Thaimaassa lököttelimme kuukauden. Meininki on pikkuisen eri täällä Uuden-Seelannin suunnalla. Olemme liikkeellä joka ikinen päivä. Jos yövymme virallisella leirintäalueella, heräämme kahdeksalta – koska check-out on KELLO 10. Anteeksi mutta miksi ihmeessä? Ilmeisesti erehydin, kun luulin, että Holiday Park tarkoita paikkaa, jossa voi lomailla. Jos onnistuimme löytämään ns. free camping -alueen, nukumme kymppiin ja jatkamme matkaa vasta puolenpäivän jälkeen. Kun aamiainen on syöty, motorhome siivottu ja pakattu alkaa matka kohti seuraavaa paikkaa. Ajellessa pysähdymme ottamaan kuvia, käymme kaupassa, tankkaamme bensaa ja ajamme seuraavalle leirintäalueelle, joka valinnassa tärkein kriteeri on se, että päivän aktiviteetit ovat välittömässä läheisyydessä. Kun auto on parkkeerattu, käymme vaeltamassa, uimassa, luolissa, LOTR-mestoilla – mitä nyt ikinä päivän ohjelmaan kuuluu.
Postaus sisältää saatuja palveluja.
Valkoinen ja iso. Muumiauto.
Illalla teemme ruokaa, tiskaamme ja siivoamme muutaman neliön kokoista camper vania eli muumiautoa, kuten lapsemme tätä valkoista laatikkoa nimittää. Lapsi katsoo illalla tunnin piirrettyjä koneelta ja sillä välin me peuhaamme miehen kanssa asuntoauton toisessa sängyssä…..no hahahaa, emme todellakaan! Vaan väsäämme seuraavien päivien ohjelmaa, tarkastelemme sääolosuhteita ja mietimme, milloin päästään seuraavaksi pesemään pyykkiä.
Päiväohjelmaa: vaeltamista ja valokuvia.
Vaelluksella.
Meitsi kokkaa, lapsi avustaa.
Teltassa syödään muovilusikoilla. Matkailuautossa on lasiset viinilasit. Kyllä minä niin tykkään!
Tongariron luonnonpuistossa öisen aikaan.
Uuden-Seelannin jälkeen vuorossa on matkan suvantovaihe: laiskottelua Samoalla. Ehkä ihan hyvä 😉
Olen puoli vuotta toiminut Plan International Suomen tyttöjen oikeuksien tukijana. Yhdessä Satamon Lauran (Mamma rimpuilee –blogi) ja Kettusen Hannen (Valeäiti-blogi) kanssa olen kerännyt Planille lahjoituksia
Tänä talvena moni on kysellyt kirjavinkki-jutun perään, jossa suosittelisin islantilaisia kirjailijoita. Mahtava toive, kiitos! Islantilaisethan ovat perinteisesti kovia kirjoittamaan. Täällä julkaistaan eniten kirjallisuutta maailmassa henkilömäärään
Tämä on lupaus, jonka olen itselleni antanut. Että ollapa kaikin puolin paremmassa kuosissa 40- kuin 30-vuotiaana. Kolmekymppisenä olin raskaana; odotin ensimmäistä. Nelikymppisenä lapsiluku on totta
Millaista on olla Islannissa töissä? Islanti kärsii työvoimapulasta ja tänne kaivataan lähivuosina tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään hommia, koska 350 000 paikallista ei riitä. Kirjoitin viime
