Thaimaassa lököttelimme kuukauden. Meininki on pikkuisen eri täällä Uuden-Seelannin suunnalla. Olemme liikkeellä joka ikinen päivä. Jos yövymme virallisella leirintäalueella, heräämme kahdeksalta – koska check-out on KELLO 10. Anteeksi mutta miksi ihmeessä? Ilmeisesti erehydin, kun luulin, että Holiday Park tarkoita paikkaa, jossa voi lomailla. Jos onnistuimme löytämään ns. free camping -alueen, nukumme kymppiin ja jatkamme matkaa vasta puolenpäivän jälkeen. Kun aamiainen on syöty, motorhome siivottu ja pakattu alkaa matka kohti seuraavaa paikkaa. Ajellessa pysähdymme ottamaan kuvia, käymme kaupassa, tankkaamme bensaa ja ajamme seuraavalle leirintäalueelle, joka valinnassa tärkein kriteeri on se, että päivän aktiviteetit ovat välittömässä läheisyydessä. Kun auto on parkkeerattu, käymme vaeltamassa, uimassa, luolissa, LOTR-mestoilla – mitä nyt ikinä päivän ohjelmaan kuuluu.
Postaus sisältää saatuja palveluja.
Valkoinen ja iso. Muumiauto.
Illalla teemme ruokaa, tiskaamme ja siivoamme muutaman neliön kokoista camper vania eli muumiautoa, kuten lapsemme tätä valkoista laatikkoa nimittää. Lapsi katsoo illalla tunnin piirrettyjä koneelta ja sillä välin me peuhaamme miehen kanssa asuntoauton toisessa sängyssä…..no hahahaa, emme todellakaan! Vaan väsäämme seuraavien päivien ohjelmaa, tarkastelemme sääolosuhteita ja mietimme, milloin päästään seuraavaksi pesemään pyykkiä.
Päiväohjelmaa: vaeltamista ja valokuvia.
Vaelluksella.
Meitsi kokkaa, lapsi avustaa.
Teltassa syödään muovilusikoilla. Matkailuautossa on lasiset viinilasit. Kyllä minä niin tykkään!
Tongariron luonnonpuistossa öisen aikaan.
Uuden-Seelannin jälkeen vuorossa on matkan suvantovaihe: laiskottelua Samoalla. Ehkä ihan hyvä 😉
Thaimaassa lököttelimme kuukauden. Meininki on pikkuisen eri täällä Uuden-Seelannin suunnalla. Olemme liikkeellä joka ikinen päivä. Jos yövymme virallisella leirintäalueella, heräämme kahdeksalta – koska check-out on
Terveisiä Ylläkseltä! Olemme täällä jo en muista kuinka monennetta kertaa, mutta mikään ei silti muutu. Samaa unelmalomakonseptia kuin aikaisemminkin. Tänään huomasin hiihtäessä miettiväni paljon sitä,
Islannin kartta on ihana, sellainen hassu lammas, jossa on perävillat itävuonoilla, etelässä pyöreä maha ja lännessä etujalat. Pää ja sarvet ovat Länsivuonoilla. Kirjoitin viimeksi matkajutun
Kaupallisessa yhteistyössä: Silja Line ja Suomen Blogimedia Esikoisen puheissa on nyt jo vuoden ajan toistunut yksi sama kysymys. Voitaisiinko me vielä joskus mennä mun suomalaisen