Toivottelen kivaa isänpäivää kaikille täältä laavakökkäreen rannikolta. Meidän isänpäivätraditioista ei ole mitään kerrottavaa, koska täällä Islannissa ei vietetä isänpäivää (syyt siihen ovat aika lailla samat kuin siihen, että meillä ei vietetä myöskään äitienpäivää). Juhlia riittää sitten muina päivinä.
Joulu lähenee.
Hauska päivä tämä on silti ollut. Olen nukkunut pitkään, tehnyt töitä ja lapset ovat olleet anoppilassa leikkimässä. Illalla laitetaan lasten kanssa joulukoristeet ikkunaan. Olemme vähän velmuja, ja teemme tämän kodin joulukoristelun juuri tänään, puolison ollessa jokasyksyisellä poikien maastopyöräreissulla. Hän ei liiemmin välitä joulukoristeista, on enemmän sellaisen yksinkertainen on parasta -linjan ihminen myös jouluna. En usko, että hän tietää mitään rumempaa joulukoristetta kuin ikkunalle laitettava miniatyyritalo, jonka pihalla pyörii vilkkuvaloinen kuusi.
Ja sellaisen me eilen ostimme yhteistuumin tyttöjen kanssa.
Eihän hän sitten enää jaksa koristeesta pahastua, kun se on paikallaan. Ideallemme hihitellen pakkasimme glitteritalon ja muutaman muun joulukoristeen ostoskärryihin sunnuntai-iltaa odottamaan.
Tällaista on perheemme huumori. Pienten jippojen tekemistä ja ei-niin-vakavilla asioilla härnäämistä.
Minkäs sille voi, ihminen tulee ympäristönsä kaltaiseksi. Islantilainen huumori on aika usein juuri tällaista: asioilla leikkimistä ja ykstyiskohtiin menevää tilannekomikkaa. Niin kuin esimerkiksi nämä maitopurkit. Kävin tänään ruokakaupassa ja sain tilaisuuden ilostua kylmäkaapissa. Joulumaidot ovat näköjään tulleet taas kauppoihin. Islannin suurin meijeri painattaa joulun alla joulupakkaukset, joissa on koristeina islantilaisia joulupukkeja.
Näissä on aika paljon sellaista…hmm…symboliikkaa. No niin. Minua kyllä naurattaa ihan kamalasti joka kerta kun avaan jääkaapinoven. Kun joulupukki suukon ja semmoista sai. Niin. Köhköh. Ehkä te voitte vaan katsoa nämä kuvat.
