Kokemuksia yöjunasta

Piti sitten melkein ehtiä täyttämään 36 vuotta, ennen kuin sain ensimmäisen kerran kokemuksia yöjunasta. Siihen meni aika pitkä aika kun ottaa huomioon, että rakastan junamatkailua. Matka kuin matka, junassa on aina mukava matkustaa.
 
Työmatkalla juna on paras väline, koska siellä on tilaa tehdä töitä, ladata laitteet, syödä lounasta eikä tule maha kipeäksi liiasta heilumisesta. Kaupungin sisällä reissatessa junilla pääsee nopeasti paikasta toiseen. Etenkin isoissa kaupungeissa, joissa olen ensimmäistä kertaa ja on ehkä kiire jonnekin, suosin aina raideliikennettä, koska sporista, junista ja metroista pääsee helpoimmin jyvälle. Raiteet on merkitty karttoihin yleensä selvästi, eikä juna voi tehdä yllätyskäännöstä vasempaan ja viedä sinua keskelle ei mitään hajua missä olen eikä löydy kartalta.  
 
 
Pitkien välimatkojen reissuissa suosin myös junaa: kun matkanteko käy tarpeeksi hitaasti, myös pää ehtii mukaan. Matkan etenemisen näkee konkreettisesti ikkunasta ja sen tuntee vieläkin konkreettisemmin persauksissa. Perille ei pääse liian nopeasti, mutta mukavasti kuitenkin. Pitkillä laivamatkoilla minulle tulee usein huono olo (kuten sen erään kerran kun matkustin Islannista Färsaarten kautta Norjaan ja matkaan meni kolme päivää ja paljon oksennuspusseja), mutta junassa ei koskaan.
 
 
Junarakkaudessa ei ole yhtäkään ryppyä edes Suomessa, sillä VR:n myöhästymiset tai muut aikataulu-/lippuautomaatti- tai asiakaspalvelukaaokset eivät ole jostain ihme tuurista koskaan osuneet omalle kohdalleni. 
 
 
Lasten kanssa juna on julkisista ehdottomasti paras. Islannissa ei ole raideliikennettä, mutta Suomessa käytämme junia ahkerasti. Monenkin tunnin matkan saa täyteen tekemistä, kun junassa on leikkivaunua, ravintolavaunua, tilavat vessat ja pitkiä käytäviä. Bussi on aivan toivoton ja lentäen ei viitsi tehdä kuin pisimmät välttämättömämmät matkat.
 
 
Tänä vuonna lähdimme edellisvuoden Suomi-joulun tapaan pidentämään joululomaa Lappiin. Suuntasimme viime kerralla erinomaiseksi koettuun Äkäslompoloon. Kolmen kuukauden ikäisen lapsen ja autossa välillä pahoinvoivan viisivuotiaan kanssa en olisi jaksanut tällä kertaa lähteä kokeilemaan autoilua. Lentoaikataulut olivat meille hankalat ja lentolippujen hinnat kalliit. Ja koska junalla on ihana matkustaa ja se on vähäpäästöinen kulkemismuoto, päätimme lähteä hakemaan kokemuksia yöjunasta.
 
Minulla ei ollut etukäteen mitään käsitystä siitä, millaista meno VR:n yöjunissa on. VR:n nettisivuja selaamalla ei tule tässä asiassa yhtään viisaammaksi enkä oikein löytänyt netistä mitään järkevää keskusteluakaan aiheesta. Niinpä laitan viime yön kokemukseni tähän alle. Ehkä meitä yöjunakokemattomia on muitakin?
 
 

Kokemuksia yöjunasta – yhden kerran jälkeen opittua

 
1. Älä pakkaa ylimääräistä. Ainakin Kolariin menevä, 1970-luvun lopulta peräisin oleva yöjuna on kotoisan ahdas. Eli sinne kolmen hengen hyttiin ei todellakaan mahdu sekä lastenrattaita, autoistuinta että kolmea matkalaukkua. Tyhjää lattiatilaa on yhteensä noin neliö. Meidän onneksemme puolet Lapin reissuseurueestamme tulee autolla perässä, eli pakkaisimme junamatkalle mukaan vain ensimmäisen päivän vaatteet, vähän kosmetiikkaa ja eväät. Jätimme lastenvaunut kokonaan kotiin ja samoin autoistuimen. Ajattelimme, että kätivimmin pääsee kun mies kuljettaa mörssäriä ne tarvittavat matkat kantorepussa. 
 
 
2. Ota eväät. Ravintolavaunu on kyllä myöhään auki, mutta se on todella kallis (kaksi kahvia, kaksi täytettyä mutta aneemista sämpylää ja pieni lasipullo appelsiinimehua maksoivat yli 20 euroa). Olin pakannut eväät esikoiselle, mutta en aikuisille. Olisi pitänyt. Vettä ei tarvitse tuoda mukana. Junanvessojen käsienpesuvettä ei voi juoda, mutta hytissä on valmiina vesipullo per matkustaja. Se oli iloinen yllätys!
 
 
3. Et tarvitse lakanoita tai pyyhkeitä. Ne kuuluvat makuuvaunulipun hintaan.
 
4. Varaa liput ajoissa, sillä pian niitä ei enää ole. Yritän aina ajoittaa vapaa-ajan matkustamisen virallisten lomakausien ulkopuolelle. Silloin liput ovat usein halvempia ja kohteessa vähemmän ruuhkaa. Nyt jouduimme kuitenkin muutamista syistä tekemään hiihtomatkan joulun ja  ja uudenvuoden välisellä viikolla. Koska kyseessä on hiihtolomien jälkeen kiireisin lomakausi Lapissa, ostin junaliput jo syyskuussa. Kolmen hengen perhehytti maksoi 299 euroa yhteen suuntaan.  Täältä löydät Kolariin menevän junan aikataulut.
 
5. Matkapahoinvointilääke. Jos olet herkästi laattaavaa sorttia, kannattaa ennen junamatkan alkua ottaa matkapahoinvointilääke. Etenkin, jos nukut yläsängyssä, jossa junan liikkeet tuntuvat enemmän.
 
 
Ensimmäinen yöjunamatkamme sujui erinomaisesti ja jäi vain hyviä kokemuksia yöjunasta. Starttasimme Turusta iltayhdeksältä ja olimme Tampereen-junan ainoat asiakkaat leikkivaunussa. Hiphei!  Tampereella hyppäsimme Helsingistä lähteneen Kolarin-junan kyytiin puoliltaöin. Juna saapui Kolariin yhdeltätoista aamulla, josta bussi vei meidät puolessa tunnissa Äkäslompoloon. 
 
Esikoinen kuorsasi koko junamatkan keskeytyksettä. Hänen mielestään olisi voinut jäädä toiseksikin yöksi. Mies valitteli liian lyhyttä patjaa mutta sanoi muuten nukkuneensa hyvin. Itse tein reissujärjestelyissä vain yhden mutta sitäkin isomman mokan: unohdin tutin. Eikä mörssäri oikein nukahda ilman sitä. Niinpä toimin ihmistuttina 12 tunnin junamatkan ajan heräten kerran tunnissa korjaamaan “tutin” asentoa. Saatans kun sattui ja sattuu vieläkin, mutta en voi syyttää kuin itseäni. Onneksi kirkkaalla taivaalla paistoi melkein koko matkan ajan kuu, joka valaisi ympäristöä. Vedin verhot sivuun ja katselin sängyssä makaessa maisemia. Kun näitä unettomia öitä mörssärin kanssa nyt kuitenkin välillä tulee, oli kivaa, että se tuli juuri junassa.
 
 
Huomenna laduille. Oujee!
Lisää Lapin-juttuja:
 
Lue toki myös juttuni:

Teemat
Poimintoja Blogista:
Yleinen

Äiti toipuu

Synnytyksestä on kulunut reilu viikko. Kaksi päivää synnytyksen jälkeen näytin tismalleen samalta kuin ennen synnytystä. Viisi päivää puserruksen jälkeen kuula oli jo huomattavasti pienempi ja

Lue lisää »

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö