• Onko Anyfin huijausta?

    Mainos: Anyfin

    Kun tein ensimmäisen kaupallisen yhteistyön Anyfinin kanssa, sain läjän viestejä, joissa epäiltiin, että onko tilini hakkeroitu. Ihmeteltiin, miksi mainostan tällaista ”jotain epämääräistä lainahommaa”. Olen taklannut näitä epäluuloja siitä ensimmäisestä yhteistyöstä asti, ja jatkan sitä vielä vähän.

    Misinformaatio ja liian nopealla perstuntumalla tehdyt päätökset voivat johtaa harhaan kenet tahansa. Siksi halusin avata tätä asiaa vielä vähän lisää.

    onko anyfin huijausta

    Anyfin on siis ruotsalainen finanssiteknologiayritys, fintech-firma, joka laskee asiakkaiden jo olemassa olevien lainojen korkokuluja ja tarjoaa muita taloudenhallintapalveluja. Minä keskityn tässä jutussa Anyfinin bisneksen ytimeen eli olemassa olevien lainojen korkokulujen madaltamiseen. (Muista Anyfinin palveluista, kuten taloudenhallintaan keskittyvästä Budget Bootcampista voit lukea lisää vaikka täältä.)

    Noin joka neljännellä suomalaisella on luottokortti-, osamaksu- tai kulutusluottovelkaa. Moni maksaa aivan turhan korkeita korkoja ja kuluja osamaksuistaan, luottokorteistaan ja muista kulutusluotoistaan. Anyfinin bisnesidea on auttaa ihmisiä madaltamalla jo olemassa olevien lainojen kuluja.

    Siis onko tämä vain joku uusi keino markkinoida pikavippejä?

    EI OLE. Anyfin ei ole pikavippiyhtiö. Anyfin ei myönnä uutta lainaa kenellekään. Se uudelleen rahoittaa sellaisia lainoja, joiden korkokuluja se pystyy laskemaan. Anyfin maksaa pois asiakkaan vanhan lainan ja sitten asiakas alkaa maksamaan lainaa Anyfinille, mutta pienemmällä korolla.

    Anyfin ei myönnä lisää luottoa eikä Anyfinin kautta saa rahaa tilille. Anyfin tekee liiketoimintaa sillä, että se auttaa ihmisiä pääsemään edullisemmin eroon korkeakorkoisista pikavipeistä ja muista kulutusluotoista.

    Saletisti ne pidentää lainan maksuaikaa. Kulut näyttää muka pienemmiltä, mutta niitä maksetaan pidempään. Hah! 

    Ei. Anyfin EI pidennä lainojen maksuaikoja. Eikä Anyfin yhdistä lainoja yhdeksi isoksi lainaksi vaan ainoastaan madaltaa luottojen kustannuksia.

    Anyfin tekee rahaa sillä, että se ostaa asiakkaan lainat pois esim. kulutusluottoyhtiöltä tai luottokorttiyhtiöltä. Sitten Anyfin tarjoaa asiakkaalleen korkoa, joka on matalampi kuin se korko, mitä asiakas maksoi alkuperäisestä lainasta esim. sille luottokorttiyhtiölle.

    Ei kukaan voi ”taikoa” korkoja pienimmiksi. Joku kompa tässä on pakko olla.

    Ei ole kompaa. Kyse on finanssimarkkinoiden toiminnasta ja teknologian avulla saavutetuista tehokkuuseduista. Yhteen virkkeeseen tiivistettynä kyse on tästä: mitä pienempi riski, sitä matalampi tuotto (korko). Jos lainanantaja tietää asiakkaastaan paljon ja pystyy arviomaan maksukyvyn hyväksi, korko usein laskee. Jos lainanantaja myöntää isolle ryhmälle kyselijöitä samoilla ehdoilla muutaman satasen lainaa (esim. vaikka pikavippifirmat), kaikille lätkäistään korkea korko, koska lainanantaja tietää, että osa velallisista ei tule maksamaan velkaansa takaisin.

    Anyfin arvioi tekoälyn avulla jokaisen asiakkaan yksilöllisesti. Usein juuri tämän takia he pystyvät rusikoimaan korkoa alaspäin. Tekoälyn avulla Anyfin pystyy laskemaan lainoitusprosessin kustannuksia. Se tekee toiminnasta tehokkaampaa ja näkyy asiakkaalle matalampina kustannuksina eli matalampana korkona. Sitä paitsi lainanantajan näkökulmasta Anyfin on luotettavampi takaisinmaksaja kuin yksittäinen ihminen; siksi Anyfin saa lainan itselleen paremmilla ehdoilla kuin yksittäinen velallinen. 

    Anyfin

    Mutta miten Anyfin sitten tekee itse rahaa?

    Anyfin tekee tuottonsa jälleenrahoitettujen luottojen koroilla kuten muutkin finanssialan toimijat. Ainoa ero on se, että Anyfinin tarjoama korko on aina asiakkaalle edullisempi kuin heidän nykyinen korkonsa. Anyfin siis tekee itselleen liikevaihtoa ottamalla pienen preemion itselleen. Samalla se tulee tarjonneeksi asiakkaalleen matalampaa korkotasoa eli rahansäästöä.

    Asiakkaaksi ei pääse, jos lainan kustannuksia ei pystytä laskemaan. Tässä ei voi kuin voittaa – eli säästää. Anyfinin omien tietojen mukaan heidän asiakkaansa säästävät keskimäärin 45 prosenttia korkokuluissaan verrattuna heidän aiempaan luotonantajaansa. 

    Njääh. Kuulostaa hämärältä silti. Mistä tiedän, että juuri minä voin säästää koroissa? En halua sitoutua mihinkään, mistä ei pääse irti.

    Juuri tässä on Anyfinin hienous: tee hakemus ja testaa rauhassa. Hakemuksen tekeminen ei sido kumpaakaan osapuolta mihinkään. Anna pyydetyt omat tietosi (kuten henkilötiedot, palkkatiedot jne.) ja lataa mukaan kuva laskusta (esim. luottokorttilaskusta tai kulutusluottoyhtiön laskusta). Jää odottelemaan.

    Anyfin sovellus

    Anyfin tsekkaa  laskun ilmoittaman koron ja ottaa huomioon antamasi tiedot. Anyfin käyttää todennäköisesti useampaa tietoa luottotietosi päättelyyn kuin alkuperäinen luotonantaja. Kaiken tämän avulla Anyfin laskee, voisiko kuluttajalle antaa matalamman todellisen vuosikoron tällä hetkellä. Jos se ei voi, et saa tarjousta eli et pääse asiakkaaksi. Jos Anyfin pystyy laskemaan lainasi todellista vuosikorkoa, saat tarjouksen. Ja vasta sitten päätät, lähdetkö Anyfinin asiakkaaksi vai et. 

    Jos hyväksyt tarjouksen, Anyfin maksaa pois vanhan lainasi ja alat maksaa maksamaan sitä Anyfinille, mutta matalammalla korolla. Jos et hyväksy tarjousta, ei tapahdu yhtään mitään. 

    Kenelle Anyfin on tarkoitettu?

    Anyfinin asiakkaiden pitää olla täysi-ikäisiä. Anyfin voi jälleenrahoittaa luottoja enintään 20 000 euroon saakka jokaista asiakasta kohden. Jokaisen hakemuksen yhteydessä tehdään aina erillinen luottoarvio.

    Tällä hetkellä Anyfin auttaa mm. luottokorttien, osamaksujen tai muiden vakuudettomien lainojen jälleenrahoittamisessa (palvelua ei ole tällä hetkellä suunnattu esim. asuntolainavelallisille).

    Nooohhhh okei. Anna vielä yksi syy testata Anyfinia?

    Kokeile itse, miten palvelu toimii ja päätä sitten. Lähetä kuva viimeisimmästä osamaksu-, luottokortti- tai muun lainan laskusta Anyfinin nettisivuilla tai lataamalla Anyfinin sovelluksen puhelimeesi. Koodilla saturamo saat ensimmäisestä laskustasi 20 € pois mikäli Anyfin hyväksyy hakemuksesi. Koodi on voimassa 12.4. asti  asti.

    ”Jos 1300€ arvoinen laina siirretään Anyfinille, tulee säästöksi 143€ seuraavan esimerkin mukaan: Jos alkuperäinen nimelliskorko 18.88% laskee 12.50%:in ja 2€ kuukausikulu laskee 0€ suuruiseksi, on uusi kuukausimaksu 24 kuukauden laina-ajalle 61,5€, jolloin todellinen vuosikorko on 13.24%. Lainan kokonaissumma on tällöin 1476€. Anyfin tarjoaa aina yksilöllisiä korkoja. Anyfin ei koskaan anna tarjousta jos he eivät voi madaltaa luoton todellista vuosikorkoa. Anyfin ei nosta nykyisen luoton kokonaiskustannuksia pidentämällä takaisinmaksuaikaa.”

  • Kamaluuden loppu

    Mainos: Plan International

    Tämä yhteistyö on heittämällä vaikein, jota olen koskaan ollut tekemässä. Ja ihan jo tuo pelkkä jutun aloitusvirke tuntuu epämukavalta. Vaikea minulle? Niinpä niin. Minulle. Mautonta oman navan kaivelua. Tämähän lähti hienosti liikkeelle.

    Yritän päästä kiinni tuohon vaikeuden tunteeseen. Mistä se johtuu? No siitä, että olen kirjoittamassa asiasta, joka ristiriitaisesti ei kosketa minua (minä en ole kokenut tätä asiaa itse), mutta se koskettaa minua ei-fyysisesti, koska olen nainen ja minulla on tyttölapsia.

    Kuten meistä useimmat, minäkin olen todella todella todella herkkä lapsiin kohdistuvalle väkivallalle. En pysty lukemaan uutisia lapsiin kohdistuvista rikoksista, luen paljon väkivaltaviihdettä, mutta jos uhreina on lapsia, on pakko lopettaa tai hypätä yli. Tyttöjen sukuelinten silpominen on julmaa väkivaltaa. Luultavasti julminta, mitä kuvitella saattaa. Enkä minä halua kuvitella sitä. En pysty kuvittelemaan sitä, vaikka tiedän, että sitä tapahtuu ihan koko ajan.

    Tästä aiheesta puhuminen on niin saatanan vaikeaa, että mietin tosi pitkään, pystynkö edes tekemään tätä yhteistyötä. Osaanko puhua tästä oikein? Oikeilla sanoilla? Sanonko jotain, joka saa minut näyttämään valkoiselta vollottajalta, joka paheksuu Afrikassa ja Lähi-idässä
    tapahtuvaa tyttöihin kohdistuvaa julmaa väkivaltaa ja lähtee pelastamaan maailmaa saadakseen itselleen paremman ”fiiliksen”? Pelkäsin, että hyvä aikomukseni murskautuisi väärien sanojen alle. Mitä jos kirjoitan sukupuolielinten silpominen enkä sukuelinten silpominen? (No itse asiassa niin tapahtuikin, mutta onneksi käytin esilukijaa, joka huomautti tästä.)

    Meillä oli tämän kampanjan osalta palaveri mukana olevien vaikuttajien kesken. Mä haluan erikseen vielä tässä jutussakin kiittää Aja Daffehia, joka sanoi koko palaverin tärkeimmän pointin. Se ei mennyt nyt ihan sanatarkkaan näin, mutta tämä siitä jäi minulle mieleen:

    Kaikki puheenvuorot tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan ovat tärkeitä. Älkää pelätkö, että puhutte väärin. Tästä asiasta on pakko puhua suoraan.

    Aja on joutunut itse kokemaan tämän käsittämättömän väkivallan teon (ehkä muistattekin, hän kertoi Ylen ohjelmassa tästä tammikuun alussa, jos ette niin ohjelman voi katsoa Areenassa, sen nimi on Sinkut paljaana). Joten, kyllä minä nyt kirjoitan.

    Tyttöjen sukuelinten silpominen on sukupuolittunutta väkivaltaa. Kyse on kontrollista ja samalla tyttöjen aikuistumisriitistä. Tyttö rikotaan, jotta hän olisi ”valmiimpi, parempi ja siveellisempi” tulevaa avioliittoaan varten. Oikealla tavalla ”kunnollinen”. Silpomista tapahtuu eniten Afrikan maissa ja Lähi-idässä. Anteeksi nuo lukuisat lainausmerkit. Monet kirjoituksia ohjaavat sanovat, että runsaat lainausmerkit kertovat kirjoittajan laiskuudesta. Hänen ajatuksensa on keskeneräinen eikä hän osaa laittaa niitä sanoiksi vaan laiskuuttaan sanoo jotain helposti ja nopeasti ja pistää ne lainausmerkkien sisään. Minä väitän tällä kertaa vastaan: en ole laiska ja olen kyllä ajatellut, mutta minä en vaan yksinkertaisesti osaa laittaa noin hirvittävän vääriä ajatuksia sanoiksi horjuttamatta niiden merkitystä pienillä väkäsillä.

    En kuvaile väkivallantekoa tässä yksityiskohtaisesti, mutta muutama fakta on paikallaan. Maailmassa on ainakin 200 miljoonaa sukuelinten silpomisen kokenutta tyttöä ja naista (WHO). Yleensä se tehdään 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on väkivaltaa ja loukkaus tytön ihmisoikeuksia kohtaan. En voi edes kuvitella kuinka paljon se sattuu, mutta sen itse väkivallanteon hetken lisäksi vaikutukset saattavat ulottua koko loppuelämään: verenvuoto, tulehdukset, ongelmat tulla raskaaksi, ongelmat raskauden ja synnytyksen aikana, virtsaamisongelmat, seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen nautintoon liittyvät ongelmat. Silpomisen aiheuttamiin komplikaatioihin voi myös kuolla.

    Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään 6. helmikuuta. Päivällä on yksi tavoite: lopettaa tyttöjen sukuelinten silpominen.

    Kuinka se tehdään?

    Kansainväliset ihmissoikeussopimukset kieltävät tällaisen väkivallan. Se on yksinkertaisesti väärin. Perinteen harjoittajat kuitenkin luulevat, että se on oikein ja tärkeä riitti tytön elämässä. Koska näin on aina tehty. Koska minäkin jouduin kokemaan sen. Koska kaikki kylämme naiset on silvottu, jonka jälkeen he ”kelpasivat” miehille. Ja taas ne lainausmerkit (!)

    Lainausmerkkien välistä löytyy kuitenkin muutoksen alku. On keskityttävä silpomista harjoittavien uskomuksiin ja perinteisiin ja niiden muuttamiseen. Aina on heitä, jotka haluavat vahingoittaa muita. He eivät ole tässä se isoin ongelma. Varsinainen ongelma on se, että suurin osa tekee tätä väkivaltaa siksi, että se kuuluu perinteisiin ja on muka oikein tytön oman elämän, tytön perheen ja tytön suvun kannalta. Silpomisen tekemättä jättäminen tuntuu monesta järjettömältä.

    Haluan kertoa teille Mammystä. Sierra Leonessa syntyneen Mammyn sukuelimet silvottiin ennen naimisiinmenoa. Riitin myötä hän pääsi osaksi naisten yhteisöä. Hänestä tuli ”sowei”, yhteisön vaikutusvaltainen jäsen. Juuri nämä soweit suorittavat myös tyttöjen leikkaukset.

    ”Tuntui suurelta kunnialta, että yhteisön naiset olivat valinneet minut soweiksi. Tyttöjen leikkauksista tuli tulonlähteeni”, hän itse sanoi Planin haastattelussa.

    Plan alkoi puhua tyttöjen sukuelinten silpomisen haitoista ensimmäisten järjestöjen joukossa 1990-luvulla Sierra Leonessa. Sen jälkeen yhä useampi tyttö kieltäytyi silpomisesta, ja monet leikkauksia tehneet naiset ovat luopuneet ammatistaan. Mammyn oma asenne sukuelinten silpomiseen muuttui, kun hänen oma tyttärensä Marie, 15, kieltäytyi toimenpiteestä ja puhui aktiivisesti silpomisen vaaroista. Tyttärensä ansiosta Mammy ei ole tehnyt leikkauksia yli kahteen vuoteen, ja hän on myös alkanut puhua perinteen lopettamisen puolesta.

    ”Olen hyvin ylpeä tyttärestäni, koska hän vastustaa silpomista. Nyt on hyväksyttävää kieltäytyä toimenpiteestä. Koska tytöt ovat kampanjoineet perinnettä vastaan, silvottujen tyttöjen määrä on vähentynyt. Silpomisesta alettiin puhua muutama vuosi sitten yhteisössämme, ja siinä ajassa on jo tapahtunut paljon.”

    Valtaosa tytöistä ja naisista joita silpominen koskettaa haluaisi perinteestä eroon, mutta faktoihin pohjautuvan tiedon puute ylläpitää haitallisia perinteitä. Normit ja tiedon puute vaikuttavat myös tyttöjen ja naisten asenteiden eroavaisuuksiin eri alueiden välillä.

    Tyttöjen sukuelinten silpominen pystytään lopettamaan, mutta siihen tarvitaan mammyjä ja heidän tyttäriään. On tuettava heitä, jotka uskaltavat sanoa vastaan ja näyttää omalla esimerkillään, että silpominen on tarpeetonta ja väkivaltaa. Me voimme tukea heitä heidän työssään esimerkiksi tyttösponsseina.

    Plan on ihmisoikeusjärjestö, joka keskittyy kaikista heikoimmassa asemassa elävien tyttöjen oikeuksiin. Tyttösponssien tuella Plan pystyy lisäämään tietoa silpomisen haitoista ja tyttöjen oikeuksista ja antamaan enemmän ääntä mammyille ja heidän tyttärilleen. Jos haluat auttaa, autat parhaiten luomalla mahdollisuuksia heille, jotka asuvat alueilla, joissa tätä tapahtuu. Plan ei toimi pelkästään tyttösponssien tuella, mutta tämä on se tukimuoto, joka on meille taviksille helpoin tapa osallistua.

    Tule osaksi ketjua, joka pyrkii lopettamaan tämän kamaluuden. Lähde tyttösponssiksi tästä näin.

    No niin. Nyt olen sanonut sen mitä yritin ja sinä juuri luit sen. Kiitos siitä.