Islantilainen voittaa aina – myös Vuoden matkakirja -palkinnon

En muistaakseni ole tässä blogissa koskaan aikaisemmin julkaissut yhtäkään lehdistötiedotetta tai edes osia niistä. Mutta nyt on kyllä paikallaan: Islantilainen voittaa aina on nimittäin valittu Vuoden matkakirjaksi. Ihanaa, upeaa – siis IHAN SUPERMAHTAVAA!!

Muistan, kuinka kirjan pistettiin alulle. Lähetin idean muutamaan kustantamoon. Ensimmäisenä yhteyttä otti WSOY, jonka silloinen kustantaja Leena Majander kutsui sumpille. Hän kiinnostui ideasta ja niinpä keskustelimme näkökulmasta. Leenan innostus, läsnäolo ja aito kiinnostus tarttuivat: juuri tällaisen kirjan minä haluaisin tehdä! Lähtiessäni Korkeavuodenkadulta lupasin toimittaa tarkemman synopsiksen muutaman viikon kuluttua.

Olimme seuraavalla viikolla lähdössä perheemme kanssa viettämään pitämättömiä kesälomia eli laukut olivat jo pakattuina ja kaikki valmista maailmanympärimatkallemme. Reissu oli ehtinyt Uuteen-Seelantiin asti kun tajusin, että se lupaamani muutama viikko on kohta mennyt.

Yhtenä iltana muiden mentyä nukkumaan hahmottelin printtaamani lentolippuvarauksen toiselle puolelle muutaman teeman, kunkin aihepiirin alle 5-10 otsikkoa ja lauseet, jotka kertoivat jonkun sattumuksen kustakin luvusta. “Uusi kieli” -työotsikon alle sutaisin muiston epäonnistuneesta rautakauppakäynnistä, jossa liiman sijasta kävin kyselemässä pippeliä. “Tulivuoret”-otsikon alle kirjasin mietteen siitä, kuinka paljon auton moottori kestää tulivuorentuhkaa hajoamatta.


Uuden-Seelannin matkailuviranomaisen sponsoroiman matkailuauton pöytä oli ihanan tukeva työskennellä ja penkki pehmeä istua. Siinä syntyi ihan hyvää jutunalkua. Seuraavana aamuna aamiaista syödessämme luin paperin läpi (ja pyysin perheeltä anteeksi kun toin TAAS kerran toin työasiat mukaan yhteiselle lomallemme) ja tajusin, että synopsishan on ihan pätevänoloinen. Parin päivän päästä kirjoitin sen puhtaaksi läppärillä, ja kun seuraavan kerran löysin vapaan langattoman nettiyhteyden, lähetin meiliä kustantamoon.


Kun synopsis oli hioutunut valmiiksi asiaproosan huippuhyvän kustannuspäällikön Joni Strandbergin kanssa, aloin kirjoittaa. Kirjoitustyö lähti kunnolla käyntiin vasta muutama kuukausi reissusta palattua. Kirjoitin joka työviikko yhden luvun, vähintään kaksi hyvää liuskaa päivässä. Syyskuussa 2014 aloitin ja neljä kuukautta myöhemmin käsis oli valmis. Sen jälkeen alkoi editiontityö. Työstin käsistä yhdessä kustannustoimittaja Kaisa Uusipaikan kanssa. Teksti parani Kaisan huomioiden kautta huimasti ja yksittäiset hyvät jutut saivat tarinan muodon.

Kirja valmistui kuin pysäkiltä toiselle etenevä juna. Jokaisella etapilla yksi asia kulki mukana: tämä blogi ja sen lukijat. Avauduin kirjoittamisesta, postailin kuvia, pohdin kirjan nimeä ja sain houkuteltua muutaman lukijan mukaan kirjajulkkareihinkin. Siitä kaikesta oli kirjan valmistumisessa törkeän iso apu. Kiitos siis teille, kun luitte kirja-aiheisetkin jutut ja lähettelitte niin paljon ihanaa palautetta!


Tammikuussa kirja lähti painoon ja maaliskuun lopussa juhlittiin julkkareita. Pian kirjasta otettiin toinen painos. Sitä on myyty kirjakaupoissa käsittääkseni ihan hyvä määrä. Olen kuullut, että kirjaa on vaikea saada kirjastoista, koska siihen on niin paljon varauksia. Silloin tällöin olen postitellut kirjaa Islannista ulkosuomalaisille. (Kirjatilauksen ulkomaille voi tehdä täällä, vinkvink.)


Parasta ja hämmästyttävintä on kuitenkin ollut palautteen määrä. Olen saanut lukemattomia viestejä sähköpostiin, facebookiin, blogiin, instaan ja jopa muutamia puheluja, joissa kirjan lukeneet ovat kiitelleet, kehuneet, korjanneet, vasta-argumentoineet ja kertoneet omista matkoistaan Islantiin, islantilaisista puolisoistaan, ystävistään ja työkavereistaan. Yhteydenotot ovat pistäneet iloiseksi. Kirjasta on siis ilmeisesti todella tarttunut lukijoille jotain mukaan.

Ja nyt se alussa lupaamani lehdistötiedote, jonka Mondo julkaisi hetki sitten:


Vuoden matkakirja kertoo Islannista
Matkailulehti Mondo on valinnut Vuoden 2015 matkakirjaksi Satu Rämön teoksen Islantilainen voittaa aina (WSOY). Kirja kuvaa islantilaista elämää suomalaisen maahanmuuttajan näkökulmasta.
”Islantilainen voittaa aina on mukaansatempaava, konstailematon ja oivaltava kuvaus islantilaisuudesta. Se auttaa ymmärtämään maata ja sen asukkaita pintaa syvemmältä, ja juuri tätä hyvältä matkakirjallisuudelta on lupa odottaa”, Mondon raati perustelee.
Salamatkustaja-blogistaan tunnettu Rämö on asunut Islannissa vuodesta 2007. Hän on kirjoittanut

Islannista aikaisemmin artikkeleita muun muassa Mondolle sekä Mondo matkaopas Islanti -kirjan. Rämö tunnetaan myös Vuoden mutsi -kirjoistaan, joita hän on tehnyt yhdessä Katja Lahden kanssa.
”Raati kävi pitkää keskustelun siitä, voimmeko valita Vuoden matkakirjaksi Mondollekin opaskirjan tehneen kirjailijan teoksen. Päädyimme siihen, että teemme valinnan yksinkertaisesti sisällöllisin perustein, kuten tähänkin asti”, Mondon päätoimittaja Kati Kelola perustelee.

”Kaiken kaikkiaan kisa oli tiukka, ja siksi halusimme antaa kunniamaininnat tänä vuonna poikkeuksellisesti peräti kahdelle teokselle”, Kelola sanoo.
Vuoden matkakirja -kunniamaininnat saavat Ville Hytösen ja Ville-Juhani Sutisen matkatarinakokoelma Ismailiitti ja lännenmies (Savukeidas) sekä ranskalaisfilosofi Frédéric Gros’n Kävelyn filosofiaa (Basam Books).
Vuoden matkakirja -palkinto jaetaan Helsingin kirjamessuilla lauantaina 24.10. klo 17.30 (Wine Corner -lava). Voittajat ovat tavattavissa palkintojenjaon yhteydessä.
Vuoden matkakirja on Mondon jakama vuosittainen matkakirjapalkinto, joka myönnetään ansioituneelle matkailuaiheiselle teokselle. Palkinnon saajan valitsee Mondon toimituksesta koostuva valitsijaraati. Mondo on 10 kertaa vuodessa ilmestyvä matkailulehti, jota kustantaa A-lehdet Oy.

Lisätietoja:
Kati Kelola, päätoimittaja, Mondo
kati.kelola@a-lehdet.fi
050 369 9964


Postauksen kuvat: Björgvin Hilmarsson (paitsi kannen kuva sen sisko, Guðný Hilmarsdóttir). Osa näistä kuvista on julkaistu Islantilainen voittaa aina -kirjassa.

Teemat
Poimintoja Blogista:
Yleinen

Nänni meidän joka olet paidan alla piilossa

Suomessa on nykyään vauvamyönteisiä sairaaloita. Jep. Meinasi mennä sunnuntaiaamukahvi väärään kurkkuun ja palata roiskeina nenän kautta takaisin kuppiin. Luin Ylen tekemää kattavaa juttua imetysmyönteisyydestä, vauvamyönteisistä

Lue lisää »

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö