Uulalaa, keittiöremonttimme totisesti etenee! Ei enää puutu kuin rappuset keittiöstä kellariin – vielä toistaiseksi kulku kellariin on reikä lattiassa ja tikapuut – ja uusien astiahyllyjen maalaaminen valkoiseksi, niin kaikki on valmista. Jea!
En ole ehtinyt vielä ottaa kuvia kokonaisuudesta, mutta vakaana tarkoituksena olisi tehdä sellainen kattava keittiöpostaus myöhemmin. Nyt haluan esitellä meidän keittiömme riemukkaimman paikan nimittäin tässä se on: itse rakennettu astiankuivauskaappi!
Kaikki ulkomailla asuvat ja joskus Suomessa asuneet suomalaiset tietävät, kuinka paljon kaikki muut maailman keittiöt huutavat astiankuivauskaappia. En tiedä, käytetäänkö näitä aktiivisesti esim. Ruotsissa, mutta Tanskassa tai Norjassa emme ole näitä ystäviemme kodeissa nähneet. Emmekä Islannissa. Puhumattakaan muista kaukaisemmista maista. Astiankuivauskaappi on niin järjettömän kätevä keksintö, että ei se voi ole voinut pullahtaa maailmaan muualta kuin käytännönläheisestä Suomesta.
Täällä on juttu keittiöremontistamme: kuvia alkutilanteesta ja remontin keskeltä.
Islantilainen puolisoni vietti aikanaan vaihto-oppilasvuoden Suomessa ja pääsi jo Itä-Pasilan opiskelijakämpissä tutustumaan tähän verrattomaan keittiökalusteeseen. Suomessa lomaillessa me molemmat olemme huokailleet tällaisen ritilällisen kaapin perään. Miten hirvittävän kätevä sellainen olisi! Että mitetitäänpä ihan: siellä voisi kuivattaa lasit ja kattilat ja sellaiset veitset, joita ei tee mieli laittaa astianpesukoneeseen. Astioita ei tarvitsisi kuivata heti tiskialtaasta tullessa, siinä roiskuu aina vettä ympäriinsä.
Eikä tarvitsisi enää virittää keittiöpyyhkeitä keittiötasoille ja kuivata isoja kattiloita ja muita käsintiskattavia astioita pyyhkeiden päällä. Ihan sietämätöntä säätämistä semmoinen. Ja sitten ne märät pyyhkeet muhivat puista pöytää vasten, kosteus imeytyy pöytälevyyn, pisarat valuvat pöydältä lattialle ja viinilaseihin jää höyryä, kun ne eivät pääse kuivumaan ilmavasti.
Nyt kun olemme täällä uudessa kodissa väsänneet keittiöremonttia ihan isolla kauhalla, päätimme, että kyllä me nyt se yksi astiankuivauskaappikin tänne johonkin sovitetaan. Tyhjensimme koko keittiön lattiamateriaaleista kattopaneeleihin ja ikkunatkin menivät siinä samassa puuskassa vaihtoon. Joten astiankuivauskaappi on kyllä ihan välttämätön osanen tässä kokonaisuudessa.
Itse rakennettu astiankuivauskaappi syntyi vanhasta kirjahyllystä
Meillä oli astiankuivauskaappiprojektin osalta kaksi rajoittavaa tekijää. Ensinnäkin sijainti. Islannissa ei myydä astiankuivauskaappeja (ei edes Ikeassa, koska se ei kuulu paikalliseen valikoimaan). Toisekseen: tila. Pistimme keittiön tiskialtaan ikkunan eteen, jotta puuhaillessa voi kastella merelle ja vuorille. Ei siihen ikkunan päälle mitään mööpeliä tee mieli ripustaa.
On aivan tajuttoman ihanaa ja käytännöllistä, että puolisoni on erittäin aikaansaava harrastelijarakentaja ja asioiden ratkaisija. Hän pohti tätä yhtälöä hetken, mittaili keittiötä, mittaili olohuoneessa olevaa kirjahyllyämme ja pyysi minua etsimään suomalaisista verkkokaupoista astiankuivauskaapin osia ja ilmoittelemaan saatavilla olevien hyllyjen leveyslukemia.
Löysin Lanka ja Muovi -nimisen yrityksen, joka myy mm. astiankuivauskaapin osia. Ihan mahtava löytö! Sieltä löytyi koko, joka on yhtä leveä kuin keittiön työtasomme on syvä. Koska tottakai: me laittaisimme astiankuivauskaapin tiskialtaan viereen. Siinä olisi sopivasti tilaa, ja sen jatkeeksi voisi vielä rakentaa pienen säilytyshyllykön keittokirjoille ja muille kivannäköisille tavaroille.
Puoliso katseli olohuoneessamme nököttävää vaihtoon lähtevää vanhaa puista kirjahyllyämme (se oli lähdössä vaihtoon, koska ei siihen mahtunut tarpeeksi kirjoja ja se vei tajuttoman paljon tilaa olohuoneessa) ja mietti, että siitähän voisi rakentaa astiankuivauskaapin. Harmi, että mulla ei ole kuvia siitä vanhasta kirjahyllystä. Yritän myöhemmin kaivaa jostain ja lisätä juttuun.
Nyökkäilin kirjahyllystä astiankuivuaskaapiksi -idealle. Seurasi pari päivää sahausta ja nakuttelua. Puoliso sahasi kirjahyllystä yläosan irti ja jätti alaosan työkalutasoksi kellariin. Yläosa oli löytämällemme astiankuivausritilälle 20 senttiä liian leveä, joten hän sahasi kirjahyllyn yläosasta parikymmentä senttiä pois, liimasi osat yhteen ja kittasi ja mitä ikinä.
Hyllyn sisäosa maalattiin kiiltäväpintaisella valkoisella maalilla (oliskohan samaa, mitä laitetaan ikkunankarmeihin ja kylpyhuoneeseen), jotta se kestäisi kosteutta. Astiankuivauskaappi maalattiin ulkopinnalta kalkkimaalilla, koska halusimme siihen vanhantuntuisen fiiliksen, koska kyse on kuitenkin vanhasta mööpelistä. Aika näyttää, kuinka hyvin kalkkimaali kestää käytössä ja miten äkkiä siihen tarttuu likaa.
Lanka ja Muovi -kaupan tilaus saapui Suomesta Islantiin parissa viikossa. Sitten vaan kiinnitimme kuivauskaapin hyllyn kiinnittimillä kaappiin ja tippuvesiallas eli sellainen kannanttimien varassa kulkeva muovitarjotin viritettiin paikalleen.
Ja tappadäpppädaa, meillä on vihdoinkin astiankuivauskaappi keittiössä. Se on hieno! Ja arvatkaa vaan, ovatko islantilaiset kaverimme luoneet siihen kiinnostuneita silmäyksiä. Ensin ritiläkaappi on ihmetyttänyt, mutta kun olemme demonstroineet sen käyttöä ja käytännönläheisyyttä, hämmästys on muuttunut ihmettelyyn. Miksi ihmeessä meillä ei ole tällaista nerokkuutta? No niinpä!
Kuvissa näkyvä musta keittiöallas ja hana ovat Islannin Ikeasta. Kalastusaluksen lattiaa muistuttava lattia on tilattu yhtenä yhtenäisenä levynä paikalliselta metallisepältä. Mustasta painavasta kankaasta tehdyt verhot peittävät taakseen avohyllyt. Kankaat ovat raumalaisesta sisustusliikkeestä Kodinonnesta mittatilaustyönä. Keittiönpöydän työtaso on tammipuulevy, jonka ostimme käsiteltynä puutavaraliikkeestä Reykjavikista. Tuo matala vihreä hyllykkö eli astiankuivauskaapin jatke on puolison rakentama. Se taisi tehdä sen vanerista. Oikein nätti tuli!
