• Retkeilypaita eli neljä suosikkia retkeilyyn, urheiluun, arkeen

    Mainos: Scandinavian Outdoor

    Mä rakastan vaatteita, joita voi käyttää monissa eri paikoissa ja tilanteissa. Helppo ja käytännöllinen – that’s me! Meistä kahdesta perheen aikuisesta puolisoni on enemmän se, joka kiinnittää huomiota vaatevalintoihin ja tyylillisiin seikkoihin. ”Meinaatko, että tuo lenkkeilypaita on se paras valinta synttäreille?” No usein on, koska se on just se mun suosikkivaate.

    retkeilypaita villaa

    Tässä jutussa esittelen mun neljä monikäyttöpaitaa, ja ne kaikki käyvät paitsi lenkille, talvella lämpökerrastoksi, ratsastusreissuille, punttisalille myös sinne synttäreille.

    Ihana ohut hupullinen urheilupaita ja retkeilypaita

    Aloitan siitä ainoasta, joka ei ole villaa. Suosin eniten villaa, mutta haluan että mulla on yksi tällainen urheiluvaate, joka on mahdollisimman ohut ja slim ja joka kuivuu todella nopeasti. Valitsin Fjällrävenin Abisko Sun Hoodien, koska tämä oli tekokuitupaidoista se, joka oli eniten kierrätetyin ilman, että piti tehdä kompromissia käytettävyydessä ja ulkonäössä). Abisko on poylesteriä, ja 88 % matskusta on kierrätyspolyesteria.

    Tämä on loistava paitavaihtoehto retkeilyyn, urheiluun ja hengailuun, jos oma iho ei tykkää villamateriaaleista. Retkeilypaita kuivuu ja siirtää hien pois iholta todella nopeasti. Tämä on mun valinta etenkin pyöräilyssä ja ratsastuksessa, koska ohut huppu istuu hyvin kypärän alle, enkä tarvitse erillistä ohutta pipoa korvasuojaksi.

    hupullinen retkeilypaita abisko

    Käytän tätä puseroa hikisimmillä lenkeillä myös kesällä, koska materiaali on niin ohut ja hengittävä, että kuuma ei tule, mutta pitkät hihat suojaavat kuitenkin auringolta. Käytän paljon islantilaisia villapaitoja, jotka vaativat karkeutensa takia alle jonkin toisen kerroksen – se toinen kerros on usein juuri tämä.

    Paidassa on hyvin istuva huppu ja reijät peukaloille, eli tästä saa hyvä suojan myös käsille ja päälle. Mulla on tästä koko M. Paita on ollut kovassa käytössä noin vuoden ja pesen usein (keinokuidut alkavat muuten haista) eikä kankaassa näy vielä kulumisen jälkiä. Tämä oli hyvä ostos!

    Villainen retkeilypaita hupulla – toimii myös välikerroksena talviurheilussa

    Vastaava kokovartalosuojan kaltainen retkeilypaita villasta onkin sitten vähän kinkkisempi homma löytää. Villasta valmistettua pitkähihaista, hupullista, kämmeniä suojaavaa, hyvin istuvaa ja tarpeeksi ohutta villapaitaa sain etsiä aika pitkään. Ja sitten se käveli vastaan joululahjana viime jouluna Ylläksellä. Mons Royalin villapaita oli juuri se villainen retkeilypaita, jota olin etsinyt. Scandinavian Outdoorin verkkokaupasta tämä Mons Royalin Bella Tech Women’s Hood löytyy sinipunasävyisenä eri hieman eri värinen kuin tämä mikä kuvissa on, mutta malli on sama. Tämä on luokiteltu aluspaitoihin, mutta itse käytän tätä kesäisin myös ihan tavallisena paitana.

    mons royale villainen retkeilypaita 1

    Hupparin materiaali on 83 % merinovillaa, ja joustavuutta ja kestävyyttä varten paidassa on myös 13 % nailonia (kestävyys) ja 4 % elastaania (joustavuus). Materiaalin ansiosta tämä paita ei haise koskaan. Mä pesen tätä lenkkien ja treenien välissä noin kerran kuussa. Kuivaan hiestä märän paidan ulkona tai pyyhepatterin päällä, ja vasta kun hiki alka todella haista, heitän sen pesukoneeseen. Ihanan tiukka huppu, peukaloaukot hihoissa ja edessä vetoketju. Huppu mahtuu hyvin kypärän alle. Tämä on istuvuudeltaan samantyylinen kuin tuo Fjällrävenin Abisko-huppari, hieman paksumpi vain.

    mons royale villainen ohut huppari

    Käytän tätä paitaa kesäisin viileämmillä lenkeillä (niitä viileitä täällä riittää) ja vaelluksilla pääpaitana. Talvisin käytän tätä lämpökerrastona, eli tämän päälle puen hiihtoladulle usein vielä villapaidan ja kevytuntsan/sadetakin. Talvisin lämpökerrasto, kesäisin urheilupaita ja onpa tämä päällä vedetty pari markkinointipalaveriakin. Rakastan tämän monikäyttöisyyttä! Tuo kuvassa näkyvä oma paitani on koossa M.

    mons royale villainen huppari

    Lyhythihainen villainen retkeilypaita, joka tuntuu silkiltä

    Kesäksi jotain lyhythihaista? Ota vakavaan harkintaan norjalaisen Devold-merkin Myrull. Tässä on hauska materiaalikombo: 70 % materiaalista on merinovillaa (hengittää, ei ala haista, ei tunnu märkänäkään päällä märältä) ja 30 % puukuidusta valmistettua tenceliä (tuntuu iholla todella pehmeältä, lähes silkkimäiseltä). Paita on mukavan pitkä, eli tämä laskeutu vähän myös hanurin päälle. Aivan ehdottomasti ei siis napapaitamallia.

    retkeilypaita villaa

    Tämä sopii loistavasti kesäisille vaelluksille, lenkille ja kovempaankin urheiluun silloin kun lämpötila sallii teepaitaurheilun (meilläkin päin aina välillä…). Koska paita on suurimmaksi osaksi villaa, tätä ei tarvitse pestä hajujen takia kovinkaan usein. Jos valitset tummemman värin (tästä on olemassa myös harmaa sävy), eivät ihan ensimmäiset jätski- ja ketsuppitahratkaan näy. Paita istuu hyvin (mulla on koko M), eli tämä menee tavallisenakin teepaitana kaupunkikäytössä. Juuri tätä vaatteissa arvostan: ominaisuuksia, jotka mahdollistavat niiden mukanaolon monessa eri paikassa ilman kompromisseja.

    Sopivan paksu ja ohut villapaita – urheiluun, arkeen, palavereihin

    Viileämpiin kesäiltoihin, viileimmille alueille suunnatuille vaelluksille ja tulevaisuuden talvikäyttöön sopii tämä retkeilypaita ihan täydellisesti: Fjällrävenin Övik -villapata. Ihastuin tähän paitaan kuvissa niin paljon, että ostin sen itselleni viime talvena, vaikka periaatteessa en olisi tarvinnut uutta villapaitaa, koska onhan minulla noita islanninlampaanvillasta neulottuja kolme kappaletta ja kaikki aktiivisessa käytössä… Olen kuitenkin tyytyväinen, että hankin tämän neljännen villapaidan: paita on osoittautunut todella monikäyttöiseksi!

    Retkeilypaita villaa fjällräven

    Olen pukenut tämän alle valkoisen kauluspaidan – ja kas, palaveripaita on syntynyt. Talvella olen käyttänyt tätä eristävänä kerroksena silloin kun paksu islanninvillapaita on ollut liikaa – kas hiihtopaita. Viileinä kesäpäivinä olen käyttänyt tätä arkipaitana toimistossa ja koska tämä on ohuempi kuin islantilainen villapaita, tämä menee ensimmäisenä kerroksena – kas ihana arkipaita.

    Tykkään punaruskeasta terracotta-sävystä. Se muistuttaa Islannin ryoliittivuorista ja tulivuorista, ja tuollaisena maanläheisenä sävynä mätsää hyvin yhteen melkein minkä tahansa muun värin kanssa. Tai ainakin siltä musta tuntuu! Pyöreä kaula-aukko on tilava (ei ahdista ja ne kauluspaidan kaulukset mahtuvat sieltä oman kaulan kanssa hyvin ulos) ja paita istuu kivasti, eli tämä on päällä sellainen mukavan slim. Mulla on muuten tästä paidasta koko S (noista muista paidoista on koko M).

    fjällräven paita

    Scandinavian Outdoorissa on näiden paitojen lisäksi myös kaikkea muuta ihanaa ja retkeilyhommiin tarpeellista Viime kesänä kerroin vaellushousuista ja vaelluslegginseistä. Ja juu, onhan siellä kaikennäköistä muutakin ihanaa takkia ja paitaa ja alusvaatetta… Lapsille ostin juuri uudet sadetakit, koska entiset olivat joko jääneet liian pieniksi tai ne olivat rikkoontuneet niin, ettei niitä voinut enää korjata. Pampulalle ostin tämän Didriksonin setin ja esikoiselle tämän astetta teknisemmän Haglöfsin kuoritakin XS-koossa.

    Jos ihmettelette, miksi mä asun Islannissa mutta teen ostoksia suomalaisessa verkkokaupassa: meille tulee halvemmaksi ostaa ulkoiluvaatteet suomalaisesta verkkokaupasta kuin täältä paikan päältä. Eikä meiltä edes saa näitä merkkejä puhumattakaan koko- ja värivalikoimsta. (Scandinavian Outdoor siis toimittaa myös ulkomaille, laskee tilatessa lähetyskulut kohdemaan mukaan ja vaatteet tulevat verottomana, joista sitten maksan arvonlisäveron täällä rajalla paketin saapuessa.)

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson

  • Kirjavinkkejä: chick lit on hauskaa ja älykästä

    Mainos: Storytel

    Loppukeväästä tein jotain, mitä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin: kuuntelin putkeen kymmeniä tunteja kotimaisia chick lit -kirjoja. Chick lit ei ole koskaan ollut mulle sellainen genre, josta olen ensimmäisenä etsinyt kirjoja, kun olen kahlannut itselleni uutta luettavaa tai kuunneltavaa. Olen viihteen puolella enemmän siellä sarjamurhaaja-true crime-dekkari-kerhossa. Mutta kyllä aina välillä kannattaa kurkata sinne toisellekin puolelle – saattaa meinaan yllättyä! Ja nythän kävin niin.

    kirjavinkkejä chick lit

    Kirjavinkkejä chick lit -osastolta

    Tätä juttua valmistellessa yllätyin eniten siitä, kuinka valtavan paljon ihan pelkästään Suomessa on kirjoitettu viime aikoina hyvää chick litiä. Niin paljon vaihtoehtoja tarjolla! Päätin, että en tällä kertaa ota korviin Jojo Moyesia tai Marian Keyesiä, vaan pidän korvat höröllä suomalaisille tekijöille.

    Esittelen nyt teille muutaman mielestäni aivan loistavan chick lit -teoksen. Valitsin tähän juttuun keskenään erilaisia kirjoja enkä ole genrejen suhteen kovin anaalimaisen tarkka. Joku asiaan vihkiytynyt kirjallisuudentutkija saattaa olla eri mieltä, mutta minun mielestä nämä kaikki seuraavat kuuluvat tälle chick lit kirjavinkkejä -listalle: tarinan keskiössä ihmissuhteet ja kirjan lopun tilanne on jollain tavalla parempi kuin kirjan alun tilanne, eli teoksissa tapahtuu aina jotain hyvää. Tästä luureihin mukavaa kesäkuunneltavaa: kevyttä ja pirteää, mutta myös vakavaa ja raadollista. Hyvin kirjoitettua, ihanaa viihdettä!

    Erosta selviäminen ja kreisi teatterityö: Miestä näkyvissä

    Marja Kankaan kirjoittama Miestä näkyvissä (WSOY) on KREISIN HYVÄ. Jos suhtaudut epäilevästi chick litiin, aloita tästä. Tarina on tiivistettynä tämä: kaupunginteatterin näyttelijä Sirkku on avioliitossa ”ihanan miehen” kanssa, joka sitten varsin kriittisellä hetkellä jättää hänet. Niin sanotusti vetäytyy velttona tilanteesta. LOL. Exällä on uusi nainen, sellainen kaunis ruotsalainen pitkätukka, jonka hiukset ovat kuvissa aina ihan täydellisesti. Miten avioliiton kaatumisen kestää? Kuinka siitä toipuu? Samaan aikaan teatterissa on käynnissä jokin aivan käsittämättömän ihmeellinen miesnäytelmäprojekti, jossa Sirkku saa esittää mystistä naiseuden ääntä.

    miestä näkyvissä äänikirjavinkki chick lit

    –Jotain devising-paskaa tulossa, sanon. –Kun ohjaaja ei tiedä mitä haluaa, niin se verhoaa tietämättömyytensä siihen, että muka jakaa valtaa. Tää on niin nähty jo opiskeluaikana. Miks taiteesta on tullut niin vaikeeta? Miks vanha kunnon well-made-play on kuollut? Mitä vikaa on tarinassa, joka saa onnellisen lopun? Tai onnettoman lopun? Tai ylipäätään lopun?

    Marja Kangas, Miestä näkyvissä

    Hyrskyin, hämmennyin ja myötäelin. Miestä näkyvissä ei ole pelkästään hauska ja pelkästään surkea, vaan molempia. Se on dramatisoitua elämää, jossa on mahtavia dialogipätkiä ja karheita tilanteita. Kokonaisuus on voideltu itseironialla. Toimii! Tämä kirja on muuten äänikirjana samperin hyvä, koska lukijana on ihana ihana ihana Minttu Mustakallio.

    Suoraa puhetta moloista ja koloista: Munametsä

    Pari askelta pillumpaan suuntaan, siispä: pillua, perseitä, mulkkuja, moloja ja koloja eli tervetuloa Munametsään (S&S). Kirjailijanimi Olga Kokko on pseudonyymi. Mainosalalla työskentelevä henkilö nimimerkin takana ei halunnut omaa nimeään kirjan kanteen (tämä selvisi mulle Hesarin haastattelusta, kun googlasin Kuka on Olga Kokko).

    Munametsä kertoo helsinkiläisestä Linneasta, joka työskentelee mainostoimistossa. Linnea on sinkku ja deittailee paljon. Linnealla on blogi Toosaproosaa – blogi panemisesta, jossa hän kertoo kohtaamisistaan erilaisten penisten parissa. Linnealla myös feministinen videoblogi Mistä puhun kun puhun panemisesta, jossa hän ränttää asioista, jotka häntä yhteiskunnassa ottavat päähän.

    Munametsä äänikirjavinkki chick lit

    Munaetsä etenee kolmessa eri tasossa: Linnean omassa elämässä, Linnean pitämässä videoblogissa ja Linnean kirjoittamassa blogissa. Saattaapi kuulostaa sekavalta, mutta sitä se ei ole. Tämä kerrontaratkaisu oli itse asiassa varsin toimiva. Se antoi mahdollisuuden käsitellä mulukkuja ja koloja ja kaikkea siltä väliltä – heh – eri näkökulmista. Yksityiskohtainen omien petikavereiden kuvailu olisi tehnyt kirjasta puuduttavan, mutta kun siihen lisäsi mainostoimistomaailman sekoilua ja pohtivampaa penispuhetta, kokonaisuus kantoi loppuun asti. Pieni tyylinäyte:

    Kaivoon
    Mies: Sano mihin haluat et mä laitan mun kyrvän.
    Minä: Kaivoon.

    Olga Kokko, Munametsä

    Äänikirjan lukijalla Usva Kärnällä on hyvin pehmeä ja jopa lempeä ääni. Se sopi aivan täydellisesti pornahtavaan tekstiin. Jos ei vierasta rietasta kieltä, tämä toimii!

    Just oikeassa järjestyksessä etenevä chick lit: Vaimovallankumous

    Elina Kilkun Vaimovallankumous oli näistä chick lit -kirjoista oma suosikkini, kun mittareina on ihmissuhdetapahtumat, värikäs kieli ja henkilöhahmojen kulmikkuus. Teos alkaa kosinnasta: Annilla on tavallaan tosi ihana miesystävä Mika. Tavallaan. Mutta kun Mika kosii, Anni havahtuu siihen, ettei ehkä haluakaan mennä naimisiin tai ei ainakaan Mikan kanssa. Anni lähtee selvittelemään ajatuksiaan ystävänsä luo New Yorkiin ja siellä tapahtuukin sitten yllättävän paljon kaikenlaista.

    Teoksen New York -twisti on monella tavalla loistava. Oli virkistävää lukea suomalaisten henkilöhahmojen seikkailua ei-Suomessa ilman, että kokonaisuus olisi ollut jotenkin epäuskottava karnevaali. Suomalaiset hahmot vietiin toiselle puolelle merta luonnollisesti koska oli tarinan takia tavallaan pakkokin: ilman New Yorkia kaikki tarinan todella yksityiskohtaiset ja asiantuntevat viittaukset romanttisiin elokuviin olisi ollut vaikea toteuttaa.

    Vaimomatskuu äänikirjavinkki

    Minulla on täydellinen mies.
    En rakasta häntä enää.

    Oho. Ei mun missään nimessä noin pitänyt kirjoittaa. Mun piti kirjoittaa uusi työhakemussähköposti.

    Elina Kilkku, Vaimovallankumous

    Teoksessa piristi runsas ihmissuhdepohdinta, mutta tarina ei silti tähdännyt täydelliseen parisuhteeseen tai pohdintaan siitä, mitä minä olen ilman miestä, vaan kysymykseen siitä, että haluanko minä ylipäätään edes olla parisuhteessa. Tämä kirja kuuluu Storytel Originals -sarjaan, eli se löytyy vain Storytel-palvelusta ääni- ja e-kirjana. Äänikirjan lukija Maruska Veronalla on miellyttävän pehmeä ääni, jossa kuplii pinnan alla huumori – äänikirjan lukija itse asiassa kuulostaa ihan teoksen päähenkilöltä Annilta. Vaimovallankumous-teoksesta on tullut myös kakkososa. Sekin löytyy Storytelistä.

    Kosketti ja nauratti eniten: Määmatka

    Eteenpäin chick lit kirjavinkkejä -listalla! Seuraavaksi sitten se, joka nauratti ja itketti eniten. Henriikka Rönkkönen kirjoittaa aivan ihania kirjoja (ja Henriikkan IG-tili on täynnä maailma ihaninta ja tärkeintä sisältöä, jos ette vielä seuraa Henriikkaa, do it now!) ja tämä uusin, Määmatkalla, on minusta vieläkin parempi kuin ne aiemmat teokset.

    Määmatkalla-kirjassa (Atena) on minäkertoja, jolla on sinkkuaikaa takana kymmenisen vuotta. Tinder, treffit, säädöt, kakat, pyllyt, perseet, klitorikset, aamiaiset, kiipeilyt, Todella Oudot Tyypit, kysymykset siitä kelpaanko minä, havahtumisten hetket ja pohdinnat siitä, miksi tämä on aina tällaista. Miksi minun elämä on tällaista? Onko kenelläkään muulla näitä hetkiä? Miksi pelkään?

    Määmatka äänikirja

    Joskus elämässä tulee vastaan sellaisia upeita tärkeitä iltoja, joiden ei haluaisi loppuvan koskaan ja joiden muisteleminen saa joka kerta hymyn leviämään kasvoille. Sellaisia, jotka tuntuvat onnelta joka ikisessä solussa asti. Ihan kuin aika lakkaisi olemasta vain sen takia, että ystävien ja läheisten rakkaus, nauru ja lämpö eivät pääsisi karkaamaan ikkunanpielistä ja ilmastointiaukoista.

    Tämä ei ollut sellainen ilta. Tämä oli kostopanonmetsästysilta.

    Henriikka Rönkkönen, Määmatka

    En ymmärrä vieläkään, miten Rönkkönen pystyy kutomaan samaan käsikseen uskottavia perseennuolemis- ja kalunvatkauskohtauksia ja uskottavia ja koskettavia pohdintoja hylkäämisenpelosta ja omista ristiriitaisuuksista, jotka huutavat välillä niin kovaa, että lopulta ei kuule mitään. Mutta niin vaan onnistuu. Määmatka on upea! Sen lukee äänikirjaksi useimmille äänikirjojen himokuluttajille tuttu Krista Putkonen-Örn.

    Kirjavinkkejä chick lit -genren historiaan: Anni Polvan aikuisviihde

    Vielä yksi! Tälle listalle kuuluu minusta myös menneiden vuosikymmenten viihdekirjallisuuden kuningatar Anni Polva. Anni Polva kirjoitti mittavan kirjailijanuransa aikana paljon lasten ja nuorten kirjoja (mun ikäiset ainakin muistavat Tiina-sarjan), mutta myös kymmeniä chick lit -teoksia.

    Luin Polvan muistokirjoituksesta hänen kirjailijanuransa alkuvaiheista. Kun Suomi oli jatkosodassa ja Annin puoliso rintamalla, Anni oli miettinyt, pitäisikö alkaa elannon hankkimiseksi kirjoittaa kirjoja vai ommella. Ompeleminen tuntui vaikeammalta, joten hän valitsi kirjailijanuran. Vuonna 1945 syntyi esikoisteos Rakasta minua hiukan. Sen jälkeen mm. Vanha suola janottaa, Älähän änkee! ja Varo rakkautta!

    Varo rakkautta äänikirjavinkit

    Polvan tuotanto sai aikanaan murskakritiikkejä: hänen teoksiaan pidettiin nolona roskana, joka ei ole kirjallisuutta nähnytkään. Kylttyyripiirit eivät oikein sulattaneet viihdekirjallisuutta kirjoittavaa naista, jonka teokset olivat tavattoman suosittuja (Polvan teoksia on myyty Suomessa kolme miljoonaa kappaletta!) ja jotka viihdekärkensä ohella kertoivat paljon havaintoja naisten yhteiskunnallisesta asemasta.

    Polvan viihdeteoksia on luettu äänikirjoiksi lähes parisenkymmentä. Kuuntelin teoksista alunperin vuonna 1951 julkaistun Varo rakkautta!. Aluksi nauratti, kun kirjan alussa on disclaimer ”vanhahtavasta sisällöstä”. Mutta tosiaan – ehkä se on ihan paikallaan, jos ei tiedä että alkuperäisteos on tosiaan julkaistu 70 vuotta sitten… ”Kirja ilmentää aikaa, jona se on kirjoitettu, ja sen sisältö voi olla osittain vanhentunutta tai kiistanalaista.”

    –Ohjaat vielä ojaan, ja siinä on sitten koko komeus, niin pyörä kuin sinäkin, veljet perustelivat kieltoaan. –Kuka teidät, naisväen, takaa? Ajatte tolkuttomasti kuin päättömät kanat. Ihme, että laki on myöntänyt teille ajokorttioikeuden.

    Anni Polva, Varo rakkautta!

    Auli ajaa moottoripyörää, käy töissä ja kaikinpuolin itsenäinen nainen. Hän lyö työkavereidensa kanssa vetoa siitä, että sellaista miestä ei olekaan, joka saisi hänen päänsä pyörälle. Auli lähtee kahdeksi viikoksi maaseudulle täyshoitolaan ja siellä mukana on eräs komea Yrjö-niminen mies. Vaan kuinka mahtaa vedonlyönnin käydä? Varo rakkautta! on mahtava aikamatka 1950-luvulle. Kirja on ollut siihen elämänaikaan rohkea teos; päähenkilö on yksin viihtyvä moottoripyöräilevä nainen, joka käy töissä eikä pelkästään haikaile jonkun miehen perään. Rohkeutta on monenlaista ja kontekstin muuttuessa rohkeuskin muuttuu. Aikalaisvertailusta saa muuten yllättävän paljon irti, kun kuuntelee tämän ja Munametsän peräkkäin.

    Chick lit -kirjavinkkejä ja ilmainen 30 päivän kokeilu Storyteliin

    Loistavia kotimaisia chick lit -teoksia on varmasti paljon muitakin! Laura Paloheimon Sinut haluan vain -sarja (Storytel Original) tempaa mukaansa eroottissävyttiseen trilleriin. Sanna Kiisken Tinder-päiväkirjassa (Docendo) käydään monilla Tinder-treffeillä. Sisko Savonlahti kirjoitti teoksen Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus), joka käsittelee oman itsensä etsimistä, parisuhteen etsimistä ja välillä löytämistäkin.

    Chick lit -kirjallisuus kuvastaa aikaansa ja muuttuu sen mukana. Suomalaisessakin kirjallisuusskenessä näkee tästä jo viitteitä: joku aika sitten julkaistu Riikka Suomisen Suhteellisen vapaata -teos (Otava) on viihteellinen ihmissuhdekirja, jonka keskiössä ovat avoimet suhteet. Milloin tulee suomalaisen viihdekirjallisuuden L-koodi? Tai ihmissuhteita käsittelevä viihdeteos, jossa päähenkilö on transsukupuolinen? Toivon, että pian.

    suomalaisia kirjavinkkejä chick lit

    Jos sulle tulee mieleen muita loistavia chick lit -teoksia, kommenttiboksi on vapaa. Rajasin itse tämän jutun kotimaisiin teoksiin, mutta vinkkailkaa ihmeessä myös kansainvälisistä suosikeistanne. Kirjavinkeillä ja islantilaisilla kuumavesialtailla on ainakin yksi yhteinen piirre: aina on tilaa seuraavalle.

    Saat Storyteliltä 30 päivän ilmaisen kokeilun tästä linkistä. Kokeilu ei sido mihinkään. Ilmainen kokeilujakso koskee vain uusia asiakkaita. Kuukausimaksulla alkaen 9,99 € pääset kuuntelemaan ja lukemaan Storytelin noin 300 000 ääni- ja sähkökirjaa.

    PS: Löydät lisää kirjajuttuja blogistani! Kirjoitin äänikirjavinkkijutun mehukkaista elämäkerroista. Tähän suosittuun juttuun listasin dekkareita, joissa ei ole lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.