Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Kummiksi kehitysmaan lapselle – miksi?

    Kaupallisessa yhteistyössä: Plan International Suomi

    Kummiksi kehitysmaan lapselle? Mitä hyötyä tuosta kummitoiminnasta oikein on? Kannattaako sinne asti nyt lähteä auttamaan? Saan aina välillä tällaisia kysymyksiä, kun kerron julkisesti kummina olemisesta ja työstäni Planin hyväksi. Miksi ette auta suomalaisia? Mihin ne varat käytetään? Mitä järkeä tuossa on?

    kummiksi kehitysmaan lapselle

    Niin. Mitä järkeä missään on?

    12 miljoonaa tyttöä joutuu joka vuosi naimisiin alle 18-vuotiaana.
    Joka vuosi 2 miljoonaa tyttöä synnyttää alle 15-vuotiaana.
    Maailmanlaajuisesti yli 130 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä ei pääse kouluun.

    Lähde: Plan

    Kummitoiminta on pitkäjänteinen keino tukea kaikista köyhimmissä olosuhteissa eläviä. Olen kummitoiminnassa mukana Planin kautta, koska Planin kärki kaikessa toiminnassa on lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäynnin tukeminen. Kestävin tie pois köyhyydestä on panostaa tyttöjen ja naisten koulutukseen. Olen kirjoittanut aiheesta jutun täällä: koulutukseen panostaminen on paras tapa auttaa. Tsekkaa juttu, jos aihe kiinnostaa.  

    kummitoiminta hyodyt

    Kannustin teitä kysymään minulta kaikki kriittisimmätkin kysymykset eli mikä kummitoiminnassa mietityttää tai epäilyttää. Kiitos tosi paljon kaikissa Instan kautta tulleista kysymyksistä. Tässä jutussa vastaan niihin ja keskustelu toivottavasti jatkuu kommenttiboksissa.

    Kummilapsi kehitysmaasta, kokemuksia siitä miten kummius vaikuttaa kohdemaassa? Aiheuttaako se esimerkiksi kiusaamista?

    Kummitoiminta ei eriarvoista lapsia ja siksi tämä yksityiskohta on älyttömän tärkeä:  kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin yhteisössä eläviin lapsiin verrattuina. Kaikki alueen lapset hyötyvät kummituesta tasavertaisesti. 

    kummiksi kehitysmaan lapselle

    Koko yhteisö on siis saamapuolella ja samassa yhteisössä on monia kummilapsia.  Minulle itselleni jäi viikon vierailun jälkeen kokemus, että kummius koetaan perheissä positiivisena asiana: se ei nosta perhettä erityisasemaan, mutta yhteisössä tiedetään, että se, että yhteisössä kummilapsia, joilla on kummeja, mahdollistaa esimerkiksi paremman terveydenhuollon kaikille.

    kummitoiminta kokemuksia ja perusteluja

    Esitin tämän kysymyksen myös Suomen Planille, koska heillä on enemmän kokemusta useammasta tilanteesta ja vastaus oli:

    ”Kummiudella on runsaasti positiivisia vaikutuksia! Olemme saaneet työmme päätökseen lukuisissa eri yhteisöissä, jotka tulevat nykyisin toimeen ilman Planin tukea. Yhteisöissä pystytään nyt itsenäisesti ylläpitämään positiivista kehitystä ja ymmärretään koulutuksen merkitys, osataan rakentaa esimerkiksi kouluja, käymälöitä ja kaivoja ja huolehtia niiden kunnossapidosta. Lapset saavat parempaa ravintoa ja pysyvät terveempinä, vanhempien elinkeinot ovat turvatummat, vesi- ja sanitaatiotilanne on kohentunut ja yhteisöissä osataan valmistautua luonnonkatastrofeihin. Lastensuojelu on paremmalla tolalla ja lasten mielipide otetaan huomioon päätöksenteossa. Lapset ovat myös itsevarmempia ja aktiivisempia yhteisön jäseniä osallistuttuaan toimintaamme ja saatuaan kannustusta kummeiltaan. Lapset ja aikuiset tietävät, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin.”

    Jos lähtee kummiksi kehitysmaan lapselle, kuinka suuri osuus lahjoitetusta summasta menee perille?

    Tätä kysytään ehdottomasti kaikista eniten. Hyvä, että nyt pääsen avaamaan näitä asioita tarkemmin. Kummina sitoudun maksamaan kuukausittaisen kuukausimaksun (30 €), jonka Plan ohjaa kummilapsen koko yhteisön hyväksi. Näin ei pääse syntymään eriarvoisuutta ja kateutta, ja kehitys on kestävää.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

    Varoja suunnataan opettajien kouluttamiseen, koulujen rakentamiseen, vessojen rakentamiseen kouluihin, hygieniatuotteisiin, perusterveydenhuollon kehittämiseen, vaikuttamistyöhön, asennekasvatukseen, infrastruktuurin parantamiseen (esim. kaivojen rakentaminen) ja niin edelleen. Kaikkeen sellaiseen, jolla pyritään poistamaan esteitä kouluttamattomuuden tieltä ja vähentämään köyhyyttä.

    kummitoiminta kysymyksia ja vastauksia plan

    Kummin maksama kuukausilahjoitus ei siis mene kummilapselle, vaan kummilapsen yhteisölle. Ideana on, että ei tueta yhtä perhettä muiden seuratessa sivusta, vaan tuetaan aluetta, jonka kohentuneet olosuhteet valuvat hyötynä kaikille alueella asuville. Kummilapsi toimii oman yhteisönsä edustajana kummille päin, ja raporttien kautta saa tietää, mitä hankkeita asuinalueella on toteutettu. Kummilapsen kanssa voi myös olla kirjeenvaihdossa.

    Kummiksi kehitysmaan lapselle eli mihin se raha siis oikeasti menee?

    Valtaosa menee avustustyöhön apua tarvitseville. Viime vuonna (2019) kansainvälinen Plan käytti kokonaistuotoista 78 prosenttia ohjelmatyöhön. Uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista on 22 prosenttia. Suomessa Plan käytti kokonaistuotoista 76 prosenttia ohjelmatyöhön ja uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista oli 24 prosenttia.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

     
    Hallinnon kuluja ovat esimerkiksi Planin työntekijöiden palkat. On todella tärkeää, että tätä työtä tehdään ammattimaisesti, suunnitelmallisesti, tuloksia seuraten ja toimintaa valvoen. Hallinnon kuluja ovat myös esimerkiksi asiantuntijapalkkiot, kuten ulkopuoliset tilintarkastajat. Avustustyötä ei ole mahdollista tehdä kestävästi ja pitkäjänteisesti niin, että kaikki raha menisi kohteeseen ilman, että kukaan olisi tekemässä käytännön avustustyötä tai valvomassa rahojen käyttöä.

    Plan on uskonnollisesti (tärkeää minulle) ja poliittisesti sitoutumaton (erittäin tärkeä pointti myös!) säätiö, joka ei tuota voittoa eikä jaa osinkoa. Jos haluat tarkempaa tietoa tulojen ja varojen käytöstä, tsekkaa Planin vuosikertomus. 

    Kummilapsi kehitysmaasta; kokemuksia siitä kuinka kyseinen yhteisö on valikoitunut kummitoiminnan kohteeksi?

    Kummilapset valitaan yhdessä eri maiden paikallisten työntekijöiden ja yhteisöjen kanssa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus ryhtyä kummilapseksi ja jokaisella kummilapsella voi olla vain yksi kummi.

    kummiksi kehitysmaan lapselle

    Kysyin Planista, miten tietty alue ylipäätään valikoituu avustustyön kohteeksi. Sain heiltä tällaisen vastauksen:

    ”Plan valitsee toiminta-alueekseen yhteisöt, joissa tarve on suuri ja työllä on mahdollista saada aikaan merkittäviä muutoksia. Yhteisöjen valintaan vaikuttavat mm. lapsi- ja äitiyskuolleisuus, maan köyhyys, lukutaidottomuus ja halu tehdä yhteistyötä Planin kanssa lasten elämän parantamiseksi. On tärkeää, että yhteisöt ovat sitoutuneita ja osallistuvat kehitystyöhön pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi.”

    Miten white saviour -asenne ja sen riskit huomioidaan?

    Paikalliset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja paikalliset tuntevat parhaiten yhteisöjen ja yhteiskuntansa tilanteen ja tarpeet. Siksi esimerkiksi Plan ei Suomesta lähde näyttämään, miten nämä hommat kuuluu tehdä – koska emmehän me täällä ole heidän arkensa asiantuntijoita. Plan ssuunnittelee kummiohjelmat yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Työtä tekevät yhteisön paikalliset työntekijät – joita minäkin sain tavata taannoisella kenttämatkalla ja osa heistä vilahtelee näissä kuvissakin. Valtaosa Planin asiantuntijoista, johdosta ja työntekijöistä on paikallisia sen sijaan, että Plan lähettäisi vain länsimaisia asiantuntijoita työskentelemään kehitysohjelmiin.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

    Haluan kertoa myös omista pohdinnoistani avustustyön tekijänä. Minä pyrin itse omassa toiminnassani ottamaan tämän WS-näkökulman huomioon niin hyvin kuin vain pystyn. En esimerkiksi haluaisi julkaista kuvia, joissa poseeraan hienoissa vaatteissa kummilasta ”ylempänä”, etteivät kuvat vahingossakaan pönkitä sellaista ällöttävää kuvaa, että minä hyvinvoiva länkkäri täällä olen auttamassa näitä muita ja voi että miten hyvä ihminen olenkaan.

    On hienoa, että siitä mitä tekee, saa itselleenkin hyvän mielen. Jos ihmiset tekevät hyväntekeväisyystyötä saadakseen siitä itselleen hyvän olon, se on tosi hieno juttu! Antaminen muille tuntuu mukavalta, sitä ei käy kiistäminen.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

    Avustustyön pitää olla läpinäkyvää ja vaadin sitä myös itseltäni. Siksi haluan kertoa omista vaikuttimistani suoraan. Minulle hyvän olon saaminen ei ole itselleni avustustyön pointti. Minulla on hyvä mieli jo valmiiksi. Minulla on kaikki asiat ihan hemmetin hyvin kaikissa mahdollisissa mittakaavoissa. Minulle tulee hyvä mieli siitä kun voin lukea kirjaa viltin alla sohvalla, vetää leukoja tai sukeltaa kuumavesialtaaseen pitkän työpäivän jälkeen. En tarvitse kummilasta voidakseni itse paremmin.

    Minä teen tätä, koska minä voin tehdä tätä ja koen, että minulla on siihen velvollisuus. Tämä on minun tyylini tehdä. Minä puhun mieluummin tyttöjen kouluttamisen vaikutuksesta kansantalouden kasvuun ja köyhyyden vähentämiseen kuin julkaisen  kuvia surusilmäisistä lapsista kerjäämässä ruokalahjoitusta, vaikka niillä viimeksi mainituilla saattaisi onnistua saamaan enemmän lahjoituksia.

    Auttaako Plan suomalaisia millään tavoin?

    Plan on keskittynyt toiminnassaan tyttöjen koulutukseen, koska tyttöjen ja naisten koulutukseen panostaminen on yksi varmimpia keinoja vähentää köyhyyttä. Suomessa Plan toimii samalla tontilla: työtä tyttöjen oikeuksien puolesta. Käytännössä se tarkoittaa panostamista nuorten mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteisiin asioihin, vaikuttamistyötä poliitikkojen suuntaan ja globaalikasvatuksen järjestämistä opettajille ja koululaisille. Täältä voit lukea lisää Planin toiminnasta Suomessa. 

    kummiksi kehitysmaan lapselle

    Kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia on, että oma kummilapseni lopetti koulun 14-vuotiaana. Miksi Plan ei lopeta kummisuhdetta, jos lapsi lopettaa koulun?

    Kestävässä avustustoiminnassa jatkuvuus on älyttömän tärkeää. Plan on sitoutunut kohteiden pitkäaikaiseen kehittämiseen ja olemaan läsnä kummiyhteisössä niin pitkään, kunnes yhteisö pärjää omillaan. Jos kummituki yhtäkkiä lopetettaisiin, se olisi isku koko yhteisölle. (Toki kummina voi toimia niin kauan kuin itse haluaa.) Suomalaisesta näkökulmasta koulunkäynti vain peruskoulun loppuun tuntuu ”vähältä”, mutta yhteisöissä joissa osa lapsista ei ole koskaan edes päässyt ensimmäiselle luokalle asti, 14-vuotiaaksi opiskelu on jo iso juttu.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

    Plan tiedottaa perheitä opintojen tärkeydestä ja järjestää vapaamuotoista opetusta koulupudokkaille. Monet perheet ovat ymmärtäneet keskustelutuokioiden jälkeen, miksi tyttöjenkin olisi tärkeää jatkaa opintojaan.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia


    Planin mukaan kummimaksulla on kymmenkertainen vaikutus yhteisössä. Kun kummilla on yksi kummilapsi Planin kautta, tukee kummi samalla yhdeksää muutakin yhteisön jäsentä. Tuesta hyötyy myös moni sellainen lapsi, jolla ei ole lainkaan omaa kummia. Kummituki kohdistuu siis koko yhteisön hyväksi, ja vaikka kummilapsi ei kävisi enää koulua, voi hän edelleen osallistua kaikkiin muihin alueella toteutettaviin kehityshankkeisiin.

    Pelkään, että tukemani tyttö kuitenkin pakotetaan naimisiin ja lopettamaan koulu. Eli tukeeko tytön perhe tarpeeksi koulunkäyntiä? Onko siihen sitouduttu jotenkin?

    Koulutus on tutkitusti yksi parhaista keinoista suojata tyttöjä varhaiselta avioliitolta, vaikkei se täysin poistakaan riskiä joutua varhaiseen avioliittoon. Koulutus auttaa tyttöä tiedostamaan omat oikeutensa ja kertomaan niistä myös perheelleen ja yhteisölleen. Näin ymmärrys lasten oikeuksista ja esimerkiksi varhaisen avioliiton riskeistä lisääntyy.

    kummiksi kehitysmaan lapselle

    Jos ryhtyy kummiksi kehitysmaan lapselle, Voiko kummilasta lähteä tapaamaan? Voiko hänelle lähettää lahjoja?

    Kummilasta voi lähteä tapaamaan, mutta se tapahtuu aina yhteisön ehdoilla. Matkajärjestelyt pitää aloittaa ajoissa, viimeistään kahdeksan viikkoa ennen toivottua tapaamispäivää. Ensin pitää olla yhteydessä oman kotimaan Planiin, joka hoitaa yhteydenpidon paikalliseen Planiin, jonka kautta tapaaminen sitten järjestetään. Tapaamiselle voi viedä mukaan pieniä lahjoja. On suositeltavaa huomioida myös yhteisön muut lapset jakamalla vaikkapa paikallisia makeisia. Itse vein Hannen ja Lauran kanssa omalle kummilastemme yhteisölle koulutarvikkeita (koulutarvikkeita koko koululle), koko perheelle elintarvikkeita (kysyin paikalliselta Planilta, mitkä tuotteet ovat kannattavampia viedä, ja päädyimme viemään esimerkiksi öljyä ja riisiä sekä hygieniatarvikkeita).

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia
    kummitoiminta kokemuksia 1

    Suomesta lahjoja tai rahaa suoraan kummilapselle ei voi lähettää. Se ei tue Planin perusajatusta kaikkien lasten yhtäläisistä mahdollisuuksista. 

    Kummilapselle voi kirjoittaa sähköisiä tervehdyksiä Oma Plan -palvelun kautta. Kirjeet tulostetaan paikallistoimistoissa ja käännetään sitten lapsen kielelle.

    Miten voisi saada kummilapsen tietystä maasta?

    Planin verkkosivuilla voi ilmoittautua kummiksi.  Siellä kummiksi haluava voi halutessaan valita maan tai pelkästään ”eniten apua tarvitseva”, jolloin Plan tekee kummivalinnan puolestasi.

    plan kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

    Kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia toiminnan läpinäkyvyydestä. Kuinka valvottua toiminta on?

    Erittäin valvottua.  Plan käyttää noin kolme neljäsosaa saamistaan lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Neljännes käytetään ylläpitokustannuksiin, viestintään ja varainhankintaan. Ne mahdollistavat toiminnan laadun, jatkuvuuden ja laajentumisen ja sen, että muutokset lasten elämässä ovat pysyviä.

    kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia

    Kansainvälinen Plan valvoo, että varat käytetään jokaisessa Planin toimintamaassa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Ulkopuoliset ja riippumattomat tahot seuraavat varainkäyttöä säännöllisesti.

    Esimerkiksi Suomessa vuosittaisen tilintarkastuksen tekevät tilintarkastajayhtiö PWC:n auktorisoidut KHT-tilintarkastajat. Kansainvälisen Planin Global Assurance -yksikkö tekee projekti- ja toimintatarkastuksia Planin ohjelmamaissa. Suomessa toiminnan rahoittajat, kuten Suomen ulkoministeriö ja EU, asettavat rahoituksensa ehdot ja tekevät säännöllisiä tilintarkastuksia ja pistotarkastuksia. 

    Mikä sai minut lähtemään kummiksi kehitysmaan lapselle?

    Kiitos tästä kysymyksestä! Tuossa alla olevassa 30 sekunnin mittaisessa videossa tiivistyy oma näkemykseni kummiuden tärkeydestä.  

    Täältä löytyy lisää kirjoittamiani juttujani kummiudesta:
    Plan-matkalla Ugandassa: Paikallisia onnistumisia
    Tapasin kummilapseni Ugandassa

    Hanne ryhtyi kummiksi kehitysmaan lapselle Planin kautta, täältä voit lukea Hannen kirjeen omalle kummilapselleen.

    kummiksi kehitysmaan lapselle kokemuksia

    Ryhdy siis sinänkin kummiksi. Se on järkevää ja se on oikein. Eikä sitä käy kieltäminen, ettäkö se ei tuntuisi mukavalta. Kirjeiden kirjoittaminen kummilapselle ja kummilapsen tervehdysten vastaanottaminen tuo avustustyöhön konkretiaa.

  • Ulkosuomalaisen raha-asiat – sijoittaminen Suomeen

    Ulkosuomalaisen raha-asiat ja sijoittaminen levällään maailmalla – minne sijoitan ja säästän kun asun ulkomailla? On muuten jännä juttu, että en ollut tullut edes ajatelleeksi koko asia sen tarkemmin, ennen kuin aihe tuli puheeksi kavereiden kanssa. Olen suurimman osan aikuiselämääni ollut ulkosuomalaisen saappaissa ja raha-asiat ovat olleet jatkuvasti läsnä vähintään kahdessa maassa, joten tästä on tullut vahingossa niin arkipäiväistä. Nyt kun aloin asiaa tarkemmin miettiä, niin itse asiassa tässähän on todella monta liikkuvaa osaa.

    Ulkosuomalaisen raha-asiat. Sijoitan ja unohdan. Rentoudun meren rannalla.

    Minulla on yritys Islannissa, ja tuo yritykseni maksaa minulle palkkaa. Yritykseni maksaa veronsa tänne Islantiin ja minä maksan omat tuloveroni ja yrityksen osingoista johtuvat verot tänne Islantiin. Islannissa on monta ihanaa ja upeaa asiaa, mutta talouden vakaus ei tosiaankaan ole yksi niistä. Maan talous on kärpäsenkakan kokoinen ja valuuttakurssi heiluu enemmän kuin aallot talvimyrskyssä. Koska emme ole EU:ssa emmekä eurossa, korkotaso ei tosiaan vastaa euroalueen korkotasoa. Asuntolainamme korko huitelee jossain neljässä prosentissa plus inflaatio. Kerran vuodessa lainapääoma kasvaa inflaation verran. Jep, islantilainen erikoisuus…

    Sijoittaminen Islantiin – miksi ei?

    Lyhyt vastaus: Islannin talous on niin pieni, että minun on vaikea luottaa siihen. Pidempi versio: Islannin pörssi on niin pieni, että yhdenkin yrityksen konkurssi tai negatiivinen tulosvaroitus heilauttaa kunnolla koko markkinaa. Kaikki tuntevat toisensa ja meno tuntuu välillä suoraan sanoen aika banaanivaltiolta. En kuulu täällä mihinkään sisäpiiriin, joten en pääse hyödyntämään mitään niin sanottua hiljaista tietoa. Koska epävarmuustekijöitä on niin paljon ja koska tunnen markkinaa niin vähän, en sijoita Islannissa mihinkään ja lainaa otan niin vähän kuin mahdollista. Automme ostin käteisellä ja aina kun mahdollista, maksan asuntolainaa alas ylimääräisillä lyhennyksillä.

    Sijoittaminen ja ulkosuomalaisen raha-asiat. Kuvassa jäätikkölaguuni.

    Ainoa sijoittaminen mitä teen täällä nykyisessä asuinmaassani on lapsilleni. Joka kuukausi omalta pankkitililtäni menee lasten nimiin avatuille tileille tietty summa. Niillä tileillä on inflaatiota korkeampi korko, eikä raha saa nostettua sieltä pois nopeasti. Siksi niille maksetaan edes pikkuisen korkoa. Jos käy niin, että joku päivä säästämäni summa ylittää sen summan, minkä valtio on sitoutunut korvaamaan tallettajille pankin ajauduttua vaikkapa konkurssiin, siirrän rahat sieltä muualle ja luultavasti Suomeen.

    Kyselin Instan puolella ulkosuomalaisilta kollegoilta heidän raha-asioistaan. Aika moni kertoi toimivansa samoin. Asutaan muualla mutta sijoitetaan tai säästetään Suomeen, koska se on tutumpaa, helpompaa ja tulevaisuudessa on aikomus muuttaa takaisin. Mutta on toki heitäkin, jotka sijoittavat nykyisessä asuinmaassaan.

    Suomeen rajoitetusti verovelvollinen – eli siis mitä?

    Olen rajoitetusti verovelvollinen Suomeen, koska muutostani on jo yli kolme vuotta, minulla ei ole vakituista kotia Suomessa enkä kuulu Suomen sosiaaliturvaan. Rajoitetusti verovelvollisena maksan Suomeen verot sellaisista osingoista, myyntivoitoista ja vuokratuloista, jotka ovat syntyneet Suomessa.

    ulkosuomalaisen sijoittaminen - kuvassa nautitaan vuoristokävelyllä islannin luonnosta

    Ulkosuomalaisen raha-asiat ja etenkin se osa mikä liippaa kansainvälistä verotusta voi olla todella monimutkaista. Verokohtelu riippuu monesta asiasta: missä asuu, miten kauan, mitä tienaa, kuka maksaa palkan, onko asuinmaalla ja Suomessa olemassa verosopimus… Liikkuvia osia on niin paljon, että jos olet epävarma omasta tilanteesta Suomen verottajan suhteen: ota selvää. Jos ulkosuomalaisen raha-asiat mietityttävät on kaksi vaihtoehtoa. Hanki avuksi kansainvälisen verotuksen taitava konsultti. Jos jaksat säätää itse, tutustu Verohallinnon sivuihin ja ota tavaksi rimpautella heidän palvelunumeroonsa. Kyllä siellä lopulta aina joku vastaa.

    Olen ulkomailla asuessani ollut Verohallintoon yhteydessä aina silloin kun on tullut jokin kinkkisempi juttu eteen. Esimerkiksi silloin, kun aloin saada kirjoittamistani kirjoista kirjastokorvauksia, olin vähän haavi auki että mites ne verot. Miten saan Sanaston maksamat kirjastokorvaukset verotukseen oikein, koska niitä ei voi laskuttaa yrityksenä ja ne ovat syntyneet tuloksena sellaisesta työstä, mitä olen tehnyt asuessani täällä Islannissa? Maksan Islannissa tehdyistä tuloista verot Islantiin, mutta Sanasto haluaa kuitenkin tehdä niistä ennakonpidätyksen ennen minulle maksamista enkä tosiaan aio maksaa niistä veroja kahta kertaa enkä jaksa alkaa jälkeenpäin hakea jotain oikaisua. Juttelin Verohallinnon kanssa, sain ohjeet ja asia selvisi.

    Tällaisia miten ihmeessä minun nyt kuuluu toimia -juttuja tulee eteen jatkuvasti vähemmän, koska vuosien saatossa on kertynyt tietoa käytännön ihmettelyn, kysymisen ja saatujen vastausten kautta. Muille kysyjille joudun silti sanomaan: en tiedä. Jokaisen tilanne on erilainen, eri mailla on erilaisia käytäntöjä ja kansainvälinen verotus on ainakin omasta mielestäni tosi monimutkaista. En halua antaa ohjeita muille, että en vain vahingossa neuvo väärin.

    Ulkosuomalaisen raha-asiat sijoituskohteittain: osakkeita eri muodoissa

    Sijoitan siis Suomeen. Olen suomalaisen varainhoitoyrityksen Seligsonin asiakas. Kartutan massia matalien kulujen passiiviseen osakerahastoon. Olen siirtänyt sinne osan tuloistani noin kymmenen vuoden ajan. Valitsin rahaston aikanaan siksi, että sillä oli todella matalat kulut kaikkiin muihin siihen aikaan tarjolla oleviin vaihtoehtoihin verrattuna, rahasto hajautti tehokkaasti ja nimenomaan osakkeisiin ja tuoton pystyi lisäämään pääomaan.

    Ulkosuomalaisen raha-asiat. Arki Islannissa mutta varat Suomessa. Kuvassa kävellään sillalla Islannissa.

    Rahasto on siis sellainen, että kaikki tuotot lisätään suoraan pääomaan, eli en nosta tuottoja enkä siis maksa näistä tuotoista veroa niin kauan kuin pidän ne siellä rahastossa kasvamassa lisää. Tililtäni menee automaattisesti rahastoon rahaa joka kuukausi – ilman suoraveloitusta unohtaisin tehdä tilisiirrot. Sijoitan vain tähän yhteen rahastoon, jotta kulut pysyvät mahdollisimman matalina.

    Minulle sijoittaminen on mielekästä nimenomaan osakkeisiin (yrityksiin) eikä esimerkiksi valtioiden velkakirjoihin, koska luotan sijoituskohteina enemmän kansainvälisiin yrityksiin kuin kansallisvaltioihin ja osakkeet tuottavat valtion velkakirjoja enemmän. Mutta on valintaani muitakin tärkeitä syitä kuten vastuullisuus. Vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen huomioiminen alkaa olla jokaiselle isommalle yrityksille jo kilpailutekijä ja yhä useampi on älynnyt siirtää vastuullisuuden bisneksen teon ytimeen. Jos ei ole, yrityksellä on käsittämättömän huono hallitus ja huonosti tulee käymään.

    Menestyvien yritysten on pakko olla vastuullisia, jos ne haluavat tehdä bisnestä hyvin. Maailma on muuttunut jo, vastuullisuus valuu bisneksen ytimeen ja ne jotka eivät vastuullisuutta huomioi, jäävät takamatkalle. Vastuulliset yritykset saavat esimerkiksi rahaa lainaksi pienemmällä korolla, jos yritys täyttää lainan ehdoissa olevat vastuullisuuskriteerit. Pitkälle viety vastuullisuus (eikä silloin puhuta vain kertakäyttöpillien kieltämisestä palaverihuoneessa) on kilpailuvaltti niin monella tasolla. Mutta kirjoitan tästä aiheesta joskus ihan oman jutun!

    ulkosuomalaisen raha-asiat riemuitsemassa islantilaisella niityllä

    Tuo passiivinen osakerahasto on minulle se tärkein sijoituskohde. Sen lisäksi olen sijoittanut muutamaan suomalaiseen pörssiyritykseen pitääkseni yllä mielenkiintoa ja tatsia suomalaiseen yrityselämään. Nesteeseen sijoitin silloin kun se alkoi puhua biopolttoaineista. Se oli hyvä sijoitus! Mutta sitten samaan aikaan sijoitin myös Nokiaan, ja sehän ei ole liikahtanut minnekään vuosiin. Sampo valikoitui sijoituskohteeksi kovamaineisen johdon takia. Olen todella laiska pörssiin sijoittaja, eli minä todellakin ostan ja sitten pidän – siis unohdan. Maksan osingoista verot Suomeen, ja sitten joskus aikanaan myyntivoitoista myös, mutta siihen on vielä paljon aikaa.

    Sijoittaminen ja hauskat pienet kokeilut eli pienet firmat ja hikipääoma

    Kolmantena sijoitusmuotona ovat niin sanotut hauskat pienet kokeilut eli suomalaiset pienyritykset. Islantilainen firmani osti taannoin Myssyfarmin osakkeita. Lisäksi teen sweat equity eli niin sanottuja hikipääomasijoituksia. Se tarkoittaa, että teen töitä muutamalle nyt pienelle ja tulevaisuudessa toivottavasti suurelle yritykselle osuutta vastaan. Jos yritys alkaa joskus tuottaa tai jos se joskus myydään, koittaa palkkapäivä ja villa Pohjois-Italiassa. Hah! Jos yritys ei menesty, tein ilmaiseksi duunia. Esimerkki tällaisesta työkuviosta on Tripsterin matkailumedia.

    Ulkosuomalaisen raha-asiat ja sijoittaminen. Meren ääressä miettimässä.

    Neljäntenä sijoituskohteena minulla on niin sanotut konkreettiset omistukset (kuten vuosia sitten kuolleelta isoisältä jäänyt osuus kesämökistä), mutta niitä en kyllä oikeastaan laske sillä tavalla sijoitukseksi, koska ne eivät tuota mitään eikä niitä ole hankittu varojen kartuttamismielessä. Kiinteistöverot maksetaan ja pikkuisen remppaa tehdään, siinä se.

    En stressaa: sijoittaminen, unohtaminen, rentoutuminen

    Otan sijoitusasiat aika lunkisti. Seuraan talousuutisia, luen silloin tällöin alan kirjallisuutta ja kirjoitan aiheeseen liittyviä juttuja. Minulla on suurempiakin kiinnostuksen kohteita kuin raha ja sijoittaminen, mutta tykkään silti välillä jutella aiheesta. Tärkein ”mottoni”, mitä omassa taloudenpidossani seuraan on, että yritän joka vuosi olla paremmassa taloustilanteessa kuin edellisenä vuonna. En osta hölmöjä juttuja, mutta en toisaalta myöskään pihistele tavallisessa arjessa voidakseni sijoittaa enemmän.

    Sijoitan vain sen, mitä en sillä hetkellä arjessa tarvitse elämiseen nyt tai seuraavan vuoden tai kahden aikana. Riskiä otan lähinnä vain noissa hikipääomasijoituksissa: jos menestystä ei tule, menetän vain ne tehdyt työtunnit. Taiteilua ja pelisilmää sekin tietysti vaatii: ei voi tehdä liikaa sellaisia töitä, joissa tienataan osuuksia yrityksistä, koska muutoin jää ne heti rahaa tuovat työt tekemättä ja kassavirta hyytyy ja siinähän sitten ollaan keskellä vetelää suota loppuunpalaneena. Ei hyvä juttu sekään, itse asiassa ihan saakelin huono sijoitus sellainen!

    Ulkosuomalaisen raha-asiat: paljonko sijoittaa kuukaudessa?

    Juttelin Instan puolella aiheesta ja moni kysyikin, mikä on sopiva määrä sijoittaa kuukaudessa ja miten kannattaa aloittaa. Olen nyt vähän tylsä, mutta vastaukseni on, että ihan mahdoton sanoa. Se riippuu ihan kaikesta! Itse sijoitan joka kuukausi vähintään muutaman satasen. Jos on hyvä kuukausi ja rahaa jää yli, saatan sijoittaa useamman tonnin. Silloin kun olin työuralla alkuvaiheessa ja rahaa oli paljon vähemmän kuin nyt, siirsin sijoitusrahastoon pari kymppiä kuussa ja sekin oli parempi kuin ei mitään.

    Jos mietit rahastosijoittamista (helppo vaihtoehto), kannattaa tarkastella ainakin rahastojen kuluja (osto, säilytys, myynti). Jos taas haluat sijoittaa suoraan osakkeisiin, kannattaa tutustua yrityksiin kunnolla eli niiden tuloksentekopotentiaaliin tulevaisuudessa. Tutustu ainakin sen verran, että osaat perustella itsellesi, miksi uskot yritykseen. Minä ostin aikanaan Nesteen osakkeita, koska he olivat ensimmäisiä suuryrityksiä Suomessa, jotka ottivat ilmastokysymykset strategiaan asti. Koska ilmastoasiat ja yritysvastuu olivat teemoina tuttuja, tajusin, että tässä on nyt firma, joka katsoo tulevaisuuteen. Kurssi on noussut ostohetken 12 eurosta paljon (nyt: noin 40 euroa). Nokian kanssa tein virheen: luulin, että 5 euroa per osake olisi jo ”historiallisen alhainen” ja että iso laiva kyllä kääntyy vielä. No se päivä ei ole kyllä vielä koittanut.

    Yksi ainoa sijoitusvinkkini

    Minulla on oikestaan vain yksi neuvo jonka haluaisin antaa sijoittamisesta. Tämä oli sellainen juttu, jossa sekoilin itse työuran alkuvaiheessa ja se toimii niin Suomessa asuville kuin ulkosuomalaisen statuksella oleville. Älä sekoita säästämistä ja sijoittamista keskenään.

    Jos laittaa huntin sivuun joka kuukausi ostaakseen uuden pesukoneen puolen vuoden kuluttua, sitä kutsutaan säästämiseksi, ei sijoittamiseksi. Pesukoneeseen säästämiseen tarvittavaa rahaa ei kannata säästää sijoitusrahastoon tai osakkeisiin, koska ostat ja myyt lyhyen aikavälin sisällä, jolloin riski kurssiheilahteluihin on isompi ja kulujakin kertyy. Pesukoneen kanssa toimii se, että säästät, pidät rahat tilillä ja sitten ostat sen pesukoneen.

    Jos haluat kartuttaa varallisuutta (pesukone ei ole varallisuutta, se on käyttöesine), täytyy sijoittaa tulevaisuuteen eli vähintään useamman vuoden päähän. Älä silloin hilloa rahoja nollakorkoisella pankkitilillä vaan laita ne poikimaan johonkin sinulle sopivaan sijoituskohteeseen. Käsilaukku, vaikka olisikin älyttömän kallis ja harvinainen, ei myöskään ole sijoituskohde: se ei tuota mitään paitsi silloin jos onnistut myymään sen ostohintaa kalliimmalla, mutta käsilaukut kai yleensä ostetaan käyttöä varten eikä vitriiniin.

    Niihin sijoitettuihin rahoihin ei sitten kosketa, vaikka tulisi mikä pörssiromahdus. Jonkun sortin notkahdus tapahtuukin varmasti melko pian. Nousukautta on jatkunut nyt todella pitkään. Korot ovat alhaalla (paitsi meillä, haha), asuntojen hinnat ovat nousseet hurjasti, osakkeiden hinnat ovat korkealla. Tällaista huvipuistopäivää ei voi jatkua ikuisesti; jossain kohtaa tulee tasaisempi kausi tai notkahdus. Silloin ei saa pelästyä ja myydä paniikissa, vaan pitää vain malttaa odottaa ja antaa ajan kulua. Ja jos vain mahdollista, osta silloin lisää kun muut myyvät kiireessä.

    Me aikanaan odotimme Islannissa aikanaan talouskriisin alkua ja asuimme vuokralla. Ja kas: saatiin kivitalon keskustasta samalla hinnalla millä nyt saisi puolikkaan perunakellarin. Siinä kaupassa oli toki mukana onnea, mutta myös kokemukseen perustuvaa kärsivällisyyttä. Olinhan nähnyt, kuinka Suomen lama 1990-luvulla eskaloitui valuuttalainoineen ja kolmen asunnon loukkoineen. Emme ostaneet Islannista asuntoa vuonna 2008 valuuttalainalla hintojen ollessa korkealla, vaan pankkien romahduksen jälkeen vuonna 2009, jolloin eurolla sai noin 80 % enemmän kruunuja kuin pari vuotta aikaisemmin. Kun aallolla ratsastaminen onnistuu, siitä tulee kyllä valtavan hyvä mieli! Esimerkkejä huonoistakin sijoituksista on, mutta kerron niistä sitten joskus toiste 🙂

    Ulkosuomalaisen raha-asiat kokemuksia

    Muista aina, että et ole hintojen laskiessa tehnyt yhtään tappiota ennen kuin myyt sijoitukseksi. Joten: sijoita sen verran kuin voit ilman että joudut kurjistamaan päivittäistä arkea. Sen jälkeen pidät ne sijoitukset etkä myy, ellei ole aivan äärimmäinen pakko.

    Kiinnostaako sijoittaminen? Tässä muutama hyvä kirjavinkki

    Tässä muutama hyvä ja helppolukuinen opas liittyen sijoittamiseen.

    Julia Thurén: Kaikki rahasta. Tämä on älyttömän hyvä kirja säästämisestä, sijoittamisesta, kuluttamisesta ja talouskasvatuksesta. Kirjoitin kirjasta aikanaan arvostelun tänne blogiin:

    Thurénin omakohtaiset kokemukset tuovat kirjaan sopivasti tarttumapintaa, mutta juttu ei pyöri kuitenkaan liikaa oman navan ympärillä. Ääneen pääsee moni muukin. Eikä kirja lässytä pienituloisille tai muutoin tiukassa rahatilanteessa olevalle. Se sangen raivostuttava ”kerää metsästä ilmaista ruokaa ja laitat sitten vaan säästyneet rahat puskurirahastoon” -russutus puuttuu kokonaan. Upeaa.

    Ninni Myllyoja ja Emilia Kullas. Mitä jokaisen kotiäidin ja kaikkien muidenkin naisten tulee tietää sijoittamisesta? Klassikkoteos useamman vuoden takaa. Hehkutin tätä kirjaa näemmä jo seitsemän vuotta sitten täällä blogissa. Erittäin validi opus yhä edelleen:

    Naisen tulot laskevat äitiys- ja vanhempainvapaiden aikana noin 35 prosenttia. Tulotason lasku alentaa tietty myös tulevaisuuden eläkkeitä. Ja joo, tiedetään, että nainen synnyttää ja imettää eli äiti on pakostakin kotona isää pidempään. Mutta kun vanhemmuus ei pitkässäkään juoksussa tee hyvää vanhempien palkkatasolle. Siis äitien palkkatasolle: 26-40-vuotiaiden työssäkäyvien äitien palkka on jopa kolmanneksen pienempi kuin samanikäisten isien palkka. Wotwotwot.

    Seppo Saario. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin? Kaikkien aikojen myydyimmästä suomalaisesta sijoitusoppaasta ilmestyi juuri 17. painos ja siinä käsitellään osakkeiden lisäksi myös indeksirahastosijoittamista. Jos sijoittaminen kiinnostaa ja pohdit sijoituskohteena etenkin osakkeita, tämä on oiva käsikirja.

    Unna Lehtipuu ja Merja Mähkä. Sijoittajaksi 7 päivässä. Mahtavan käytännönläheinen opas sijoittamisen aloittamiseen. Jos et tiedä sijoittamisesta vielä paljoakaan mutta tiedät, että haluaisit aloittaa, tämä kirja on sinulle. Kirjassa on hyviä vinkkejä ja check-listoja myös pidemmälle ehtineille.