• Kuukauden kymmenen: joulukuu

    Jees, kääks – enää kolme viikkoa pitkään joululomaan! Eilen lähettelin joulukorttiterveisiä, joten kuukauden aloitus -postaus siirtyi tavoistani poiketen kuukauden toiseen päivään. Mitenköhän säntillinen kauris minussa kestää tällaista irroittelua? Noh, yritetään!

    Elikkä: kymmenen faktaa marraskuusta.

    Kuva marraskuun työjutuista: Björgvin Hilmarsson

    Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus:
    Joulukalenterien ensimmäiset luukut! Meillä on kotona lähtenyt tämä kalenteriralli ihan käsistä. Lapset saivat kuvakalenterin ja minikirjakalenterin Suomesta. Jossain jouluinnostuspuuskassa ostin heille myös suklaakalenterit paikallisesta ruokakaupasta. Ja esikoinen sai sitten vielä idean, että voisimme tehdä perhekalenterin, josta paljastuu joka päivä joku yksi yhteinen aktiviteetti koko perheelle. Sen lisäksi 12. joulukuuta alkaa joulukenkäshöy, kun islantilaiset joulupukit alkavat laskeutua vuorilta asukkaiden keskuuteen.

    Tämän kirjan aion lukea:
    Minulla on aivan mahtava pino kirjoja tuossa pöydällä odottamassa lukemista. Erityisen paljon odotan sitä, kun pääsen avaamaan Johanna Venhon kirjoittaman kirjan Sylvi Kekkosesta. Ensimmäinen nainen (WSOY), täältä minä pian tulen ja sinut luen!

    Työasia, jonka aion saada valmiiksi:
    Ensi syksynä ilmestyy kirjoittamista käsittelevä tietokirja (Tuuma-kustannus). Joulukuussa saan 80 % sen vaatimista haastatteluista tehtyä. Ihanaa! Keväällä on sitten kunnolla aikaa ajatella ja kirjoittaa.
    Työasia, jonka tiedän roikkuvan puolivalmiina vielä tämän kuukauden jälkeenkin:
    Ei mitään! Koska aion saada maailman valmiiksi ennen joululomia…
    …no en ihan. En uskalla edes ajatella tätä kohtaa vielä, sen verran monta palloa on vielä ilmassa.

    Lausahdus, josta saan juuri nyt energiaa arkeeni:
    Pyytämättä ja yllätyksenä et saa yhtään mitään.

    Ruoka, jota aion kokeilla:
    Kokit & potit -blogin joulureseptikalenterin kakkosluukku eli tomaattipiirakka näytti niin mahtavan herkulliselta – kuvaa katsoessani melkein tunsin rapean pohjan muruset suussani – että tätä on kokeiltava.

    Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten olen laittanut aikaa tämän suunnitteluun ja nyt se viimein toteutuu:
    Ostimme lennot joululomalle Suomeen jo kesällä. Tapaninpäivänä suuntaamme Suomeen mökille ja sitten Lappiin. Upean pitkä joululoma tiedossa koko perheelle.

    Asia, joka tuntuu ristiriitaisimmalta:
    Se, että lasten kanssa on kivaa viettää arki-iltaa kotona kaikkea hauskaa yhdessä puuhaillen, mutta olen silti tavattoman helpottunut ja onnellinen kun ne ovat vihdoin menneet nukkumaan.
    Yksi tavoite, joka on mahdollista saavuttaa:
    Numeerista dataa tähän tällä kertaa. Katselin loppuvuoden talouslukuja ja näyttää vahvasti siltä, että tästä vuodesta tulee yritykseni tähänastisesti paras. Liikevaihto kasvoi taas. Jee! Pitää hieroa vielä yksi kauppa tälle vuodelle, niin viime vuoden ylitys tapahtuu varmasti.

    Minkä asian haluaisin lasteni muistavan tästä kuukaudesta:
    Että meillä oli se perhejoulukalenteri ja joka päivä tehtiin joku ylimääräinen hauska, mutta melko tavanomainen kiva juttu. Esimerkiksi: Käytiin kävelyllä meren rannalla. Mentiin jäätelölle ruoan jälkeen. Leivottiin pipareita (valmiista taikinasta).

    ”Kuukauden kymmenen” saa vapaasti kopioida omaankin blogiin. Antaa palaa, tyypit!

  • Kuukauden kymmenen: marraskuu

    Satoi ensilumi, se suli, sitten satoi toinen lumi. Arjessa ollaan nyt varjossa: auringonsäteet eivät enää nouse vuorten ylitse. Eikä tätä vuosikymmentä ole enää kuin yksi täysi kuukausi jäljellä. Melkomoista!

    Tänään on kuukauden ensimmäinen päivä eli on aika perinteeksi muodostuneen kuukauden aloitus -jutun. Siispä: kymmenen faktaa marraskuusta.

    Kuukauden ensimmäisen aamun ensimmäinen ajatus:

    Näin unta treeneistä. En yleensä näe unia enkä varsinkaan urheiluhenkisiä. Mutta nyt nostin unissani kahdensadan kilon painoisen tangon pään yläpuolelle. Eipä ihme, että oli herätessä hartiat hieman kipeinä!
    Tämän kirjan aion lukea:
    Aloitin lokakuun lopussa Suvi Vaarlan Westendin. Kirja on aivan mieletön lukukokemus varsinkin juuri minulle. Siinä on päähenkilönä mimmi, joka aloitti kauppiksen pari vuotta ennen minua. Hänkin koki olonsa koulussa hieman ulkopuoliseksi. Hänkin eli laman. Hänenkin perhettään lama kosketti. Hänenkin perheessä rakennettiin nousukauden lainarahalla matkailualuetta metsään. Tässä kirjassa on niin monta omaa elämää liippaavaa asiaa, että ihan selkänahka kutisee. Kerron tästä kirjasta vielä lisää täällä blogissa. Muutama luku on nimittäin vielä jäljellä! Mutta nyt jo voin sanoa, että pirun vetävä teksti, vahva tunnelma ja uskottavat henkilöhahmot. Tämän kirjan kuuluu saada joku palkinto. Ihan mikä tahansa palkinto.
    Työasia, jonka aion saada valmiiksi:
    Teen yhtä brändäysprojektia, marraskuussa se on valmis! Kuten myös uusi verkkosivustoni, siinä on enää niin vähän säätämistä jäljellä! Tavoitteeni on tehdä siirto uuteen pohjaan joulun ja uudenvuoden tienoilla. Sen jälkeen Salamatkustajalle sanotaan heipat – sama meininki jatkuu mutta päivitetyllä ulkoasulla ja päivitetyn nimen alla.
    Työasia, jonka tiedän roikkuvan puolivalmiina vielä tämän kuukauden jälkeenkin:
    Nyt luultavasti maalaan pirua olohuoneen seinään kun sanon tämän. En usko, että mikään sellainen, mikä on tällä hetkellä pahasti kesken on vielä joulukuussakin pahasti kesken. Katsotaanpa vaan, mikä tilanne on 30 päivän kuluttua. Tirsk.
    Lausahdus, josta saan juuri nyt energiaa arkeeni:
    Tee välillä vasemmalla kädellä. Koska vasenkin käsi on käsi! (Tämä heitto on niin mahtava, ja se on peräisin Asikaiselta.)
    Ruoka, jota aion kokeilla:
    Taateli-sipuli-chorizo-tuorejuustopitsaa. Täydellistä!! Teen sitä tänään, kun puolisoni maastopyöräkaveri perheineen tulee meille syömään. Ruokajuomana aikuisille: tietysti brut naturale cavaa.
    Tässä kuussa tapahtuvista asioista eniten olen laittanut aikaa tämän suunnitteluun ja nyt se viimein toteutuu:
    Luonnonkosmetiikkapostaus! Olen testannut urakalla erilaisia edullisempia luonnonskosmetiikkatuotteita ja etenkin kosteuttavia kasvoseerumeita (koska olenhan vähän Paperi T eli paperinen talvi-iho). Pian pääsen kertomaan löydöksistäni, alekoodin kera!

    Asia, joka tuntuu ristiriitaisimmalta:

    Se, että haluaisin tulevaisuudessa asua kahdessa paikassa yhtä aikaa: täällä Isafjördurissa ja Reykjavikissa.

    Yksi tavoite, joka on mahdollista saavuttaa:

    Aion kokeilla tätä luottograafikkoni (Satu Kontinen on nainen Vuoden mutsien, Unelmahommissa-kirjojen ja Islantilainen-kirjasarjan visuaalisen ilmeen takana) leuanvetotekniikkaa. Olisiko VÄHÄN siistiä osata tehdä tämmöinen leuanveto. En usko, että pystyn tuohon suoritukseen ihan kuukaudessa, mutta ajattelin aloittaa harjoittelemisen.
    Minkä asian haluaisin lasteni muistavan tästä kuukaudesta:
    Kaikki olivat kotona koko kuukauden. Mitään ihmeellistä ei tapahtunut, ja juuri se oli se koko kuukauden hienoin juttu.