 |
| Hammasharja on pysynyt kersan kädessä jo vuodesta 2010. |
Hyvät uutiset ovat ne, että hammaslääkärin mielestä olen hoitanut hampaitani esimerkillisen hyvin. Mitään enempää en kuulemma voisi tehdä. Ikenet ovat priimakunnossa, eli ienvaivoista ei näy jälkeäkään. Kyllä siis on kannattanut käyttää ahkerasti hammaslankaa (vähintään kerran päivässä) ja pestä hampaat aamuin ja illoin fluoritahnalla ja syödä aterioiden jälkeen xylitol-purkkaa. Yhtäkään uutta reikää ei ollut tullut, mutta entisiä paikattuja löytyikin sitten lähes joka hampaasta. Hampaideni jatkuva kellastuminen otti myös pattiin, joten otin vaivan puheeksi hammaslääkärituolissa.
Huonot uutiset olivatkin sitten vähän tylymmät. Hammaslääkärin tuomio oli, että kärsin perinnöllisestä kiillevaurioista. Minulle ei ole koskaan kunnolla kehittynyt hammasta suojaavaa kiillettä. Koska kiillettä ei ole (tai sitä on siis hyvin vähän), hampaani reikiintyvät, vaikka tekisin mitä. Koska kiille ei ole muodostunut, mikään valkaiseva hammastahna tai valkaisutahna ei auta – koska ei ole, mitä valkaista. Hampaideni keltaisuus ei ole likaa, vaan se keltainen mikä siellä hampaissa vilkkuu, on hammasluun väriä. (Terveyskirjastosta voi lukea lisää hampaiden ja mm. kiilteen kehittymisestä.)
 |
| Geeniarpajaisissa ääni isän hampaille. |
Tavallaan helpottavaa, että hampaideni kehno kunto (melkein 20 reikää, hampaat ulkonäöltään keltaiset ja epätasaiset) ei ole minun omaa vikaani. Harmillista on kuitenkin se, että tämä kiillevaurio on kuulemma periytyvää. Saattaa siis olla, että lapsella tulee olemana sama vaiva, jos hän on tässä asiassa saanut meikäläisen geenit. Vielä mitään vaivaa ei ole huomattu, mutta hammaslääkäri totesi sen ilmenevän kunnolla vasta pysyvien hampaiden ilmaannuttua. Ei auta kuin odotella ja jännittää, kuinka geeniarvonnassa on käynyt.
Hammaslääkäri tosin lohdutti, että koska olen joutunut kärsimään synnynnäisesti huonoista hampaista, olen tottunut hoitamaan niitä mahdollisimman hyvin ja tartuttanut hampaidenhoitokäytännöt myös lapselleni. Jos vanhemmilla on legot superhyvässä kunnossa ilman säännöllistä harjausta sekä hammaslangan ja xylitol-tuotteiden käyttöä, voi helpommin käydä niin, että omien lasten hampaista pidetään huolta samoilla käytännöillä. Eikä se välttämättä pääty hyvin.
 |
| Hammas paikallistettu. |
Paitsi että hampaani ovat keltaiset, etummaisista ylähampaista on alkanut murentua pieniä paloja pois. Lohkeamat ovat pieniä, mutta vuosien myötä ylähampaiden reunasta on tullut melko epätasainen. Lohkeaminen kuulemma luultavasti jatkuu, koska ajan myötä hampaideni kunto ei ainakaan parane. Sitä kiillettä kun ei voi taikoa mistään purkista lisää hammasluun suojaksi.
Hampaideni ulkonäkö ei ole isommin haitannut minua, koska keskimäärin legorivistöni näyttää ihan riittävän hyvältä. Ei sieltä mitään amecian smileä irtoa, mutta suun visu on riittänyt minulle eikä henki löyhkää. Kuitenkin kiinnostuin, kun hammaslääkäri ehdotti tarkastuksen jälkeen pientä kosmeettista toimenpidettä. Hän voisi rakentaa pienet muoviset, muutaman vuoden paikallaan pysyvät kuoret neljän etuhampaan päälle, jotta pääsisin kokeilemaan, miltä suussa tuntuisi ja miten ulkonäkö muuttuisi pienen fiksauksen jälkeen. Harkitsin aikani ja päätin kokeilla. Varasin uuden ajan. Saan hoidon maksutta bloginäkyvyyttä vastaan. Aionkin ottaa legoista ennen- ja jälkeen-lähikuvat, niin tekin näette muutoksen. Ja pääsette ihailemaan niitä upeita kellastumia. Toivon, että kukaan ei pyörry.
 |
| Kauempaa katsottuna hampaani näyttävät tosi hyviltä! Varsinkin jos pärästä on saanut aurinkoa. |
Visiitistä jäi todella hyvä fiilis (vaikka maksutonta muovilaminaattikokeilua ei olisi tarjottu). Ei ollut prameita odotushuoneita tai viimeisimpiä lifesttyle-lehtiä lehtitelineessä, mutta palvelukokemus oli kiitettävä. Palvelu oli kiireetöntä ja asiantuntevaa. Sain puolessa tunnissa enemmän ja syvällisempää tietoa hampaideni kunnostani kuin mitä vuosien saatossa olen saanut noin kymmenellä hammaslääkärikäynnillä. Varmasti tähän vaikutti myös se, että pääsin viimein puhumaan hammaslääkärin kanssa omalla äidinkielellä. Hammaslääkäri Sami Raittisen työparina on muuten hänen oma tytär. Mahtava tiimi! Suosittelen vilpittömästi kaikille, jos liikutte siellä päin. Eikä sinne nyt Helsingistäkään Z-junalla kovin kauaa päräytä.
Nyt hammaspesulle ja nukkumaan. Palailen laminaattiasiaan myöhemmin.
Täällä voit lukea lisää aiheesta muovilaminaatit hampaisiin ja kuinka ne pelastivat kiillevaurion moukaroimat etuhampaani.
Kuvat: Björgvin Hilmarsson
