Kesäinen junaseikkailu ja matkavinkit Hankoon

Täällä nykyisessä asuinmaassani Islannissa ei ole raideliikennettä. Se on kovin surullista. Jos haluaa lähteä kymmentä kilometriä kauemmas kotoa, on mentävä autolla. Minulle juna liittyy vahvasti suomalaisuuteen. Se  edustaa tapaa olla vapaa ja matkustaa. Minä valitsen minne menen ja mihin aikaan, ja sitten joku toinen vie minut sinne. Reissun päällä syön dallaspullan ja olen onnellinen, että tällä kertaa ei tarvitse käyttää pyyhkimiä, kukaan ei matkapahoinvoi eikä tarvitse taskuperuuttaa yhtään mihinkään.

Junalla matkustaminen on vapautta ideoida yllätysmatkoja ja toteuttaa niitä. Kun illalla saadaan ajatus, että lähdetäänpä huomenna päiväksi naapurikaupunkiin torikahville, niin aamulla ollaan jo asemalaiturilla. Kun seuraavaksi vapaaksi viikonlopuksi lupaillaan hyvää säätä, voi heittää eväät, pyyhkeet, aurinkorasvat ja lukemista reppuun ja lähteä perheen kanssa seuraavaan lähimpään rantapaikkaan. Tai onko tiedossa syystä tai toisesta yksinäisiä päiviä kotona? Mitä jos lähtisikin junalla käymään sillä paikkakunnalla, jonka nimen on kuullut monta kertaa, mutta jossa ei ole vielä kertaakaan käynyt? Kyllä sieltä ainakin torikahvila löytyy. Tai kiva jäätelökioski.

Junalla tehdyt miniseikkailut ovat ihan parasta matkailua lasten kanssa. Lähiömutsin Hanne muuten kirjoitti juuri todella hyvän ja kattavan tietopaketin lasten kanssa junamatkailusta, perhehyteistä, lasten junalipuista jne. Kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa ennen reissuun lähtöä, jos matkustaa pienten lasten kanssa.

Yhtä juttua ei kannata lasten kanssa reissatessa aliarvioida. Se on yksityiskohtien tärkeys. Lasten kanssa matkustaessa matkasta onnistuneen ja ikimuistoisen tekevät pienet yksityiskohdat. Jos perillä sataa koko juhannuksen, eivät lapset silti muista juhannusta tylsänä. Vaan päinvastoin. Heille saattaa olla elämys se pihaan muodostunut syvä sadelammikko.  Tai se megasuuri pinkki hattara, joka piti syödä kädet tahmassa huvipuistossa nopeasti, jotta vesi ei kastelisi sitä kelvottomaksi.

Kun tänä kesänä otin lasten kanssa puheeksi heinäkuun tulevan Suomen-matkan, esikoinen kysyi ensimmäisenä, että kai me taas saadaan niitä junamuffinsseja.

Junamuffinnsseja?

Pienen keskustelun jälkeen selvisi, että hän puhui niistä muovikääreisiin pakatuista suklaamuffinsseista, joita myydään VR:n junien ravintoalvaunuissa ja liikkuvissa kahvivaunuissa. Ja varmasti tsiljoonassa muussakin paikassa, mutta hänelle ne suklaamuffinssit ovat ennen kaikkea junakokemus.

Itse en ilmatiiviiseen pussiin pakatuista leivonnaisista pahemmin piittaa. Muffinssi maistuu parhaalta suoraan leipomosta ostettuna ja vastaleivottuna. Mutta tässä pointtina ei olekaan se leivonnainen, vaan yksityiskohtien tärkeys. Ei esikoinen enää edes muistanut, minne olimme junalla menossa ja mitä tekemässä. Hänelle on jäänyt mieleen se rapisevaan muoviin pakattu muffinssi, joka tarttuu ihanasti kitalakeen ja jonka paperilautaselle varisseita murusia on kivaa painella sormella litteäksi ja työntää suuhun.

Onni löytyy yllättävän usein yllättävissä yksityiskohdissa.

Ei viikonmittaisessa etelänmatkassa, uudessa lelussa, hartaasti odotetussa ja suunnitellussa telttamatkassa, jolle toivotaan aurinkoista säätä.  Se päivän siistein juttu lapsille voikin olla kirjastossa luettu hauska kirja, uuden leikkiupuiston jännänmallinen keinu tai hikoileva einesmuffinssi.

Mietin hetken, mitä yksityiskohtia itselleni on jäänyt junamatkoilta mieleen. No ainakin jo kertaalleen mainittu dallaspulla (ne ymmärtää, jotka ymmärtävät dallaspullan konseptin mahtavuuden). Konduktööri, joka toivotti perjantai-iltana Helsinkiin saapuvan junan matkustajille hyvää viikonloppuiltaa ja pyysi kaikkia olemaan ihmisiksi ja kivoja toisilleen. Henkien talo -niminen kirja, jonka luin loppuun eräällä puistonpenkillä Budapestissä ystävää odottaessani. Budapestistä en  yli kymmenen vuotta matkan jälkeen muista enää mitään – paitsi sen kirjan viimeiset sivut. Minun ja puolison ensimmäinen yhteinen matka Pietariin (menimme muuten sinnekin junalla). Pietarista jäi parhaiten mieleen yhden metroaseman iäkäs asiakaspalvelija, joka ei puhunut sanaakan englantia, mutta jolta onnistuin silti ostamaan kaksi metrolippua.

Kesälomamatkan ei tarvitse onnistuakseen olla pitkä, megalomaaninen, täydelliseksi suunniteltu tai viimeisen päälle oikein ideoitu. Se voi olla päivän mittainen ex tempore -retki lähelle vailla sen suurempia suunnitelmia kuin käydä torilla, leikkipuistossa tai kirppiksellä.

Muistorikkaan kesäreissun voi tehdä pienelläkin budjetilla. Junareissaajien kannattaa väijyä VR:n säästölippuja.  VR on lisännyt säästölippuja kesälle, eli niitä on nyt tavallista enemmän tarjolla. Kun nyt katselin säästölippujen hintoja Helsingistä Hankoon, aikuisten lippuja sai edullisimmillaan alle kahdeksan euron.

Jos mietit, minne lähteä kesällä, kokemuksia ja kohdevinkkejä oman asuinpaikan lähiympäristöön voi tsekata VR:n Päiväseikkailu-sivulta.

Koska yksi rakkaimmista pikkukaupungeista minulle on Suomessa Hanko, jaan omat vinkkini sinne. Kokosin listan sellaisia matalan budjetin vinkkejä, jotka soveltuvat päivän mittaiselle Hangon-reissulle. Jos veri vetää viettämään Hangossa pidemmän ajan, kannattaa lukea vinkkini mökkivuokraukseen Hangossa.

1. Petanque eli petankki on sairaan hauska seurapeli, jota voi pelata missä tahansa ja myös lasten kanssa. Käy hakemassa Hangon turistitoimistosta (Raatihuoneentori 5) maksutta lainaan petanque-setti (pantin saa takaisin palauttaessaan) ja laita peli pystyyn lähimpään puistoon.

2. Hangon keskustan leikkipuisto lähellä meren rantaa ja turisti-infoa. Kirkkopuiston leikkipuisto on iso leikkipuisto, jossa on liukumäkiä, keinuja ja kiipeilytelineitä eri-ikäisille lapsille. Leikkipuiston vieressä on tietysti jäätelökioski.

3. Plagenin ja Bellevuen rannat. Plagenin ranta on noin 20 minuutin kävelymatkan päässä Hangon juna-asemalta. Tämän rannan maisemat ovat tuttuja Hangon matkailumainoksista: valkoisia puiseia pukusuojia, pitkä vaalea hiekkaranta ja vesikaruselli. Plagenista itään kohti Neljän Tuulen Tuvan kahvilaa löytyy Bellevuen yli puolentoistakilometrin mittainen edellistä rauhallisempi hiekkaranta, jonka varrella voi ihailla jumalattoman upeita villoja. Osta Hangon keskustan ruokakaupasta eväät ja vietä rannalla koko päivä.

4. Jos tekee mieli sporttailla, omista päivä pyöräilylle Hangon upeissa maastoissa. Hangon itäsataman Sunfun (Brygganin ravintola, Itäsatama) vuokraa oransseja Jopoja 18 euron vuorokausimaksulla. Noin 20 kilometrin mittainen Hanko-kierros on merkitty turistikarttaan ja pitkin pyöräreittiä on ripoteltu sinisiä pyöräkylttejä, jotka ohjaavat reitillä eteenpäin. Reitin varrella voi ihailla Hangonkylän hulppeita huviloita, pitää korvapuustitauko Neljän Tuulen Tuvan kahvilalla ja käydä limulla På Krokenin terassilla. Reitin varrella tulee vastaan teollisuusaluetta, junaraiteita, ruokakauppoja, kapeita peltoteitä, upeita mäntymetsäalueita, nopeakulkuisia pyöräteitä, romanttisia punaisiksi maalattuja venevajoja ja tietysti merta ja hiekkarantoja. Pyöräilykarttoja saa turisti-infosta (Raatihuoneenkatu 5).

5. Jos yksi kahvila pitää Hangosta valita, se on tämä: Alan’s Cafe eli Alanin kahvila (Raatihuoneentori 4). Kotoisa puutalokahvila, jossa on monta pöytää myös aurinkoisella sisäpihalla. Suodatinkahvi on hyvää ja kotitekoiset piiratkat, pullat ja kakut ovat kaupungin parhaimpia ja luultavasti myös edullisimpia. Reilu pala kakkua maksaa reilun euron.

6. Sateista? Menkää Hangon kirjastoon. Tosi symppis pikkukaupungin kirjasto sijaitsee aivan keskustassa (Bulevardi 6). Lastenosastolta löytyy myös lautapelejä, joiden parissa vierahtaa tovi jos toinenkin.

Mikä on sinun suosikkikesäretkikaupunkisi? Löytyyköhän Hangolle hyvää haastajaa?