• Onko Anyfin huijausta?

    Mainos: Anyfin

    Kun tein ensimmäisen kaupallisen yhteistyön Anyfinin kanssa, sain läjän viestejä, joissa epäiltiin, että onko tilini hakkeroitu. Ihmeteltiin, miksi mainostan tällaista ”jotain epämääräistä lainahommaa”. Olen taklannut näitä epäluuloja siitä ensimmäisestä yhteistyöstä asti, ja jatkan sitä vielä vähän.

    Misinformaatio ja liian nopealla perstuntumalla tehdyt päätökset voivat johtaa harhaan kenet tahansa. Siksi halusin avata tätä asiaa vielä vähän lisää.

    onko anyfin huijausta

    Anyfin on siis ruotsalainen finanssiteknologiayritys, fintech-firma, joka laskee asiakkaiden jo olemassa olevien lainojen korkokuluja ja tarjoaa muita taloudenhallintapalveluja. Minä keskityn tässä jutussa Anyfinin bisneksen ytimeen eli olemassa olevien lainojen korkokulujen madaltamiseen. (Muista Anyfinin palveluista, kuten taloudenhallintaan keskittyvästä Budget Bootcampista voit lukea lisää vaikka täältä.)

    Noin joka neljännellä suomalaisella on luottokortti-, osamaksu- tai kulutusluottovelkaa. Moni maksaa aivan turhan korkeita korkoja ja kuluja osamaksuistaan, luottokorteistaan ja muista kulutusluotoistaan. Anyfinin bisnesidea on auttaa ihmisiä madaltamalla jo olemassa olevien lainojen kuluja.

    Siis onko tämä vain joku uusi keino markkinoida pikavippejä?

    EI OLE. Anyfin ei ole pikavippiyhtiö. Anyfin ei myönnä uutta lainaa kenellekään. Se uudelleen rahoittaa sellaisia lainoja, joiden korkokuluja se pystyy laskemaan. Anyfin maksaa pois asiakkaan vanhan lainan ja sitten asiakas alkaa maksamaan lainaa Anyfinille, mutta pienemmällä korolla.

    Anyfin ei myönnä lisää luottoa eikä Anyfinin kautta saa rahaa tilille. Anyfin tekee liiketoimintaa sillä, että se auttaa ihmisiä pääsemään edullisemmin eroon korkeakorkoisista pikavipeistä ja muista kulutusluotoista.

    Saletisti ne pidentää lainan maksuaikaa. Kulut näyttää muka pienemmiltä, mutta niitä maksetaan pidempään. Hah! 

    Ei. Anyfin EI pidennä lainojen maksuaikoja. Eikä Anyfin yhdistä lainoja yhdeksi isoksi lainaksi vaan ainoastaan madaltaa luottojen kustannuksia.

    Anyfin tekee rahaa sillä, että se ostaa asiakkaan lainat pois esim. kulutusluottoyhtiöltä tai luottokorttiyhtiöltä. Sitten Anyfin tarjoaa asiakkaalleen korkoa, joka on matalampi kuin se korko, mitä asiakas maksoi alkuperäisestä lainasta esim. sille luottokorttiyhtiölle.

    Ei kukaan voi ”taikoa” korkoja pienimmiksi. Joku kompa tässä on pakko olla.

    Ei ole kompaa. Kyse on finanssimarkkinoiden toiminnasta ja teknologian avulla saavutetuista tehokkuuseduista. Yhteen virkkeeseen tiivistettynä kyse on tästä: mitä pienempi riski, sitä matalampi tuotto (korko). Jos lainanantaja tietää asiakkaastaan paljon ja pystyy arviomaan maksukyvyn hyväksi, korko usein laskee. Jos lainanantaja myöntää isolle ryhmälle kyselijöitä samoilla ehdoilla muutaman satasen lainaa (esim. vaikka pikavippifirmat), kaikille lätkäistään korkea korko, koska lainanantaja tietää, että osa velallisista ei tule maksamaan velkaansa takaisin.

    Anyfin arvioi tekoälyn avulla jokaisen asiakkaan yksilöllisesti. Usein juuri tämän takia he pystyvät rusikoimaan korkoa alaspäin. Tekoälyn avulla Anyfin pystyy laskemaan lainoitusprosessin kustannuksia. Se tekee toiminnasta tehokkaampaa ja näkyy asiakkaalle matalampina kustannuksina eli matalampana korkona. Sitä paitsi lainanantajan näkökulmasta Anyfin on luotettavampi takaisinmaksaja kuin yksittäinen ihminen; siksi Anyfin saa lainan itselleen paremmilla ehdoilla kuin yksittäinen velallinen. 

    Anyfin

    Mutta miten Anyfin sitten tekee itse rahaa?

    Anyfin tekee tuottonsa jälleenrahoitettujen luottojen koroilla kuten muutkin finanssialan toimijat. Ainoa ero on se, että Anyfinin tarjoama korko on aina asiakkaalle edullisempi kuin heidän nykyinen korkonsa. Anyfin siis tekee itselleen liikevaihtoa ottamalla pienen preemion itselleen. Samalla se tulee tarjonneeksi asiakkaalleen matalampaa korkotasoa eli rahansäästöä.

    Asiakkaaksi ei pääse, jos lainan kustannuksia ei pystytä laskemaan. Tässä ei voi kuin voittaa – eli säästää. Anyfinin omien tietojen mukaan heidän asiakkaansa säästävät keskimäärin 45 prosenttia korkokuluissaan verrattuna heidän aiempaan luotonantajaansa. 

    Njääh. Kuulostaa hämärältä silti. Mistä tiedän, että juuri minä voin säästää koroissa? En halua sitoutua mihinkään, mistä ei pääse irti.

    Juuri tässä on Anyfinin hienous: tee hakemus ja testaa rauhassa. Hakemuksen tekeminen ei sido kumpaakaan osapuolta mihinkään. Anna pyydetyt omat tietosi (kuten henkilötiedot, palkkatiedot jne.) ja lataa mukaan kuva laskusta (esim. luottokorttilaskusta tai kulutusluottoyhtiön laskusta). Jää odottelemaan.

    Anyfin sovellus

    Anyfin tsekkaa  laskun ilmoittaman koron ja ottaa huomioon antamasi tiedot. Anyfin käyttää todennäköisesti useampaa tietoa luottotietosi päättelyyn kuin alkuperäinen luotonantaja. Kaiken tämän avulla Anyfin laskee, voisiko kuluttajalle antaa matalamman todellisen vuosikoron tällä hetkellä. Jos se ei voi, et saa tarjousta eli et pääse asiakkaaksi. Jos Anyfin pystyy laskemaan lainasi todellista vuosikorkoa, saat tarjouksen. Ja vasta sitten päätät, lähdetkö Anyfinin asiakkaaksi vai et. 

    Jos hyväksyt tarjouksen, Anyfin maksaa pois vanhan lainasi ja alat maksaa maksamaan sitä Anyfinille, mutta matalammalla korolla. Jos et hyväksy tarjousta, ei tapahdu yhtään mitään. 

    Kenelle Anyfin on tarkoitettu?

    Anyfinin asiakkaiden pitää olla täysi-ikäisiä. Anyfin voi jälleenrahoittaa luottoja enintään 20 000 euroon saakka jokaista asiakasta kohden. Jokaisen hakemuksen yhteydessä tehdään aina erillinen luottoarvio.

    Tällä hetkellä Anyfin auttaa mm. luottokorttien, osamaksujen tai muiden vakuudettomien lainojen jälleenrahoittamisessa (palvelua ei ole tällä hetkellä suunnattu esim. asuntolainavelallisille).

    Nooohhhh okei. Anna vielä yksi syy testata Anyfinia?

    Kokeile itse, miten palvelu toimii ja päätä sitten. Lähetä kuva viimeisimmästä osamaksu-, luottokortti- tai muun lainan laskusta Anyfinin nettisivuilla tai lataamalla Anyfinin sovelluksen puhelimeesi. Koodilla saturamo saat ensimmäisestä laskustasi 20 € pois mikäli Anyfin hyväksyy hakemuksesi. Koodi on voimassa 12.4. asti  asti.

    ”Jos 1300€ arvoinen laina siirretään Anyfinille, tulee säästöksi 143€ seuraavan esimerkin mukaan: Jos alkuperäinen nimelliskorko 18.88% laskee 12.50%:in ja 2€ kuukausikulu laskee 0€ suuruiseksi, on uusi kuukausimaksu 24 kuukauden laina-ajalle 61,5€, jolloin todellinen vuosikorko on 13.24%. Lainan kokonaissumma on tällöin 1476€. Anyfin tarjoaa aina yksilöllisiä korkoja. Anyfin ei koskaan anna tarjousta jos he eivät voi madaltaa luoton todellista vuosikorkoa. Anyfin ei nosta nykyisen luoton kokonaiskustannuksia pidentämällä takaisinmaksuaikaa.”

  • Munkki-intuitiota ja laturauhaa

    Terveisiä Ylläkseltä! Olemme täällä jo en muista kuinka monennetta kertaa, mutta mikään ei silti muutu. Samaa unelmalomakonseptia kuin aikaisemminkin. Tänään huomasin hiihtäessä miettiväni paljon sitä, kuinka paljon matkustaminen on muuttunut lasten kasvettua isommiksi. Jos siellä linjoilla on vielä teitä, jotka olitte mukana kun perustin blogin vuonna 2009, muistatte, että se pikkulapsiaika ei ollut mulle mitään herkkua ja unelmaa, vaan mössönmössönmöö-aikaa, jonka toivoin vain olevan ohi. Jälkeenpäin huomasin, että se ei ollut mitään pikkulapsibluesia tai vakavampaa vanhemmuusväsymystä, vaan ihan vain itsetuntemusta ja oma mielipide. Nyt, kun lapset ovat 12 ja 6, huomaan katsovani menneeseen helpottuneena. Ihan kaikesta lapsiperheeseen liittyvästä on tullut vuosien myötä pelkästään parempaa!

    Mutta muutama sana ensin tästä matkasta. Tulimme siis hiihtoloman viettoon Ylläkselle, kuten olemme tehneet aika monta kertaa viimeisten vuosien aikana. Ja ajatella, että tämä yllästely alkoi täältä blogista. Se oli teidän ansiota! Kävin ekan kerran Jyväskylän pohjoispuolella vuonna 2014. Muistan, kuinka kesällä 2013 kyselin täällä neuvoa, että minne päin pohjoista sitä oikein kannattaisi suunnata, jos haluaisi hiihtää rauhassa, olisi tarpeelliset palvelut lähellä eikä vilkas iltaelämä kiinnosta. Paikkaa, jonne pääsisi ilman omaa autoa ja paikkaa, jossa pärjäisi ilman omaa autoa.

    Tosi moni neuvoi tulemaan Äkäslompoloon. No minäpä sitten saman tien Kouvolassa äitini kodin keittiönpöydän ääressä naputtelin kylän nimen karttaohjelmaan ja katsoin, missä se oikein on ja miten sinne pääsee. Tammikuun 2014 jälkeen täällä onkin sitten käyty aika monta kertaa.

    Pampula vuonna 2015. Tämä oli se reissu, kun valvottiin paljon.

    Ensimmäisillä reissuilla vain murtomaahiihdettiin ja latukahviteltiin. Sitten esikoinen kasvoi ja halusi rinteeseen. Pari vuotta myöhemmin syntyi Pampula, joka huusi ensimmäisellä Äkäslompolon-reissullaan koko viikon kaikki yöt ja olin ihan helevetin kyrpiintynyt lasten kanssa matkustamiseen 😀 Jatkettiin silti tänne tulemista.

    Koska meidän Suomen-vierailut talviaikaan osuvat joululoman kieppeille, me on suunnattu tänne Ylläksellekin aina tammikuussa. Joululomasesongin jälkeen, joululoman jatkeeksi. Talven pimeimpään ja yleensä myös tosi kylmään ajankohtaan. Se tummansininen pimeys ja lyhyiden päivien pieni valonkajo on rauhoittanut vauhtia, tarjonnut lepoa ja saanut nauttimaan pitkistä illoista ja rauhallisista yöunista. Tammikuussa mökkivuokratkin olivat rutkasti edullisempia kuin joululomien aikaan.

    Tänä vuonan tultiin ensimmäistä kertaa kevättalven korvilla, helmikuussa. Islannin hiihtolomien aikaan, Suomen hiihtolomia ennen. Latukahviloissa on vielä tyhjää, rinteissä on tyhjää, mutta kaikki paikat ovat jo auki: eilen avattiin koko Ylläksen yli 300 kilsan mittainen latuverkosto.

    Yhtäkkiä täällä paistaa aurinko silmään ja naama punottaa hiihdon jälkeen muustakin kuin ylämäkipuserruksesta. Aamulla yhdeksän aikaan ladulle lähtiessä on valoisaa ja iltapäivällä aurinko paistaa tuntureiden yllä niin että silmiä häikii. Kun on käynyt täällä aina pimeän aikaan, tämä valon määrä tuntuu nyt hurjalta. Ihan kuin sen kaiken hyvän päällä olisi vielä paksu kerros sokeria.

    Ja tämä vanhempien lasten kanssa lomailu on minulle yhtä sokerikuorrutusta. Ei ole enää vaunuja, vaippoja ja talvihaalareihin pukemista. Kaikki aikuiset nukkuvat yhdestätoista vähintään kahdeksaan, lapset yhdeksään-kymmeneen. Me aikuiset voimme tehdä aamuisin muutaman tunnin hiihtoretken sillä välin kun lapset nukkuvat, syövät aamiaista ja katsovat televisiosta lastenohjelmia. Kun me palaamme ihanan hikiseltä lenkiltä mökille, kello näyttää vasta puoltapäivää ja kaikki yhteiset herkut ovat edessä. Minä olen esimerkiksi jäänyt Pampulan kanssa mökille venyttelemään, lyhyille hiihtoretkille lähiladuille, päiväsaunaan tai ihan vaan kahvilaan kakkupaloja vertailemaan.

    Ylläksen Hiihtokoulu ja Suski-opas (tutustuin Suskiin opastamallanni issikkaretkellä Islannissa, ja nyt me treffaillaan täällä päin pohjoista. Ihana, sattumanvarainen elämä!

    Puoliso on iltapäivällä lähtenyt esikoisen kanssa laskettelemaan muutamaksi tunniksi. Tänään esikoinen pääsi tutun Suski-oppaan yksityistunnille harjoittelemaan pujottelua. Oli kuulemma mahtavaa.

    Illalla sitten saunaa ja ruokaa ja villapaidan neulomista. Siis kaikille jotain, ilman että kukaan joutuu luopumaan mistään. Mä muistan kyllä edelleen elävästi, että pienempien lasten kanssa tällainen joustava tekeminen ei ollut mahdollista. Nyt on ja se on niin ihanaa. Muistan edelleen selvästi, kuinka kipuilin pienten lasten vanhempana. Olin ihan solmussa sen kaoottisuuden keskellä. Pikkulapsiaika ei ollut mun lempiaikaani ollenkaan, se oli väsyttävää ja epäselvää ja jotenkin rajatonta. En kaipaa siitä tällä hetkellä mitään. Nyt on ihan eri ääni tässä 42-vuotiaassa radiossa: vanhemmuus tuntuu kamalan helpolta ja miellyttävältä.

    Mitä siis tässä oikein yritän selittää? No esimerkiksi sellaista vapautta, että on olemassa muutaman tunnin mittaisia omia hetkiä, jolloin voin vaan antaa munkki-intuition viedä, että mennäänkö tänään Luosuun vai Aurinkotuvalle vai Velhon kodalle. Sellaista laturauhaa, että voin kuunnella äänikirjaa ja hiihtää ihan omalla tahdilla ilman, että on puolisyyllinen olo siitä, että olen väärässä paikassa väärää aikaan. Mitä vanhemmaksi lapset ovat kasvaneet, sitä suurempi varmuus mulla itsellä on siitä, että kaikki on mennyt ihan oikein. Sen huomaa etenkin lomalla, kun aikaa kaikkeen on enemmän.

    Jos Ylläs-aiheiset jutut kiinnostaa, niin täältä löytyy näköjään pienoisromaanin verran Ylläs-aiheisia blogijuttuja. Vuosien aikana on tullut kirjoitettua muun muassa seuraavista aiheista:

    Ylläksen-lomalla koronan aikaan (2021)
    Kuer-tunturi eli helppo retki vaahtokarkkimetsään (2021)
    Viisi kivaa hiihtolatua lasten kanssa (2021)
    Ylläs lasten kanssa eli Ylläs perhelomakohteena (2020)
    Kovat pakkaset Äkäslompolossa (2015)
    Miten Ylläkselle voi matkustaa – auto, juna, lentokone (2018)
    Murtsikkahiihtäjän varusteet (2018 – ja edelleen lähestulkoon samat kamat!)
    Kokemuksia Kolari-yöjunasta (2015)
    Siitä hetkestä, kun hurahdin hiihtämiseen enkä enää vihannut sitä (2014)