkaa. Júlíus oli myös taitava muurari. Hänen kerrotaan rakentaneen Ísafjördurin ensimmäiset kivitalot. (Esimerkiksi sen, minne me kohta muutamme!) Júlíus eli seitsenkymppiseksi, mutta hänen vaimonsa kuoli paljon nuorempana. Nämä kaikki tiedot selvisivät vanhasta muistokirjoituksesta, joka oli julkaistu paikallisessa lehdessä tammikuussa 1936.

    vanhan talon historia selvitystyö

    Júlíus rakensi talon, mutta kuka sen omisti? Sekin selvisi. Talon rakennutti aviopari Helga ja Erlendur. Erlendur Kristjánsson työskenteli maalarina, mutta Helgan ammatista en ole vielä löytänyt vinkkejä. Hän oli luultavasti kotona lasten kanssa. Helga on ilmeisesti ollut varakkaasta perheestä tai hänellä on ollut joku oma tuottoisa sivubisnes, sillä vanhoista asiakirjoista selvisi, että rakennuslupaa oli hakenut ja sen oli saanut ja maksun kuitannut nimenomaan Helga eikä hänen aviomiehensä Erlendur. Paria vuotta myöhemmin Erlendur laittoi talon myyntiin (myynti-ilmoitus yllä). Mitä tapahtui Helgalle? Noh, se selvisi pariskunnan yhteisen lapsen muistokirjoituksesta vuodelta 1983. Helga ja Erlendur erosivat, Helga muutti naapurikylään Hnífsdaluriin ja meni sinne työnaiseksi (piiaksi), antoi osan lapsistaan huostaan muualle (kuulemma hyvään kotiin) ja piti itsellään nuorimman lapsen, tyttärensä. Sen jälkeen hänestä ei löydy mitään tietoja.

    Talon osti kelloseppä Thorbjörn, joka hoiteli ”Erlendur-maalarin talossa” bisneksiään.

    vanhan talon historia

    Olen todella nauttinut tämän talon tarinan selvittämisestä. Ja eikö olekin aika hauska yhteensattuma, että ensimmäinen islantilaiskirja, jonka luin, kertoi päähenkilöstä nimeltä Erlendur. Ja nyt asun ”Erlendurin talossa”. Huikeimmat tiedonjyväset ovat tähän mennessä löytyneet vanhoista muistokirjoituksista, joita Islannissa on tapana julkaista kuolleista yhä edelleen. Noissa yli pitkissä kirjoituksissa muistellaan vainajan elämää, ja yhdestä vainajasta julkaistaan kaikki hänestä kirjoitetut muistokirjoitukset. Joskus muistokirjoitusliite venyy sanomalehdessä parikymmentäsivuiseksi. Opiskelin Islannin kieltä täällä yliopistossa muutama vuosi sitten ja tein kandityön minua kiehtoneista muistokirjoitusteksteistä. Ja nyt luen noita muistokirjoitustekstejä ja yritän niiden avulla selvittää tulevan kotimme historiaa. Näköjään niistä oudoimmistakin päähänpistoista ja kokeiluista on elämässä myöhemmin jotain hyötyä ja iloa. En osaa yhtään sanoa, onko näistä selvitystöitä jotain hyötyä remontin suunnittelussa ja rakennuslupien saamisessa, mutta hitsin mielenkiintoista tämä on! Seikkailu jatkuu.