Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Parasta kesääsi

    Kaupallisessa yhteistyössä: Visit Ylläs

    Tämä uutinen tuntui keväällä tavattoman mukavalta: Ylläs valittiin Pohjoismaiden parhaaksi ulkoilukohteeksi. Scandinavian Outdoor Award palkitsee vuosittain Pohjolan parhaimpia ulkoilukohteita ja nyt voiton vei suomalainen Ylläs. Jes-jes-jes! Yllätyin itsekin, kuinka paljon koin ylpeyttä perheemme suosikkikohteen puolesta.

    joustavat vaellushousut

    Koko keväthän meni koronan takia ihan plörinäksi. Matkailualalla tämä aikakausi on ollut erityisen vaikeaa. Matkailufirmojen joutuessa täydelliseen stoppiin alan yrityksillä ja työntekijöillä on ollut – ja tulee varmasti olemaan vielä jonkin aikaa – hankalat paikat. Mutta onneksi ankeaa kevättä seurasi kesälomakausi. Jospa tämä olisi nyt se kesä, kun kotimaan turistit reissaavat ahkerasti omassa kotimaassaan. Minä ainakin uskon tähän. On ollut nastaa huomata, kuinka pieteetillä kaikki matkailualan lehdet, oppaat ja blogit ovat olleet täynnä vinkkejä juuri kotimaan matkailuun. Toivottavasti hieno kesä paikkaa mahdollisimman paljon vaikeaa kevättä. Ja nyt Suomella on plakkarissa vielä Pohjoismaiden paras ulkomatkailukohdekin. Aijjettä.

    Meidän perhe on reissannut Ylläksellä jo monena talvena. Täältä löydät kymmenen syytä, miksi olemme viihtyneet Ylläksellä niin tavattoman hyvin. Kun olemme tulleet jouluksi Suomeen, olemme aina jatkaneet matkaa viikoksi tai kahdeksi Äkäslompolon tai Ylläsjärven vuokramökkeihin, hiihtäneet kreisin paljon, laskeneet mäkeä ja istuneet latukahviloissa pyyhkimässä syömiemme munkkien sokereita rinnuksilta. Kun muutama vuosi sitten Ylläkseltä kuului uutisia uudesta kattavasta maastopyöräreitistöstä, ajattelin, että vielä joku kesä me menemme sinne, lumesta tuttuihin maisemiin hikoilemaan, mutta tällä kertaa pyöräilemään ja maastojuoksemaan. Tänä vuonna perheemme haaveena oli päästä käymään Ylläksellä myös kesällä. Lohkaista osa Suomen lomaa pohjoiselle ja mennä kokemaan pohjoisen Suomen kesää.

    No sitten tuli se samperin korona ja meidän piti perua kaikki Suomen kesäreissut ja -juhlat. Suoria lentoja Suomen ja Islannin välillä ei vieläkään ole aloitettu. Toivon, että pian aloitetaan. Ja toivon, että viimeistään ensi kesä on meille myös Ylläs-kesä. Haluaisin niin kovasti kokea auringonpaisteen saunanikkunasta ja hypätä löylyjen välissä uimaan Äkäslompolon järveen. Haluaisin taas Luosun järvenrantakahvilaan syömään niitä aivan parhaita munkkeja ja vuokrata tällä kertaa vaikka veneen iltasoutelua varten. Vaikka erämaakahvilat tunnetaan parhaiten hiihtäjien taukopaikkoina, osa niistä on auki myös kesällä. Esimerkiksi Kotamaja on maastopyöräreittien varrella ja auki myös kesällä.

    Kuin vanha tuttu, tällaiselle turistillekin

    Suhteeni Ylläkseen on ainutlaatuinen – kuten kai jokaisella sinne kerran menneellä ja paikkaan ihastuneella. Meidän perheellä ei ole paikkaan mitään pitkäaikaisempia siteitä. Emme tunteneet sieltä etukäteen ketään, siellä ei asunut sukulaisia eikä kukaan läheisistä tutuistamme käynyt siellä esimerkiksi sesonkitöissä. Meillä ei ole siellä omaa mökkiä tai lomaosaketta. Emme käyneet siellä matkoilla ollessani lapsi. Vasta aikuisiällä minua alkoi jälleen kiehtoa hiihtäminen. Mietin, että uskaltaisikohan sitä latuhiihtämistä peruskoulun kökköjen kokemusten jälkeen taas kokeilla. Kyselin täällä blogissa monta vuotta sitten, minne kannattaisi Lapissa mennä, jos haluaisi hiihtää, upean luonnon, julkiset kulkuyhteydet ja riittävästi palveluja mutta ei biletystä. Jotain, missä lapsetkin viihtyisivät. Tosi monet vinkkasivat Äkäslompolosta. Mene sinne, se kuulostaa ihan sinun paikalta!

    north face maastojuoksukengät

    Voi rakkaus. Te tosiaankin tunsitte minut. Tiesitte paremmin kuin minä. Minähän rakastuin tähän paikkaan heti ja koko perheemme myös. Talvisten hiihtoretkiemme lomassa aloin vähitellen tutustua seudulla asuviin ihmisiin. Äkäslompolon ihanaa 7 Fells hostellia pitävä Tinja kävi moikkaamassa matkamessuilla Helsingissä ja siitä asti ollaan oltu digikavereita ja aina nähty, kun olen Ylläksellä käynyt. Hiihto-ope Susanna osallistui issikkaretkelleni täällä Islannissa, ja kun me tulimme perheen kanssa seuraavana talvena Ylläkselle, Suski opetti esikoiselle käännöksiä Ylläksen laskettelukeskuksessa. Kuinka ihanan pieni-pieni maailma! Kaikki urheilukamat maastopyöristä suksiin ja monoihin on aina haettu vuokralle (osa saatu näkyvyyttä vastaan) Äkäslompolon keskustan Sportshopista. Äkäslompolon uudehkossa mainiossa ravintola Wellissä – jösses, miten hyviä burgereita täältä saa – oon saanut ilon tavata muutaman Äkäslompolossa asuvan Insta-kaverini. Yhdellä Islannin-matkalla tapasin kivan ihmisen, jonka ystävä on töissä Ylläksen matkailun parissa. Viime talvena teimme yhteisen talvipyöräilyreissun Latvamajan erämaakahvilaan. Siis herranjestas! Tuntuu että tunnen Ylläkseltä paljon ihmisiä. Paikka tuntuu kotoisalta, vaikka olen vain tällainen ihan tosi perusturre.

    Siellä Ylläksellä kaikki on vähän suloisen hassusti niin kuin täällä Islannissa: pientä ja suurta yhtäaikaa. Pieni kylä, iso luonto. Vähän ihmisiä, paljon kokemuksia. Syrjäisesti erämaassa, mutta julkisten liikenneyhteyksien päässä maailmasta. Pieni kylä, pimeän hienot ulkoilukokemukset. Semmoinen perusletkeä ei-stressiä-meininki.

    Ylläkselle maastopyöräilemään

    Ylläs on ennen kaikkea tunnettu hiihtopaikkana: maailmanluokan megakattava hiihtolatuverkosto ja hyvät laskettelukeskuksket. Kun Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sallittiin maastopyöräily vuonna 2017, maastopyöräilyn suosio lähti hurjaan nousuun. Talvella latu- ja lasketteluverkosto, joten tottakai kesällä pyöräilyä! Ylläksellä onkin nyt Suomen pisin maastopyöräreittiverkosto (200 km) ja Ylläs Bike Parkissa pääsee jopa kolmen kilometrin pituiselle alamäkipyöräreitille. Näytin tämän allaolevan videon äsken esikoiselle ja puolisolle. He alkoivatkin sitten saman tien suunnitella seuraavaa Suomen kesälomaamme päivämääriä. Puoliso on käynyt maastopyöräilevien islantilaiskavereidensa kanssa maastopyöräreissuilla Norjassa, Ranskassa ja Italiassa. Ensi kesällä mennään Ylläkselle ja saadaan toivottavasti nuo Gullit ja Pallit kavereineen mukaan.

    Mä itse jätän tämän alamäkipyöräilyn väliin (en myöskään laskettele, koska pääni ei vaan kestä ajatusta mennä yhtä aikaa sekä alaspäin että kovalla vauhdilla), mutta haluaisin päästää dieslmoottorini vauhtiin maastopyöräretkillä tasaisemmilla reiteillä, vaellusreiteillä tuttuihin hiihtolatumaastoihin ja issikkavaelluksella tunturimaastoissa.

    Tykkään kovasti tästä meiningistä, että yhden lyhyen matkailusesongin sijaan yritetään venyttää sesonkia kokovuotiseksi. Se on kestävää matkailua ihan joka näkökulmasta. Kun matkailuala tarjoaa töitä ympäri vuoden, alueelle on helpompi muuttaa vakituisesti eikä vain talvityön perässä. Kohteesta ei tule vain ”seikkailupuisto” vaan paikka, jossa myös eletään arkea. Sitäpaitsi luonto on ihana joka vuodenaikana; on hyvä että luontoelämyksiin on panostettu vuoden ympäri. Merkityt pyörä- ja vaellusreitit kesällä ja selkeästi viitoitetut hiihtoladut ja talvipyöräreitit talvella. Sama pohja, vaihtelevat lisukkeet.

    Katsoessani noita kahta alempaa kuvaa (tuo talvikuva on meidän viimetalviselta reissulta kun käytiin sähköavusteisella maastopyöräretkellä), olen sitä mieltä, että taisi mennä ihan oikeaan paikkaan se parhaimman ulkoilukohteen pokaali.

    Kuva: Visit Ylläs
    Ylläs perheen talvilomakohteena.
    Kuva: Eetu Leikas / Visit Ylläs

    PS. Seuraavan kesän Ylläs-matkaa suunnitellessa olisikin mahtavaa kuulla kokemuksia teiltä, jotka olette siellä kesällä lomailleet. Erityisesti minua kiinnostaisi kuulla kokemuksia päivävaelluksilta, joita pystyy tekemään vuokramökkialueelta. Kattavia vaelluskarttoja saa Ylläksen sivuilta, mutta niiden lisäksi kiinnostaisi teidän omat suosikit. Luotan teihin. Koska kuten historia kertoo, tehän tiesitte tämän paikan taian jo ennen mua.

  • Parhaat retkeilyvaatteet – turva rutiinia vastaan

    Kaupallinen yhteistyö: Scandinavian Outdoor

    Vihdoinkin saan päräyttää ilmoille tämän kauan hautomani jutun hattararetkeilystä ja jokapaikan retkeilyvaatteista.

    Haglöfsin joustavat vaellushousut

    Haluan puhua tavallisen ihmisen retkeilystä ja retkeilyvaatteista, jotka päällä voi seikkailla myös arjessa ja hienona leidinä kaupungilla. Mielestäni on tärkeä viesti, että retkeily kuuluu kaikille ja se on osa ihan tavallista arkea ja elämistä. Tämän ääneen sanominen on tärkeää siksi, että joskus retkeily mielletään himotelttailemiseksi, jäätikön yli hiihtämiseksi tai kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, joka vaatii sherpan kestävyyttä ja kemistin materiaalitietämystä. Tottakai retkeily saa olla myös kaikkea sitä! Mutta en halua, että tuon himoretkeilijäkuvaston alle jää se ihana iso massa, joka tykkää vain ulkoilla ihan, noh, tavallisesti. Ei ole pakko olla sadan kilon painoista rinkkaa, joka sesonkiin uusia vaellusbuutseja ja kompassia. Retkeilyn rima matalalle, on mun mottoni retkeilyyn!

    Parhaat retkeilyvaatteet ovat sellaisia, jotka kestävät aikaa, erilaisia lajeja ja taipuvat myös ihan tavalliseen arkikäyttöön.

    parhaat retkeilyvaatteet polkujuoksuun

    Me ihmiset pohjoisessa, vaikkapa siellä Suomessa ja me täällä Islannissa, ollaan käsittämättömän onnekkaita, että luonto on aivan naapurissa. Se on meissä. Kesän aurinko ja leikatun nurmikon tuoksu, jalkojen alla rauhallisesti kumiseva metsäpolku, sirkuttavat linnut, aaltoja vastaanottavat järvien ja merien rannat. Islannissa basalttikalliot, Suomessa graniittia, meillä jäätiköt teillä järvet. Same same but vaikka erilainen. Asuu melkeinpä missä vain, voi mennä metsään, reippailemaan pururadalle, keittää nuotiopaikalla kahvit, hilppaista niitylle, kiivetä kallioille tai kävellä läheiseen pöpelikköön katsomaan, kun paju heiluu tuulessa.

    hattararetkeilyä

    Retkeily on pieni suuri seikkailu, joka puhdistaa aivojen kovelevyt, tuo seuraavalle yölle tiiviimmät unet ja tuntuu kropassa hyvältä isovarpaassa asti. Retkeily kaikille, rima alas ja ulos nauttimaan! Ja kuvan avotulet, jos jäitte miettimään. Suomessa avotulen teko maa-alueella maastossa ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Täällä Islannissa saa meren rantaan pistää pienen avotulen (tässä oli jotain senttimetrirajoituksia), ja meillä oli maanomistajan lupa.

    Retkeily kuuluu kaikille, myös meille hattararetkeilijöille!

    Minä itse nautin eniten hattararetkeilystä. Siitä, että mennään päiväksi ulos peuhaamaan, syödään paljon ja herkullisia eväitä, keitetään kahvia ja kaivetaan taskusta puoliksi syöty suklaalevy. Joskus on kivaa vain loikoilla tunti kallioilla. Sitten on päiviä, kun ulkona erilaisia polkuja tallatessa kuluu kokonainen päivä ja lounas, välipala ja illallinen ovat kaasukeittimellä lämmitetty hodari sinapilla, kuivatulla sipulilla, majoneesilla ja ketsupilla. Olen välillä reipas ja urheilen, mutta vapaa-ajalla ulkona usein myös laiska ja mukavuudenhaluinen.

    hattararetkeilyä ulkoiluvaatteet

    Tämän kevään ja alkaneen kesän aikana on tullut kokeiltua monenlaista retkeilyä. Olemme seikkailleet perheen kanssa lähiseudulla täällä Islannin Länsivuonoilla, minä olen aloitin maastojuoksutreenit paikallisten naisten kanssa ja toukokuulle asti kävin hiihtämässä auratuilla laduilla. Hiihtäminen oli mukavan leppoista hitaalla vauhdilla. Maastojuoksulenkki polulla on ollut pitkään aikaan työläintä läähätystä ylämäessä. Aivan hirveää, mutta onneksi lyhytaikaista. Jokainen lenkki on päätynyt autuaaseen lepoon kiven päällä istuen ja ihmetellen miten kivaa onkaan, kun tuska on lyhyt ja palkinto ihanan pitkä. Jeijj! Retkeily on meidän perheessä ollut myös sitä, että muu perhe on kiipeillyt kalliolla ja minä maannut niityllä kahvitermarin vieressä kirjaa lukemassa.

    Mitä matalammalla kynnyksellä tulee lähdettyä ulos, sitä useammin sinne tulee mentyä. Ja sitä enemmän saa nautintoa elämään.

    kiipeilyä ulkona

    Parhaat retkeilyvaatteet: takki

    Retkeily ei vaadi jokaiseen tilanteeseen eri varusteita. Valitsin tähän juttuun hartaudella muutaman sellaisen retkeilyvaatteen, jotka toimivat ulkoiluvaatteina, näyttävät pirun hyviltä ja jotka on mahdollisimman vastuullisesti valmistettu. Ja jos nyt saan vähän juoruilla, niin ei ole kyllä mitään hassumpaa kuin uudesta lajista kiinnostunut ihminen, joka ilmestyy ensimmäiselle kokoontumiskerralle auton takakontti täynnä varusteita, joiden käyttötarkoitus ei ole hänelle itselleen selvillä. Lol. Viime viikonloppuna tuli hotellilomalla vastaan muutama henkisesti keski-ikäistynyt pariskunta, jotka olivat päättäneet aloittaa uuden harrastuksen, vuoristohiihdon. Porche-autojen takakontit pullistelivat kaikennäköistä uutta hiihtämiseen liittyvää kamaa monen tuhannen euron edestä, mutta monot eivät sopineet siteisiin, hanskat olivat unohtuneet kotiin ja suksien alle tulevat skinit olivat liian isot. Jepsulis. Käytiin sitten haalimassa naapurustossa asuvilta hiihtopummeilta heille kamaa lainaan.

    Noh, aiheenahan oli parhaat retkeilyvaatteet, joten ystävällismieleninen juoruilu sikseen. Aloitetaan siitä vihreästä! Iik! Eli takista, joka on vilahdellut viime aikoina Instani puolella ja monet ovatkin kyselleet, että helou-helou mikä juttu tämä takki on! No nyt tulee dataa. Tämä on Sastan Aava-takki. Ja tämä on ihan s**tanan hyvä takki. Ugh. Nurmeksesta lähtöisin oleva Sasta on suomalainen ulkoiluvaatevalmistaja, joka on tehnyt kestäviä ulko- ja metsästysvaatteita yli viisikymmentä vuotta. Heidän ydinajatuksensa resonoi vahvasti ja lopulta sinetöi omankin päätökseni: Emme viilaa grammoja, vaan teemme kestäviä ja teknisiä vaatteita tilanteisiin. Spot on!

    Sasta retkeilytakki kokemuksia

    Scandinavian Outdoor on ainoa kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva retkeilyvarusteiden ja -vaatteiden myymäläketju ja verkkokauppa. Yritys täytti tänä vuonna 50 vuotta ja teki juhlavuoden kunniaksi yhteisen malliston perinteikkään Sastan kanssa. Tuo mallisto on myynnissä vain SO:n liikkeissä ja verkkokaupassa ja tämä Aava-takki on osa sitä juhlamallistoa. Yhteistyö on hurraahuuto suomalaiselle retkeilyalalle. Kyllä meillä osataan! Tämä hyvin istuva sammaleenvihreä Aava-takki on väljemmän mitoituksen mallistosta eli kokoja löytyy kokonumeroon 50 asti ja isompiakin kokoja on kuulemma tulossa. Näissä kuvissa minulla on päällä takki koossa 38, ja sen istuvuus on ihan mahtava.

    Kangas on yhdistelmä puuvillaa ja polyesteriä. Puuvilla on tietysti luomua. Retkeilyvaatteissa polyesteri on yleinen materiaali, koska se on kestävä kuitu ja retkeilyvaatteen pitää kestää hankausta, iskuja ja kiven päällä istuskelua. Sasta käyttää onneksi kierrätyspolyesteria eli vaatetuotannossa ei lisätä muovin määrää maailmaan vaan tuutataan olemassaolevaa jatkokäyttöön. Mahtavaa!

    Instagrammable outdoor clothes

    Kangas on käsitelty parafiinilla, jotta takki suojaisi hyvin tuulelta. Ja kyllä kuulkaa näin on. Meidän nuotiosta sammui yhdellä retkellä tuli kun pohjoisesta alkoi kunnolla puhaltaa, mutta tämä takki päällä ei tullut kylmä. Nikwaxin vesipohjaisella, ympäristöystävällisellä ja biohajoavalla vahakäsittelyllä kankaasta on tehty vettähylkivää. Eli ihan pieni sade ei tule tästä läpi.

    Sastan vaellustakki parhaat retkeilyvaatteet

    Sastan Aava hengittää. Ei tule haikatessa kuuma, eikä tauoilla kylmä. Olen päässyt testaamaan takkia kaupungilla kaatosateessa, kun vaakatasossa roiskunut vesi yllätti yhdellä kauppareissulla. Häippäsin kahvilaan, laitoin takin naulakkoon ja kas: puoli tuntia myöhemmin vaate oli aivan kuiva. Hämmentävä materiaali, joka on yhtä aika rouhean paksu, mutta käyttäytyy kuin ohut.

    Takissa on kolme taskua kaikelle tarpeelliselle, hihansuissa napakat tarrat ja hupun lipasta saa taivuttamalla hyvän suojan. Kaiken muun lisäksi tämä on ihan hiton hyvännäköinen. Käytän sitä arjessa, pienissä häissä ja kaupunkitakkina. Olen vaeltanut se päällä, juossut ja pyörinyt nurmikolla. Ensi talvena se saa näyttää toimivuutensa hiihtoladulla: pistän villapaidan alle, niin tämä käy kuulemma myös talviolosuhteissa. Bloggaajakollega Elsalla on näppinsä pelissä Aava-takin suunnittelussa ja koska meillä on aika samanlaiset ajatukset retkeilystä, en ihmettele yhtään että lopputuloksesta tuli näin toimiva. Elsan blogista löytyy juttua myös saman sarjan housuista, kannattaa klikata juttuun, siellä on enemmän juttua tämän malliston materiaalista ja kokomitoituksesta.

    Tyylikkäät vaellustrikoot sopivat himotreeneihin ja kahvilaan

    Kun listalle laitetaan parhaat retkeilyvaatteet, siellä on oltava myös yhdet hyvät vaellustrikoot. Koska tykkään valtavan paljon vaellustrikoista eli sellaisista paksuista legginseistä, jotka istuvat hyvin, joutavat liikkeissä ja joiden kangas on kuitenkin tarpeeksi kestävää, että ei ihan ensimmäisestä kallion raapaisusta tule reikää pehvaan. Ja ne näyttää päällä aika kivoilta! Haglöfsin vaellustrikoot Fjell Hybrid Tights Women ovat olleet kovassa käytössä tämän kevään. Nämä päällä olen aloitellut myös polkujuoksuharrastustani.

    parhaat retkeilyvaatteet

    Samoissa byysissa olen tehnyt parit crossfit-treenit, käynyt lenkillä ja ulkoillut lasten kanssa. Vahvan ei-liukkaan kankaan ja hyvän istuvuuden vuoksi nämä tulevat mukaan myös myöhäiskesän issikkavellukselle. Erityiskivaa on sekin, että tämäkin vaate sopii ihan tavalliseen arkikäyttöön. Kun näihin hosuihin yhdistää skarpin mustan poolopaidan, olen enemmän city proof kuin Kirsti Paakkanen. Tai no, ehkä melkein. Minulla on näistä housuista koko M.

    hyvin istuvat vaellustrikoot

    Vaellustrikoot eivät pidä tuulta tai vettä, ja meillä päin riittää välillä molempia. Jos ei mene ulos sadekuuron aikaan tai kovalla tuulella, saa odotella eteisessä aika pitkään. Joten minulla on nyt kaapissani vaellustrikoiden lisäksi joustavat paksummat vaellushousut. Haglöfsin Rugged Flex Pants naisten housumalli on varmaankin paras tukevamman kankaan ulkoiluhousu, mitä olen kokeillut. Nämä venyvät (jesss!!!), pitävät navakankin tuulen, suojaavat sateelta ja näyttävät törkeän kivoilta päällä.

    parhaat retkeilyvaatteet

    Joten jos olet kuten minä eli lyhytjalkainen ja omaat muuhun kroppaan nähden hiukan massiivisemmat reidet ja pehvan, näiden housujen mitoitus on aivan pörfekt. Kerrankin ulkoiluhousut, joiden lahkeet eivät ole kymmenen senttiä liian pitkät ja jää ryppyrullalle kengän päälle. Huomasin, että Scandinavian Outdoorin verkkokaupassa housujen ostaneet ovat kehuneet täsmälleen samaa havaintoa: suomalaiselle sporttivartalolle täydellistä mitoitusta. Näitä housuja saa kolmessa eri värissä. Minä halusin nämä oranssiin menevät, koska ne mielestäni sopivat niin hitsin hyvin yhteen vihreän takin kanssa. Näistä housuista mulla on koko 38 ja alle mahtuu villakerrasto.

    Jos tarvitset vain yhdet ulkoiluhousut ja pohdit legginsien ja housujen välillä, mieti, mihin käyttötarkoitukseen housuja haet. Vaellusleggarit on täydelliset vaellushousut lämpimille keleille ja vaihtelevaan liikuntaan. Jos tiedossa on säännöllisiä ulkoilulenkkejä vuoden ympäri (säännöllistä ulkona juoksemista, koiran lenkittämistä, työmatkapyöräilyä…), päätyisin paksumpaan vaihtoehtoon eli noihin joustaviin Flex Pants -ulkoiluhousuihin.

    joustavat vaellushousut

    Vaellus-, lenkkeily- ja ulkoilukengät 3-in-1

    Epäilen, että leveäjalkaisuus on karjalainen tunnusmerkki siinä missä hätäily, nopeiden lähtöjen kellottaminen ja riuskat ranteet. Ja minullahan on ne kaikki. Lähes jokainen juoksukenkä kuluu puhki päkiän kohdalta noin vuoden käytön jälkeen. Kyse ei voi olla liian aktiivisesta käytöstä, koska vetelen sellaisia 6-8 kilsan mittaisia reilun tunnin kestäviä pyrähdyksiä. Tällä kertaa oli siis jälleen etsinnässä leveälestiset ja kestävät ulkoilukengät, jotka soveltuisivat kesäisille vaelluspoluille, juoksulenkille, kävelylenkille ja arkitossuiksi kauppareissulle.

    North Face vaelluskengät kokemuksia

    Näillä spekseillä lähdin haravoimaan. Kyselin maastojuoksua harrastavilta kavereiltani mielipiteiltä, vuoristo-opaspuolisolta pumppasin tietoa erilaisista materiaaleista, huhuilin leveäjalkaisten kokemuksia hyvistä kengistä. Katselin Youtube-videoita ja luin netistä juttuja. Päätin, että nämä ne sitten ovat: North Facen vedenpitävät maastokengät. Ja iloikseni voin kertoa, että nämä olivat ihan nappivalinta. Vuoden päästä selviää kestävyys, mutta tähän mennessä tiedän, että nämä ovat lenkkarit, jotka ihan oikeasti pitävät vettä!! Parilla polkujuoksutreenikerralla painelimme purojen yli ja lumien sulamisvesistä löllerön mutapellon poikki. Koska märkä ei noussut nilkkaan asti, jalkani pysyivät kuivina. Kengät tuntuivat painavilta, koska ne olivat imeneet itseensä paljon vettä, mutta vaellussukka kengän sisällä pysyi rutikuivana. Ihmeellistä.

    North Facen maastokengissä on karkea pohja, eli näillä pystyy vaeltamaan kesäaikaan vaativammassakin maastossa. Kallioillakaan ei jalan ote lipsu. Kun olimme puolisoni kanssa parisuhdeviikonloppulomalla, hän lähti lauantaipäiväksi hiihtämään ja minä painelin nämä jalassa 12 kilometrin mittaiselle retkelle hotellin vieressä olevien nyppylöiden rinteillä mutkitteleville poluille. Kolmen tunnin vaellus ei tuntunut jalkapohjissa lainkaan; kengät ovat todella paljon kevyemmät kuin isot nilkkavartiset vaelluskengät, ne pitävät vettä eikä niissä väsy jalkapohja. Jos joidenkin kenkien kanssa kuvittelisi menevänsä nukkumaan, ne olisivat nämä. Kengät eivät ole mitkään ohuet ja megakevyet lirpakejuoksutossut, eli mitään satasen sprittejä urheilukentällä en lähtisi nämä jalassa treenaamaan.

    north face maastojuoksukengät

    Kun ostaa hyvät kengät, kannattaa vilkaista myös sukkakoriin. Hyvien ulkoilukenkien kokemuksen pilaa, jos vetää jalkaan hienot nilkkasukat tai tennissukat. Hyvä vaellussukka ei paina eikä purista, se tuntuu jalassa mukavalta eikä hiosta. Suomalaisen sukkavalmistajan Teseman vaellussukat ovat 80 % merinovillaa, ja ne valmistetaan Nurmeksen tehtaalla. Huomasin, että näistä sukista tuli paremmin istuvat ensimmäisen pesun jälkeen. Eli ei kannata pelästyä sukkien saapuessa niiden isoa kokoa; sukat tosiaan kutistuvat ekassa pesussa yhden koon verran. Ostin lapsille saman valmistajan vaellussukkia, ja ne ovat toimineet yhtä hyvin, myös ihan tavallisina arkisukkina.

    parhaat retkeilyvaatteet
    lähdetään retkelle

    Tähän loppuun vielä oodi ulkoilulle ja retkiseikkailuille. Se on runo Kyllikki Villan kirjasta Ei eilistä, ei huomista (Like):

    Minun turvani:
    tilapäistyöt vaihtelu rahapulan sietäminen
    ne ovat näettekös
    turva vakinaista virkaa
    työaikaa
    ja rutiinia vastaan

    Kyllikki Villa

    Fak the rutiini, nyt lähdetään kaikki retkelle!

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson