Ylläkselle lentäen, junalla vai omalla autolla?

Kannattaako Ylläkselle tulla omalla autolla, junalla vai lentäen? Olemme viettäneet perheen kanssa täällä joululomia kolmesti. Joka kerta olemme hoitaneet logistiikan eri tavalla. Tässä kunkin vaihtoehdon plussat ja miinukset. 

 Autolla Lappiin; matkan varrella yöpysähdys Oulussa, joulu 2013.

Ylläkselle omalla autolla: halpa ja joustava
Tämä on selkeästi edullisin vaihtoehto, jos autossa kulkee vähintään pari ihmistä. Bensat Helsingistä Ylläkselle ja takaisin maksavat noin 250 euroa. Matkanteko on huomattavasti kivempaa, jos yöpyy yhden yön vaikkapa Oulussa. Kahden hengen huoneesta + lapsi olemme maksaneet noin 150 €. 
Joustavat aikataulut, podcastit, äänikirjat, vaihtuvat maisemat ja randomit huoltoasemakahvipaussit tekevät autoilusta kivan tavan matkustaa. Huonolla ilmalla, autopahoinvoivien lasten kanssa ja suurella matkatavaramäärällä  autoilu on se tylsin vaihtoehto. 
Ylläkselle yöjunalla: parasta jos koko hytti tykkää
Yöjuna Lappiin! Ai että. Tämä on aivan ihana tapa matkustaa, mutta vain jos koko yöhytti on samaa mieltä. Teimme junamatkan Ylläkselle ja takaisin pari vuotta sitten, kun kuopus oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. Sillä reissulla ei hirveästi nukkunut kukaan. Kuopus heräili usein junan ääniin ja tutin puuttumiseen ja herätti tietysti konsertillaan koko hytin. Jos olisin matkustanut yksin tai kaksin puolisoni kanssa tai vähän vanhempien lasten kanssa, olisin luultavasti nauttinut matkanteosta vieläkin enemmän. Junassa osuu niin moni asia kohdalleen: on aikaa lukea myöhäiseen iltaan ja nukkua sopivan pitkään, koska Kolarin yöjuna ei saavu Kolariin kamalan aikaisin. Hytissä voi syödä matkaeväitä ja katsella ikkunasta öisiä peltomaisemia. Ei ole minnekään kiire. Ei tarvitse jonottaa turvatarkastuksissa. Juna lähti myöhään illalla Helsingistä ja saapui Kolariin aamuyhdentoista pintaan. 
Bussi Kolarista Ylläkselle kesti reilun puoli tuntia. Koska mökkien avaimet saa ja hotellien check-in on suunnilleen kolmen maissa iltapäivällä, siinä joutuu pari tuntia hengailemaan hotellin aulassa, kahvilassa tai ravintolassa.
Kolmen sängyn perhehytti maksoi molempiin suuntiin pari vuotta sitten 600 euroa. Se oli melko edullinen hinta omasta hytistä, jossa olimme perheen kesken. Hyvä hinta selittyy sillä, että olin ostanut liput neljä kuukautta ennen matkaamme. Jos junalippujen oston jättää lomakaudella viime tinkaan, saattaa olla, että omia hyttejä ei enää ole, tai jos on, hinnat ovat korkeat. 
Ja hei huomio yksinmatkaajat! Kannattaa muistaa yksi juttu: jos matkustaa yksin ja ottaa vain istumapaikkalipun, saattaa junassa saada ostettua itselleen edullisen makuupaikkalipun, jos sänkypaikkoja on jäänyt tyhjiksi.
Kirjoitin pari vuotta sitten vinkit Kolarin yöjunaan. Kannattaa lukaista, jos päädyt kokeilemaan Kolarin yöjunaa ensimmäistä kertaa.
Junamatkailun miinus lentämiseen verrattuna on se, että junassa köröttely vie aikaa. Itse matkanteko vie lomapäivistä kaksi. Mutta jos ei ole kiire, niin pari päivää ei tunnu missään. 
Ensimmäistä kertaa yöjunassa, joulu 2015.

Ylläkselle lentäen: kliinistä ja useimmiten nopeaa
Tänä vuonna otimme Lappiin Finskin lennot ja ihan aikataulullisista syistä. Saavuimme Islannista Suomeen vasta aatonaattona iltapäivällä, ja jotta ehdimme jouluaattoaamuksi perheen luo, oli lentäminen ainoa vaihtoehto. Tiesin tämän onneksi jo kesällä. Tosin vaikka ostin liput puolta vuotta etukäteen, eivät ne mitenkään halvat olleet: neljälle meno-paluuliput Helsingistä Yllästä lähimmälle lentokentälle eli Kittilään ja takaisin: noin 1 100 euroa. (Islannista Suomeen ja takaisin pääsi edullisemmalla hinnalla)
Reilu tunti koneessa, lasi mustikkamehua ja olet jo melkein monot jalassa. Kittilästä lentokenttäbussi vei mökkialueelle alle tunnissa. Kätevää!
 13 matkustustunnin jälkeen kuopuksesta loppui virta, joulu 2017.

Lentäminen on siis vaihtoehdoista nopein mutta myös kallein. Kannattaa toki huomioida myös se, että nopeudessakaan ei välttämättä päästä ykkösiksi, jos joutuu sumplimaan jatkolentoja. Meidän lentomme Islannista Suomeen laskeutui yhden aikaan iltapäivällä. Koska lensimme Icelandairilla, en saanut kirjoitettuja Lapin- ja Islannin-lentoja samalle lipulle. Sen takia otin tarpeeksi pitkän vaihtoajan, jotta aivan varmasti ehtisimme hakea matkatavarat, tsekata itsemme sisään ja nousta jatkolennolle, vaikka Islannin-lentomme olisi jostain syystä myöhässä. No tällä kertaa se ei ollut myöhässä. Lentomme Kittilään lähti vasta puoli yhdeksän illalla. Hengasimme siis lentokentällä melkein kahdeksan tuntia. Ajansäästöä junailuun tuli “hurjat” neljä tuntia.
Jos minä saisin päättää, tulisimme seuraavan kerran yöjunalla. Jos mieheni saisi päättää, autolisimme. Lapset tykkäsivät lentämisestä, koska siinä ei tule huono olo ja lentokentällä oli hauskaa hengata, koska sai katsoa iPadista lastenohjelmia. Seuraava tällainen matka olisi tarkoitus tehdä kahden vuoden päästä. Mielenkiinnolla odotan, minkälainen kompromissi siitä syntyy.

PS. Bussillakin tänne kai pääsee? Onnibus ainakin joku aika sitten markkinoi aloittaneensa säännölliset vuorot mm. Ylläkselle joulu- ja hiihtolomakaudella. Mutta kääks, bussivaihtoehtoa lasten kanssa en kyllä edes harkitse.

Teemat
Poimintoja Blogista:
Yleinen

Harvinainen talvipäivä Reykjavikissa

Viikonloppuna saimme nauttia todella harvinaisesta talvisäästä Reykjavikissa. Oli hieman pakkasta ja satoi lunta alaspäin. Tuuli ei pitänyt yhtään ääntä. Lähdimme pulkkamäkeen ensimmäistä kertaa tänä talvena.

Lue lisää »
Perhe ja arki

Arkipäivä Ísafjördurissa

Niin, millaista se meidän arki on täällä Ísafjördurissa, jonne muutimme tänä syksynä? No tavallinen arkipäivä sujuu suunilleen tähän tapaan. Me aikuiset ja esikoinen heräämme aamulla

Lue lisää »

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö