Kaupallisessa yhteistyössä ELY-keskus ja Suomen Blogimedia.
 |
| Töihin lammastilalle? Islannissa on kesäaikaan yli miljoona lammasta. |
Suomen työllisyystilanne ei päätä huimaa. Joillain aloilla on toki pulaa tekijöistä, mutta vielä isompi määrä työhön haluavia ei löydä töitä. Jos elämäntilanne antaa periksi ja ulkomaille muutto tuntuu enemmän seikkailulta kuin kauhuskenaariolta, miksi et lähtisi töihin ulkomaille? Euroopan talousalueen sisällä liikkuminen on tehty meille naurettavan helpoksi. Tuosta noin vain voi lähteä töihin Espanjaan, Kreikkaan, Ruotsiin tai vaikka Saksaan!
 |
| Kalastus työllistää – sekä mailla että merellä. |
Uskon, että se kannattaa. Tiedän vähän, mistä puhun. Olen itse tehnyt lähes koko työurani ulkomailla, siitä suurimman osan Islannissa. Molemmat pikkusiskoni asuvat ja tekevät töitä ulkomailla. Toinen Afganistanissa YK:n leivissä ja toinen eräällä NGO:lla Lontoossa. Ei meitä kukaan opettanut tai pyytänyt ulkomaille lähtemään, se elämä nyt vain meni niin, että ne meitä kiinnostaneet jutut sattuivat löytymään Suomen ulkopuolelta. Päätimme kokeilla, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Emme me suoraan näihin nykyisiin asiantuntijatöihin menneet. Kokemusta on ehtinyt meille kertyä puhelinmyynnistä, toto-kassalta, lasivillatehtaalta, jäätelökioskilta, kahvilasta, siivousfirmasta, hotelleista…
Islanti on työntekijän kannalta tällä hetkellä todella houkutteleva paikka. Tämä on turvallinen ja puhdas maa ja lähellä Suomea. Tuttu ja turvallinen, mutta silti eksoottinen ja omalla tavallaan omituinen. Islannissa on ollut käytännössä katsoen täystyöllisyys niin kauan kuin muistan – ja tällä hetkellä maa kärsii työvoimapulasta. Islantiin tarvitaan tulevina vuosina tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotta sovitut hommat saadaan tehtyä. Suurin työllistäjä on juuri nyt matkailu: se on työvoimakeskeinen ala, joka tarvitsee tekijöitä kaikenlaisiin hommiin ravintolan tiskikoneenhoitajasta IT-tyyppeihin.
 |
| Maatilatöitä, opashommia… Tässä itsellä menossa erinomainen kahvitauko. |
Islannin ja Suomen työmarkkiniossa on paljon samaa: on palkalliset kesälomat (2 päivää per työssäolokuukausi), työehtosopimusten määrittelemät minimipalkat (esim. myyjän työssä noin 8 euroa tunti) ja ammattiliitot, jotka tarjoavat jäsenilleen kaikenlaisia etuja (mm. kielikursseja, vuokramökkejä) sen perinteisen lakineuvonnan lisäksi. Eläke kertyy normaalisti ja jos sairastuu, saa sairaslomarahaa.
Mutta yhdessä asiassa Islanti eroaa Suomesta todella paljon. Se on töiden kaikkiruokaisuus. Siis se, että koulusta valmistumisen jälkeen ei harkita pelkästään oman alan töitä. Monet käyvät läpi työuran kahdessa tai kolmessakin osa-aikaisessa työssä. Esimerkiksi meidän oman kauppamme työntekijöistä kaksi tekee myös aivan muita hommia: toinen on töissä lastentarhassa, toinen on balettiopettaja. Niin ja onhan meillä yksi graafinen suunnittelijakin töissä – ja ratsastuksenopettaja! Uraa vaihdetaan välillä lennosta, ja kokemusta hankitaan välillä ihan toiselta alalta. Ilmapiiri rohkaisee kokeilemaan. Kukaan ei ihmettele, jos juristiksi opiskellut päätyykin töihin vaikka lasten leirikoulujen vetäjäksi. Sitä tehdään, mitä on tarjolla. Kokemuksen kautta kasaantuu se tärkein: työhön tarttumisen taito ja verkostot. Vaikka juuri sen hetkinen työ tuntuisi tylsältä, siitä on aina jotain hyötyä. Ehkäpä siellä maailman tylsimmällä työpaikalla tapaa tyypin, joka vie mukanaan todella kiinnostavaan työpaikkaan tai vaikka ihan toiselle alalle. Jokainen asia, jolle sanoo ”kyllä”, on mahdollisuus.
 |
| Kylpylät ja hotellit työllistävät paljon väkeä ja myös kesäsesongin ulkopuolella. |
Olen itsekin tällainen vähän monisäätäjä. Kirjoitan esimerkiksi tätä juttua lentokentän saapuvien terminaalissa odottaessani, että opastamani ryhmä saapuu Helsingin-lennolla Islantiin. Huomenna aamupäivällä käydään vesiputouksilla ja illalla kirjoitan kirjaa. Viikonloppuna kauppiashommia.
Yritän tässä siis sanoa sitä, että vaikka sieltä avoinna olevista työpaikoista ei löytyisikään heti sitä omaa ”unelmatyöpaikkaa”, mitä sen väliä! Tulkaa poimimaan perunoita, sieltä polku voi viedä ihan mihin tahansa. Yksi suomalainen kaverini tuli tänne perunatilalle töihin ja on nyt vuosia myöhemmin paikallisessa isossa lääkeyhtiössä töissä. Maarit, kauppiaskollegani, tuli Islantiin 15 vuotta sitten töihin kierrätyskeskukseen – hänen hommiaan oli ohjata keskukseen tulleet roskat oikeisiin paikkoihin. Tradenomitutkinnolla. Näin hän sanoo ensimmäisestä Islannin-työpaikastaan:
 |
| Maaritin urapolku Islannissa: roskakeskus-markkinointihommat-kauppiasyrittäjä |
”Se homma oli siinä elämäntilanteessa aivan täydellinen. Opin asiakaspalveluasennetta ja juttelemaan aivan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Pääsin tutustumaan islantilaiseen yhteiskuntaan aitiopaikalta. Se kertoo aika paljon ihmisistä, millaista roinaa he heittävät pois. Missä muualla olisin oppinut puhumaan yhtä hyvin arjen islantia kuin jätelaitoksella? Siellä oppi heti selittämään, minne päin pitää ajaa, minne muovit tulee tai mitä erilaiset kodinkoneet ovat islanniksi.”
Roskahommien jälkeen Maarit meni töihin ”koulutusta vastaavaiin tehtäviin” eli myynti- ja markkinointihommiin islantilaiseen firmaan, joka teki kansainvälistä liiketoimintaa. Nyt meillä on yhdessä näitä kauppoja.
”Kun minä rekrytoin uutta tyyppiä kauppaan töihin, sellainen hakija, jolla on kokemusta puhelinmyynnistä, siivouksesta, myyntityöstä tai burgereiden paistamisesta, on vahvoilla.”
Enpä voisi olla enempää samaa mieltä!
Tärkein neuvoni siis työtä hakeville on: älä juutu katsomaan lähtöruutua. Se on vain se yksi paikka, josta lähdetään eteenpäin. Yksi juttu johtaa aina toiseen ja kohta onkin päällä elämänmittainen seikkailu.
 |
| Tässä jonkun hevosihmisen unelmatyö, kenties? |
Mistä töitä voi hakea Islannissa?
Selaa avoimia työpaikkoja EURESin työnvälitysverkostosta, joka kattaa EU- ja ETA-maat eli siis myös Islannin. Vapaita työpaikkoja voi selata vaikkapa maakohtaisesti täällä.
Ja sitten! Kaikkien vähän nuorempien ulkomaille lähtöä harkitsevien (eli 18–35-vuotiaiden) kannattaa tsekata Eureksen Eka EURES -tukipalvelu. Sen kautta voi saada muutaman sata euroa rahallista tukea esimerkiksi työhaastattelun matkakustannuksiin tai kielikoulutukseen. EURESin facebook-sivuilla liikkuu myös paljon tietoa ajankohtaisista messuista, ideoita työnhakuun ja työhaastatteluvinkkejä.
Reittejä työpaikkojen äärelle on tietysti myös paljon muitakin. Asiantuntijahommia kannattaa väijyä LinkedInissä. Verkotu islantilaisten firmojen kanssa (CCP, Quiz Up, Icelandair, Össur…) ja hankkiudu sitä kautta juttusille. Suorittavimpia töitä – kuten myyntityötä ja siivoushommia – voi hakea tulemalla Islantiin cv-pinon kanssa. Sitten vaan kiertämään ravintolasta ja kaupasta toiseen.
 |
| Islannissa on meneillään rakennusbuumi: sepille, timpureille, putkimiehille, maalaajille, muurareille, lvi-heeboille jne. löytyy varmasti töitä. |
Millaista palkkaa töistä maksetaan?
Palkat matkailu- ja palvelualalla eivät päätä huimaa, mutta sillä tulee toimeen. Keskimääräinen aloituspalkka toimistohommissa – esimerkiksi projektipäällikkönä – on noin 2 800 euroa. Matkaopas tienaa alkaen 2 200 euroa kuukaudessa ja kaupan myyjä alkaen ilman vuorolisiä noin 1 600 euroa. Terveuskeskuslekuri tekee ilman vuorolisiä noin 3 500 euroa, sairaanhoitaja vähän vähemmän. Lääketieteen kandin peruspalkka ilman vuorolisiä on vähän yli parin tonnin. Pankkitoimihenkilöiden palkat lähtevät noin kolmesta tonnista. Erään edesmenneen islantilaispankin konkurssipesän asiantuntija laskuttaa valtiota 330 euroa tunnissa, mutta sellaiset hommat ovat kyllä vähän harvemmassa…
 |
| Toimistohommia löytyy niin peli- kuin matkailualaltakin. |
Millainen verotus Islannissa on?
Tuloverotus on kolmiportainen. Pienituloisimmat (bruttopalkka alle 2 200 euroa) maksavat tuloista 37 prosenttia veroja. Seuraava tuloluokka (bruttopalkka 2 200–3 800 euroa) maksaa noin 40 prosenttia veroja ja yli 3 800 euroa tienaavat reilu 46 prosenttia veroja. Jokaisella veronmaksajalla on käytössään niin sanottu ”henkilökohtainen alennus”, joka on noin 350 euroa kuukaudessa. Eli käytännössä 2 200 euroa tienaava maksaa veroja kuukaudessa noin 2 200 € * 0,37 – 350 € = 464 euroa.
Onko pakko osata islantia?
Ei ole. Palvelualalla etenkin matkailun parissa englanti riittää (turistikaupat, ravintolat, baarit, hotellit, matkailupalvelutehtävät, leipomot…). Saksasta on iso apu, samoin ranskasta ja espanjasta ja kiinankielentaitajat viedään kuulemma käsistä. Kovissa asiantuntijatehtävissä pärjää englannilla, sillä useimpien kansainvälisten asiantuntijafirmojen – kuten pelifirmojen – työkieli on englanti. Islannin-kieltä sen sijaan vaaditaan tehtävissä, joissa myydään jotain islantilaisille: paikallisten suosimissa kaupoissa, pankeissa, apteekeissa, posteissa jne. Itse opin islanninkielen perusteet parissa kuukaudessa, auttavasti keskustelutaitoiseksi noin vuodessa ja täysin sujuvaksi noin viidessä vuodessa. Mutta kuten sanottua: Islannista voi saada töitä, vaikka ei puhu sanaakaan islantia.
Muuta kysyttävää? Kommenttiboksi on vapaa, lupaan vastata jokaiseen kysymykseen. Antaa tulla 🙂
