• Lämmin voileipäkakku – juhlapöydän ihana mättöruoka

    Islannissa olen päässyt tutustumaan moneen maukkaaseen asiaan. Yksi herkullisimmista valtavien pääsiäismunien, hervottoman lakusuklaavalikoiman, islanninlampaan ja skyr-kakun ohella on leipäannos (brauðréttur) eli sopivammin käännettynä lämmin voileipäkakku.

    Lämmin voileipäkakku on kahvipöytien retroherkku, jota on tarjolla lähes aina ja kaikenlaisissa kokoontumisissa. Lasten synttäreillä, rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa, ompelukerhon illanistujaisissa, hautajaisissa, sukukokoontumisissa, aikuisten synttäreillä, sunnuntaikahvituksilla. Erityisen hyvältä tämä päältä rapea ja sisältä pehmeä luomus maistuu seuraavana päivänä, kun juhlat on siivottu pois ja jääkaapista kaivetaan esiin sisältöä juhlapäivän jälkeisiin rääppiäisiin. Kyllä vaan maistuu mikrossa lämmitetty ruoka taivaalliselta!Islannin voileipäkakku ei ainakaan vielä ole kokenut ”uutta tulemista” suomalaisen voileipäkakun tapaan. En ole pistänyt merkille ruokablogeissa tuunattuja versiota tästä perinneherkusta. Eikä tästä oikein kukaan postaile instagrammiinsa kuvia. Koska ruokalaina tämä on niin tavattoman epäkuvauksellinen! Yritin ottaa kuvia leipäkakusta lautasella, mutta lopputulos oli jotain niin hirveää ruskeaa mössöä, että niitä kuvia en kyllä kehtaa julkaista. Tämä uuniruoka on nimittäin sata kertaa parempaa, miltä se kuvissa näyttää.

    Perinteinen lämmin voileipäkakku on siis todellakin perinteinen. Siinä on vaaleaa leipää, lihaa ja hitokseen juustoa. En tiedä, saisiko tästä tehtyä ilmastoystävällisen, vegaanisen, gluteiinittoman tai laktoosittoman version. En ole koskaan kokeillut – tai maistanut. Jos joku saa sellaisen aikaiseksi, niin vinkatkaa ihmeessä.

    Reseptiä saa muutoinkin muokata muutenkin mieltymyksien mukaan eikä makuelämys mene siitä millään tavalla rikki. Jotkut tykkäävät laittaa sekaan sieniä tai paprikaa. Jotkut skippaavat parsapussikeiton ja laittavat nesteeksi esimerkiksi hapankermaa ja/tai tuorejuustoa.

    Tämä tässä julkaisemani resepti on peräisin anopilta. Vuosikymmenien aikana hän on ehtinyt tehdä niin monta lämmintä voileipäkakkua, että hän ei enää ei juuri mittaa raaka-aineita, vaan heittelee vaan luovasti materiaalia toisen päälle. Seurasin viikonloppuna sivusta hänen kokkailuaan ja tein raaka-aineista määräarviot.
    Yksi vuoka riittää reilusti neljälle vieraalle, jos juhlapöydässä ei ole tarjolla muuta suolaista ruokaa. Tämä määrä voileipäkakkua ja joku raikas salaatti muodostavat pätevän illallisen nelihenkiselle perheelle.

    Islantilainen lämmin voileipäkakku

    (neljälle)Pieni paketti paahtoleipää

    Purkki säilykeparsaa (vihreää parsaa) + säilykkeen mehu
    Noin 200 g kinkkua
    Yksi pussi parsakeittoa (sellainen pussikeitto, mihin lisätään vain vesi)
    Pari desilitraa juustoraastetta
    Voita
    Tee siis jokseenkin näin:
    Voitele uuninvuoka (noin 20 cm x 30 cm) voilla.
    Revi paahtoleipäsiivut palasiksi ja laita vuokaan.
    Kaada säilykeparsan palaset ja säilykepurkissa oleva neste leipien päälle.
    Revi kinkut palasiksi ja laita vuokaan leipien ja parsan päälle.
    Valmista pussikeitosta parsakeitto, mutta jätä keitto aika paksuksi; sellaiseksi ”mannapuuronpaksuksi”. Kaada parsakeittoa vuokaan niin paljon, että keitto peittää täytteet.
    Viimeistele juustoraasteella ja laita uuniin.
    Paista uunin keskiosassa noin 200 asteessa noin puoli tuntia.
    Anna vetäytyä vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua.
    Kokeilitko? Kuinkas kävi?

  • Aidosti islantilainen – osa 12

    Olen asunut täällä tuulisella laavakökkäreellä vuosikymmenen. Olosuhteet ovat pakottaneet sinä aikana tottumaan aika moneen asiaan. Pukeutumaan lapasiin heinäkuussa, ääntämään sanan pähkinä (hnetur) siten että nenästä tulee ilmaa muttei räkää ja juomaan jouluisin vaalenruskeaa juomaa, joka on sekoitettu kotikaljasta ja appelsiinilimusta. 
    Mutta tähän mä en pysty:
    Riisipuuroa, jonka sekaan pilkotaan sisäelimistä tehtyä makkaraa. Se on lasten ja aikuisten lempiruokaa. Eihän kukaan islantilainen voi ymmärtää riisipuuroa ilman tätä vaaleanharmaata kiinteää ja aivan liian voimakkaalle haisevaa herkkua. 
    Eilen laitoin lapsille lounaaksi. Kokkasin ja hengittelin suun kautta. Muksuja nauratti, minua oksetti. 

    ****

    Islantilaisuudella muhinoivan Aidosti islantilainen -sarjan jutut blogista löydät tällä tunnisteella: #aidosti islantilainen