Ostimme loppukeväästä vanhan, vuonna 1905 rakennetun talon täältä Länsivuonojen keskuksesta, Isafjördurista. Päätimme jäädä tänne vuotta pidemmäksi aikaa, joten asunnon ostaminen oli kaikista kannattavinta. Islannissa on kovat korot (3–4 prosenttia on matalakorkoinen, hahaha) ja osa lainoista on sidottu inflaatioon (lainan pääoma nousee vuodessa inflaation verran, ja nyt inflaatio on noin 2,6 %), joten mikään velkavivulla toimivan asuntosijoittajan paratiisi tämä ei ole. Mutta koska vuokrataso on todella kova ja vuokra-asuntoja on vain vähän saatavilla, ostaminen oli fiksua.
Talomme ei ollut paikallisen kylän mittapuussakaan kallis. Saimme noin 120 neliön kivitalon vajaalla 150 000 eurolla. Talo oli edullinen, koska se vaatii paljon remonttia. Eihän tämä mikään ihan täysi pommi ole, mutta hirvittävän monta asiaa on korjattava, ennen kuin tästä tulee mukava ja vielä enemmän että päästään viihtyisään. Emme ostaneet hyvää pohjaa tai täydellisen kokoisia makuuhuoneita. Ostimme maiseman. Talon pihalta on muutama kymmenen metriä merenrantaan. Maisemat keittiön, olohuoneen ja kahden makuuhuoneen ikkunoista ovat niin älyttömän upeat, että kaikki muu annettiin anteeksi. En jaksaisi enää yhtään remonttia (viddulainen sentään!!!), mutta maiseman takia jaksan venyä tähän muttereiden ja maalipurkkien maailmaan vielä kerran.
Kysyin taannoin Instan puolella, mikä eritysesti tässä talossa ja tulevassa remontissa kiinnostaa. Tässäpä siis kysymykset ja vastaukset!
Kuka remontin tekee?
Me itse. Ostamme ainoastaan rakennusinsinöörin asiantuntemusta (kantavien rakenteiden muutoksiin) sähkö- ja putkiasentajan palvelut, kivisahaajan päiväksi (teemme merenpuoleiseen seinään 2 metriä leveän aukon, johon tulee lasiovet ja kulku maailman tuulisimmalle terassille) ja puusepän auttamaan meitä kiinnittämään ikkunat ja siirtämään yhdet portaat. Ostimme arkkitehdiltä muutostöiden suunnittelutyön, mutta se osoittautui ihan rahanhukaksi. Maksoimme kolme tuhatta euroa ideoista, joista suurin osa meillä jo oli. Puolisoni osaa rakentaa kaikenlaista sisällä ja ulkona, ja koska hyviä tekijöitä on täällä vaikea löytää, ne ovat älyttömän kalliita ja kukaan ei ehdi tulemaan silloin kuin pitäisi, on parempi tehdä niin paljon kuin pystyy itse. Etenkin kun puolisoni on edelleen keväällä alkaneen koronatilanteen takia vain vähän töissä.
Mitä kivisahaaja tulee tekemään?
Sellainen aivan ihana vähän iäkkäämpi maajussi, joka tekee muun muassa kivisahausta pitkin Länsivuonoja, tulee sahaamaan 2 metriä leveän reiän olohuoneen seinään. Siihen tulee lasinen leveä tuplaovi ja kulku maailman tuulisimmalle terdelle. Kivisahaaja saa sahata seinään reiät myös liesituulettimelle ja takan putkelle.
Rakennustarkastaja? Tunnetaanko keijujen maassa hänet?
Oi kyllä. Meidän kylässä eikä koko Länsivuonojen alueella tosin ei ole ollut rakennustarkastajaa muutamaan kuukauteen. Ehkä joku menninkäinen on hänet nielaissut. Sijainen on ylityöllistetty ja lähes työnsi juttusille yrittäneen puolison ulos toimistostaan. Arkkitehtimme, joka projektin alkuvaiheessa oli mukana, soitteli kolmen työpäivän edestä rakennustarkastajan sijaiselle, mutta tuloksetta. Paitsi hän kyllä laskutti ne soittelupäivät, joten ihan tuloksekas homma se hänelle oli. Haha. Lopulta saimme kuulla paikalliselta kokeneelta rakennusinsinööriltä, miten muutokset kannattaa tehdä ja kuinka “pakkohyväksyttää” muutokset kunnalla sähköpostitse. Homma on vähän hähmäinen, mutta toivomme parasta. Tärkein viranomainen tässä on museovirasto, koska talomme on yli 100 vuotta vanha. Puolisoni kävi pehmentämässä viraston tyyppejä, kertoi mitä muutoksia olemme tekemässä ja miksi ja kysyi onko homma ookoo. Oli se. Lupasimme säilyttää kadun puolella vanhan ja mahdollisimman alkuperäisen ulkonäön ja merenpuolella tehdä ilmeestä modernimman, jotta saamme ne isot ikkunat ja sen terassin.
Millainen on islantilainen remonttikulttuuri?
Olemme kuulleet noin pariltakymmeneltä remppafirmalta, arkkitehdiltä, vanhojen talojen omistajilta ja rakennustarvikeliikkeiden edustajilta, että teette vaan ne muutokset ettekä ilmoita mitään minnekään. Ei ne taloa voi tulla jälkikäteen purkamaan. Noh, hyvin samat kokemukset Reykjavikin kodista: kuka mitään rakennuslupia jaksaa hakea, senkus muutatte vaan!
Ja on tähän meidänkin taloon jo ennen meitä tehty muutoksia, joita ei ole raportoitu minnekään. Yläkertaan on rakennettu vessa, jota ei ole rakennuksen perustiedoissa. Talosta ei löydy minkäänlaisia piirustuksia mistään, ja naapurimme on jo rakentanut oman asuntonsa jatkeeksi esim. autotallin. Koska kaikenlaista on jo tehty eikä talosta ole olemassa kirjallista historiaa, museovirastokin oli suopea – tai siis todella iloinen, että olimme heihin yhteydessä etukäteen eikä vasta remontin valmistuttua. Puolisoni on pedantti ja remppa-asioissa hyvin epäislantilainen, ja minua taas kammottaa kaikki hälläväliä ranteet heiluen tekeminen, kun kyse on kuitenkin isosta omistuksesta (ja siihen sidotusta lainasta). Joten olemme halunneet tehdä tämän mahdollisimman pitkälle sääntöjen mukaan.
Olisi hauskaa nähdä pohjapiirros ennen ja jälkeen!
Niin olisi meistäkin 😀 Eli mitään piirustuksia ei ollut olemassa; arkkitehti piirsi suurpiirteiset pohjapiirustukset kerroksista, niistä näkyy osia tässä jutussa. Nämä ovat siis ne suunnilleen jälkeen-piirrustukset. Olen tehnyt itsenäistä selvitystyötä talon historian parissa ja löytänyt sitä kautta muutamia kuvia siitä, miltä talo on aikaisemmin näyttänyt.
Millaisia muutoksia meinaatte tehdä?
Talossa on kellari, johon on potentiaalia rakentaa oma puuhahuone eli esim. leffojen katseluun tila. Tällä hetkellä kellaria käytetään pyykkitupana, ulkovälinevarastona ja pyörien säilytyspaikkana. Äkkiä tuli 40 neliötä täyteen…
Sitten on yläkerta. Tähän mennessä olemme maalanneet yläkerran neljä makuuhuonetta ja ne ovat nyt asuinkunnossa, eikä niille tulla tekemään ennen ensi vuotta muuta. Yläkerrassa poistimme yhden susiruman metallikaiteen (tuon, missä roikkuu sukka) ja puoliso nikkaroi siihen lasisen seinän. Ensi vuonna vaihdamme yläkerran ikkunat ja avaamme luultavasti kaksi ranskalaista parveketta meren puolelle, mutta se tehdään sitten jos on aikaa tai rahaa ja mielellään molempia.
Suurimmat muutokset tehdään pääkerrokseen eli “kakkoskerrokseen”. Tänä syksynä avaamme parimetrisen aukon pohjoisen puoleiseen eli merenpuoleiseen seinään, että saamme maiseman kunnolla näkyviin. Samalla vaihdamme kaikki keskikerroksen ikkunat (7 ikkunaa). Sen jälkeen poistamme jäljellä olevat väliseinät keittiön ja olohuoneen ja olohuoneen ja ruokailutilan välistä. Ne seinät eivät ole kantavia, eli se on “lekalla matalaksi ja maalataan” -hommaa, jonka puoliso aikoo tehdä itse. Se tehdään kuitenkin vasta, kun ikkunat ja lasiovi on saatu asennettua, koska kaikki menee kivisahauksessa hirveään sotkuun. Parasta aloittaa siitä ja kaataa seinät vasta sen jälkeen. Seinien kaatamisen jälkeen revimme keittiöstä kaikki kalusteet veks ja rakennamme sinne käytännölliset hyllyt ja vetolaatikot alatasoille, asennamme suuren puisen pöytälevyn monta metriä pitkäksi työtasoksi ja upotamme kodinkoneet toiselle seinälle yläkertaa menevien rappusten alle. Kaasuhella ja tehokas uuni ovat niinikään ostoslistalla. Ehdottomasti ei yläkaappeja eikä hyllyjä, vaan pelkkää maisemaa.
Ilmanvaihdosta ei ole tässä talossa ikkunoiden lisäksi tietoakaan, joten molempiin kylppäreihin on nyt asennettu koneellinen ilmanvaihto. Keittiöön tulee myöhemmin liesituuletin. Olohuoneeseen olisi ihanaa saada kaunis pieni takka.
Sitten rakennetaan rappuset keittiöstä kellariin, jossa on pyykkitupa, varastotilaa ja jonne tulee myöhemmin istuskelutilaa ja toinen kylpyhuone. Kellarista on kulku ulos pihalle ja pihalle haluaisimme päätyikkunallisen tynnyrisaunan. Toivottavasti jo ensi kesäksi! Sauna näkyy noissa suunnitelmapiirroksissa.
Rappuset pääkerroksesta yläkertaan kokevat myös pienen muutoksen. Haluamme kaivaa vanhat alkuperäiset puuportaat esiin tuon ruskean päällysteen alta ja korvata tuon portaiden ja keittiön välissä olevan seinän joko lasilla tai sirolla rimaseinällä.
Viimeisenä ja luultavasti kalleimpana hommana vaihdamme talon pintamateriaalin. Tähän on asennettu aivan hirvittävän ruma muovinen “aaltopelti”kuori suojaamaan tuulelta ja sateelta. Kuoren alla on eristävää materiaalia ja sen jälkeen tulee esiin se 1905 vuonna rakennettu kivitalo. Museoviraston mukaan tämä on yksi Islannin vanhimpia kivitaloja (sementti tuli saarelle vuonna 1904), joten olisi ihanaa jos voisimme poistaa nuo rumat kuoret kokonaan ja muurata talon uudelleen. Ideana se on loistava ja kivitalot ovat kauniita. Ongelmana on eristys. Saattaa olla, että muuraus ei riitä: tuuli ja sade piiskaavat pinnan heti rikki ja eristystä tarvitaan enemmän. Emme vielä tiedä, miten me tämän pintamateriaaliasian ratkaisemme, mutta mietimme sitä sitten kun se on ajankohtaista eli luultavasti ensi vuonna.
Mistä saatte materiaalit sinne kauas? Tapetit, laatat jne. Mitä kaikki maksaa?
Erinomainen kysymys! Täällä kylällä on paikallinen “k-rauta”, jossa on aika suppea valikoima. Mutta he tilaavat ilman lisäkuluja kaiken tarvittavan Reykjavikin varastolta. Kuljetuksia tulee kerran viikossa. Osan kamoista ja sisustusjutuista olen tilannut ulkomailta, Briteistä ja Kiinasta. Sain puolet halvemmalla tilaamalla esimerkiksi pari kaunista hyllyä itse netistä kuin käymällä islantilaisessa huonekalukaupassa. Tapetteja jos laitetaan, tilaan rullat Suomesta, koska tiedän siellä pari kivaa tapettikauppaa. Täällä Islannissa valikoima on tosi huono. Mutta luulenpa että emme laita tapetteja ollenkaan.
Melkein kaikki maksaa Islannissa noin 30 % enemmän kuin Suomessa. Moni asia kannattaa tilata ulkomailta itse, maksaa lähetyskulut ja arvonlisäverot rajalla ja säästää silti rahaa. Esimerkiksi se tynnyrisauna meidän kannattaa varmasti ostaa Suomesta ja ostaa sille rahti mieluummin kuin hankkia se täkäläiseltä saunakauppiaalta. Täytyy vertailla hintoja.
Voiko ulkomaalaiset ostaa Islannista sijoitusasuntoja?
Voi, mutta muutamia rajoituksia on. Niistä voi lukea lisää täältä Islannin hallituksen nettisivuilta.
Pitääkö remppasuunnitelma hyväksyttää jollain viranomaisella?
Jep. Me yritettiin sitä rakennustarkastajaa tavoittaa, mutta hän ei viikkojenkaan jahtaamisen jälkeen ehtinyt tavata meitä. Paikallinen museovirasto näytti vihreää valoa. Sinne yksi puhelinsoitto, sähköpostilla lähetetty hakemus piirustuksineen ja lupa esittämiimme muutooksiin heltisi seuraavalla viikolla.
Kuinka päätitte remontin osa-alueiden suorittamisjärjestyksen ja millä perusteilla priorisoitte?
Asumisen mukavuus, remontoinnin mukavuus, sää, raha ja aika. Tuossa järjestyksessä. Päätimme aloittaa lasiovesta (mukavuus!) ja ikkunoiden vaihtamisesta, koska nykyiset ikkunat ovat aivan lahot ja vuotavat sateella. Koska ikkunoiden vaihtaminen on isohko homma, päätimme yhdistää siihen sen maisemaovien tilaamisen. Tehdään ne pölyisimmät hommat eka, ja sen jälkeen on miellyttävämpää kaataa sisäseiniä ja rakentaa keittiötä. Talvella voi tehdä sisäremppaa, ulkohommat on pakko hoitaa vielä silloin, kun sää on siedettävä.
Mitä haluaistte kovasti remontissa muuttaa, vaikka ei olisi aivan pakko?
Haluaisimme laittaa yläkerran makkareihin isot ikkunat tai ranskalaiset parvekkeet merelle. Että maisemasta pääsisi nauttimaan täysillä! Haluaisimme kellariin oman leffa-/ajanvietehuoneen, mutta emme vielä ole ihan varmoja, millainen kellarin ilma on. Siellä ei ole ikkunoita, joten koneellinen ilmanvaihtosysteemi on rakennettava sinne ensin. Haluaisimme keittiöstä leveät putket suoraan kellariin siten, että kaikki roskat ja kierrätettävät jutut voisi iskeä putkeen ja ne menisivät suoraan isohin astiohin kellarissa. Olisi ihanaa, jos keittiössä ei tarvitsisi säilöä mitään roskia tai kierrätettävää. Samanlaiset putkilot kylppäristä ja makuuhuoneista suoraan pyykkihuoneeseen. Tämä vaatii käsityötä ja näpräämistä, se tuskin maksaa kovin paljoa. Suunnitelman voinee siis toteuttaa jos me löydämme niille putkille ja astioille järkevät paikat.
Mitä vanhasta talosta jää jäljelle?
Yläkerran makkareiden järjestys. Ikkunoiden paikat. Ulkorappuset. Rappuset ylä- ja alakerran välillä. Huonejärjestys lähes kokonaan myös alakerrassa. Venytämme keittiötä pikkuisen olohuoneen puolelle, se on ainoa isompi pohjan rikkova muutos.
Mitä lapset tykkää remontista?
Heillä on omat huoneet jo valmiina, joten remontti ei sinällään edes kiinnosta heitä enää 😀
Mitä teidän Reykjavikin kodille käy?
Se on entisellään ja sen remppa on nyt valmis. Saamme rakennustarkastajan kylään syyskuussa, hän laittaa leimat papruun ja sitten voimme irtisanoa sen asunnon remonttivakuutuksen. Jeijj! Reykjavikin kotimme on tällä hetkellä vuokrattuna.
Näkyykö ekologisuus teidän rempassa?
Tähän en osaa oikein vastata mitään järkevää… Tunnen erilaisten remppatuotteiden ja rakennusmateriaalien ekologisuusnäkökulmia nolon vähän. Juliaihminen mainitsi taannoin Instassaan ekologista rakentamista ja remontointiakin käsittelevän tilin Nollahukka. Aionkin seuraavaksi syventyä siihen vähän tarkemmin.
Merenpuoleinen seinä menee uusiksi, siitä tulee mukava ja hieno, eikä lähellekään sellainen kuin se oli alkuperäisessä asussaan (hyvin pienet ikkunat). Kadun puolelta laitamme vanhannäköiset ikkunat, mutta emme ala tuunaamaan sinne mitään alkuperäisikkunajuttuja. Ne maksavat ainakin nelinkertaisesti noihin nyt valitsemiimme ikkunoihin verrattuna. Sitä paitsi näissä sääolosuhteissa on tärkeintä saada erittäin hyvin eristävät ja tukevat ikkunat, joista ei tule sisään vesi eikä tuuli ja jotka saa auki siten, että ne eivät ihan pienimmästä tuulenpuuskasta römpsähdä rikki. Kadunpuolen julkisivusta pyrimme tekemään vanhalla mallilla. Eli joko sen museoviraston suositteleman muurauksen tai sitten muurauksen ja sen päälle puusta rakennetun ulkoseinän.
Mutta tässä muutamia mihinkään asiantuntemukseen liittymättömiä ajatuksia. Täällä Islannissa on energia niin halpaa, että taloja lämmitetään olan takaa patterit täysillä ja ikkunoita pidetään raittiin ilman takia auki samaan aikaan. Aurinkoa on talvisin niin vähän (meidän kylässä ei lainkaan), että paneeleista tuskin olisi hyötyä. Toisaalta täällä on kaikki energia jo valmiiksi uusiutuvaa geotermisen energian ja vesivoiman takia, mikä on hieno juttu. Rakennusmateriaaleissa suosimme paljon puuta ja keittiön suunnittelussa yksi tärkeimmistä jutuista on tehdä kierrättäminen mahdollisimman helpoksi. Koska materiaaleja on vaikeaa saada tänne ja valikoimaa on vähän, en suoraan sanoen usko, että kaikkia valintoja voi tehdä mahdollisimman ekologisina yhtä helposti kuin vaikkapa Suomessa. Ostamme esimerkiksi niitä maaleja, mitä kaupassa on saatavilla, niiden tilaaminen ulkomailta on vähän liian kinkkistä.
Kuinka otatte huomioon talon historian remontissa?
Semmoista pikkuprojektia siis täällä käynnissä. 🙂 Kaikki nämä talojutut löytyvät täältä #huvilamerenrannalla-tunnisteen takaa.
Kuvat, joissa näkyy tuo logo vasemmassa alanurkassa, ovat kiinteistövälittäjän tekemästä asunnon myynti-ilmoituksesta.
