• Säpäkällä islanninhevosvaelluksella vuoristossa

    Vuorossa toiveaihe eli islanninhevosvaelluksella Islannissa! Osallistuin tälle retkelle muutama vuosi sitten. Pohjois-Islannin vuoristoon suuntautunut reissu kesti kolme päivää ja mukana oli noin kymmenen ratsukon ryhmä. Haastavien vuoristo-olosuhteiden takia ryhmäkoko oli pieni eikä mukana kulkenut vapaita hevosia.

    issikat

    Kuuluu pahaenteinen lusahdus. Hevosen takapää notkahtaa melkein metrin verran alaspäin. Ratsuni jää takajaloistaan kiinni löysään mutaan ja hölmistyy retken saamasta oudosta käänteestä. Se alkaa heitellä päätään puolelta toiselle ja hirnua. Tartun tyngästä harjasta kiinni molemmin käsin ja puserran itseni kiinni satulaan.

    ”Áfram, áfram!”. Eteenpäin, eteenpäin! Hitsi kun pelottaa.

    Kannustan hevostani pohkeilla eteenpäin ja annan sille löysiä ohjia. Kuuluu mahtava törähdys ja takapää irtoaa mutaliejusta, ratsu hypähtää muutaman voimakkaan laukka-askeleen eteenpäin. Hevosen pysähtyessä irrotan otteeni harjasta ja korjaan jalustinten asentoa. Olemme tukevasti vihreällä nurmella.

    islanti erämaa

    Huh. Olipas yllättävän pehmeä kohta.

    Muut kiertävät kosteikon kauempaa ja suuntaavat ylemmäs kohti vuorenrinnettä. Mutakylvyn saanut ratsuni ei ole äskeisestä enää moksiskaan. Perässä tulijoita odotellessaan se työntää päänsä pusikkoon ja alkaa rouskuttaa heinää. Islanninhevosvaelluksella on ihanaa! Välillä jännittää niin pirusti, ja yhtäkkiä olen täydellisen rentoutunut.

    Paksu, hölskyvä kalapulla

    Tällä noin 80 kilometrin mittaisella islanninhevosvaelluksella kuljetaan Pohjois-Islannin pienestä Grenivíkin kalastajakylästä kohti Atlanttiin työntyvää Fjördurin niemimaata. Reitillä ei ole autoteitä tai mitään palveluita. Vaelluspolku kulkee ylös ja alas vuortenrinteitä, jokien yli, laaksojen pohjalla ja läpi möykkyisten niittyjen. Yövymme sähköttömässä erämaamajassa meren rannalla. Juomavesi saadaan lähteestä. Hevosia varten meillä on matkassa mukana kannettava laidun eli pari kerää lankaa ja akulla toimiva sähköpaimen.

    Kymmenhenkisen matkaporukkamme ruoat on pakattu kantohevosen selkään. Kantohevosta sanotaan Islannissa trússiksi, mutta me olemme ryhmän kesken ristineet sen Kalapullaksi, sillä kaiken muun lisäksi hevosen selkään sidotussa säkissä kulkee viisi kiloa koljasta valmistettuja kalapullia. Hevonen rytmikkäästi puolelta toiselle keikkuvine eväsreppuineen näyttää takaa katsottuna suurelta superpallolta.

    Kun kosteikosta ja parin matalan joen ylikahlauksesta on selvitty, pääsemme parin kilometrin mittaiselle hiekkasuoralle. Nyt kiihdytetään vauhtia tölttiin!

    Laaksossa ei lisäksemme hengitä kuin linnut, vuoristossa piilottelevat napaketut ja lampaat.

    Nelitahtisen töltin tahdissa on mukava ratsastaa pitkiä matkoja. Vastoin yleistä luuloa kaikki islanninhevoset eivät askella tölttäämällä. Ne eivät välttämättä osaa. Mutta tämä ratsu osaa. Pieni pidätys ohjista, painopiste taakse ja vähän pohkeita, ja hevoseni lähtee tasaiseen tölttiin.

    Islanninhevosvaelluksella kaukana muista, erämaassa

    On helppo ymmärtää, miksi Islantiin tullaan ratsastamaan kaukaakin. Maastot ovat henkeäsalpaavan hienot. Me olemme kulkeneet ensimmäisen ratsastuspäivämme aikana jylhässä vuoristossa, vehreissä laaksoissa, ylittäneet kirkasvetisiä puroja ja ihailleet pieniä vesiputouksia. Siellä täällä niittykukkien ja heinätuppojen välissä näkyy pieniä lumikasoja muistuttamassa islantilaisen kesän lyhyydestä.

    Issikkavaellus islanti pohjoisislanti

    Islanninhevonen on pieni mutta vahva ja varmajalkainen ratsu. Hevosella pääsee paikkoihin, mihin autoilla ei ole mitään asiaa: rannoille, kapeisiin laaksoihin, vuorten huipuille. Vaellus islanninhevosella tekee kunniaa maan historialle: Islanti asutettiin 800-luvulla hevosten avulla. Viikingit saapuivat Norjasta aluksillaan mukanaan hevoset ja muut kotieläimet. Yli tuhannen vuoden ajan ainoa tapa kulkea saaren eri osien välillä oli hevonen.

    Islannissa asuu noin 360 000 ihmistä. Harvaan asutussa maassa riittää lääniä seikkailla keskellä rikkumatonta luonnonrauhaa, jos tietää, minne mennä. Luontomatkailijoille sanoisin, että kannattaa ajaa pois Reykjavikista, varata matkaan ainakin viikko ja suunnata Etelä-Islannin sijaan saaren itä- ja pohjoisosiin tai länsivuonoille.

    Jos sinua kiinnostaa pitkä islanninhevosvaellus vapaan hevoslauman kanssa, tsekkaa tämä juttuni: Islanninhevosvaellus vapaan lauman kanssa kysymyksiä&vastauksia

    Lounas nurmikolla istuen

    Ratsastuspäivä on puolivälissä. Nyt kieli keskelle suuta. Edessä on päivän jyrkin osuus. Meidän pitää ylittää vuori, jonka toisella puolella odottaa yöpaikkamme, Atlantin rannalle pystytetty sähkötöntä erämaamaja. Pudotus alaspäin ei ole pystysuora, mutta pirullisen jyrkkä se on. Polku on hädin tuskin puoli metriä leveä.

    islanninhevosvaellus issikka

    Maisemat ovat tälläkin islanninhevosvaelluksella hurmaavan kauniit, jos niitä vain uskaltaisi katsoa. Varmajalkaisille issikalle tällainen polku on puistokävelyä. Korkeanpaikankammoisena pidän kuitenkin oman katseeni visusti hevosen korvien välissä näkyvällä polulla.

    Jyrkimmän osuuden jäädessä taakse annan katseeni kiertää. Noin kilometrin korkeuteen nousevat tummanharmaat jylhät vuoret muuttuvat ylöspäin mentäessä valkoiseksi. Huipuilta lumet eivät sula koskaan. Kirkkaat purot halkovat vehreitä laaksoja. Kauempana horisontissa näkyy suunnaton Atlantin valtameri.

    islanninhevosvaelluksella varusteiden tuontirajoitukset

    Pysähdymme autioituneen turvemajan raunioille pitämään evästaukoa. Poistamme hevosilta turparemmit ja annamme niiden laiduntaa. Talon jämien edessä oleva kyltti kertoo, että tila autioitui 1940-luvun lopussa. Sen jälkeen täällä on ollut hiljaista. Nyt laaksossa ei lisäksemme hengitä kuin linnut, vuoristossa piilottelevat napaketut ja lampaat.

    Kymmenhenkisen matkaporukkamme ruoat on pakattu kantohevosen selkään.

    Kaivamme satulalaukuista aamulla voitelemamme kerrosvoileivät ja trippimehut. Povitaskussani olen säilönyt jälkiruoaksi pehmennyttä suklaalevyä. Juuri nyt se maistuu todella, todella hyvältä.

    Tämän alueen nimi on Trölladalur eli trollien laakso. Trollit ovat islantilaisista kansantarinoista tuttuja jättiläisiä, jotka asuttivat maailmankaikkeutta, ennen kuin maapallo syntyi.

    joen ylitys islanninhevosvaellus

    Vanhojen uskomusten mukaan Islannissa vuorten sisällä asuu edelleen trolleja, mutta ne liikkuvat ulkona vain öisin. Jos auringonsäteet tavoittavat trollin, se muuttuu kiveksi. Trollitarinoilla on selitetty Islannin omalaatuista maisemaa. Mitä muutakaan omituisen muotoiset laavamuodostelmat voisivat olla kuin vuorenpeikkoja, jotka eivät kunnioittaneet annettua kotiintuloaikaa?

    Yksinkertaisuus on luksusta

    Erämaamökin ovi narahtaa, kun astumme sisään viimeisten joukossa. Ratsastajien mukanaan tuoma hevosten haju sekoittuu hellalla kuumenevien kalapullien tuoksuun. Pirttipöydällä lepattavat kynttilät luovat tilaan rauhallisen tunnelman. Ja rauhallista täällä onkin. Atlantin aallot iskevät parinkymmenen metrin päässä rantaan. Jossain kaukana määkii lammas. Islanninhevosvaelluksella kenelläkään ei ole kiire minnekään.

    erämaamaja islanti

    Tässä hetkessä kaikki on niin kaunista ja ihanaa. Tämä retki on seikkailu, jossa modernin maailman ihmiset ovat palanneet nauttimaan yksinkertaisista asioista: kaasuliedellä lämmitetyistä eineskalapullista, vuoristolähteestä kannetusta vedestä ja lempeästä tuulesta, joka kuivaa mökin terassille ripustetut hikiset ratsastusvarusteet. Sekin tuntuu hienolta, että mökinovi natisee joka avauskerralla äänekkäästi.

    Vaelluspolku kulkee ylös ja alas vuortenrinteitä, jokien yli, laaksojen pohjalla ja läpi möykkyisten niittyjen.

    Edessä on vielä kaksi täydellistä matkapäivää. Huomenna teemme rauhallisen vaelluksen merenrannalle ja käymme katsomassa läheisen mäen huipulla olevaa järveä, jonka pohjaan on kuulemma uponnut trolli. Viimeisenä ratsastuspäivänä palaamme kotiin ja silloin hevoset saavat päättää vauhdin. Jos maastoretkemme päättyy kuten tällaiset maastovaellukset ovat aikaisemminkin päättyneet, palaamme kotitallille harjat ja hiukset putkella. Retken jälkeen hevoset pääsevät lepäämään laitumelle. Me ratsastajat pulahdamme Grenivíkin kylän uimalan kuumavesialtaaseen rentouttamaan reissun rasittamia lihaksia.

    islanninhevosvaelluksella erämaamaja

    Islanninhevosvaelluksella Islannissa – muutama tallivinkki

    Islannissa on älytön määrä hevostalleja ja islanninhevosvaelluksella voi käydä melkein missä päin tahansa maata. Osa talleista on pieniä, osa isoja, osassa on paljon erilaisia päiväretkiä ja täsmälliset aikataulut, joissain paikoissa on vain muutama ratsu ja retkelle lähdetään ilman sen suurempia aikatauluja. Aloittelijoille sopivat lyhyet päiväretket (hinnat alkaen noin 50 €/h). Sellaisia järjestävät muun muassa www.laxnes.is, www.rtsi.is, www.eldhestar.is ja www.solhestar.is.

    Isot matkailijatallit www.eldhestar.is ja www.ishestar.is järjestävät hevosmatkoja tunnin kävelylenkeistä yli viikon mittaisiin maastoseikkailuihin (alkaen noin 2 000 €/viikko). Jutussa kuvatun retkelle vei www.polarhestar.is.

    islanninhevosvaelluksella

    Ratsastusvälineiden tuontirajoitukset Islantiin

    Islanninhevonen on elänyt vuosisatoja eristyksessä ja on siksi äärimmäisen pöpöherkkä.  Islantiin ei saa tuoda juuri mitään hevostavaraa.

    Kokonaan kiellettyjä ovat käytetyt satulat, suitset, ratsupiiskat, satulahuovat, ratsastushanskat ja käytetyt täysnahkaiset/-mokkaiset chapsit ja puolichapsit.

    Ratsastusvaatteet ja -jalkineet pitää pestä pesukoneessa tai viedä kuivapesuun ennen Islantiin saapumista. Jos pesu kone- tai kuivapesu ei ole mahdollinen, tee näin:

    • Huuhdo vaatteet/kengät vedessä, jossa on tiskiainetta. Anna kuivua.
    • Ruiskuta vaatteet suihkupulloon tehdyllä 1 %:n Virkon S-liuoksella (eli 10 g Virkon S:ää vesilitraa kohti). Virkon S on desinfiointiaine, jota saa useimmista apteekeista.
    • Älä käytä varusteita noin viiteen päivään ennen Islannin-matkaasi.
    • Katso ajankohtaiset tuontirajoitukset ja putsausohjeet Islannin terveysviranomaisen sivuilta.

    Kysymyksiä? Kommenttiboksi on auki ja Instastakin tavoittaa!

    Jutun kuvat on otettu eri aikoina, mutta kaikki paikat ovat samalta reitiltä. Jutusta on julkaistu osia aikaisemmin Retki-lehdessä (muistaakseni vuonna 2017). Kuvat on ottanut Björgvin Hilmarsson.

  • Islanninhevosvaellus – kesän 2020 Islanti-matkat nyt myynnissä

    Heijaheija, tervetuloa kesä ja islanninhevosvaellus. Ensi kesän islanninhevosvaellukset ovat tulleet myyntiin! Tiedot reissuista löytyvät tämän jutun loppupuolelta. Jos et vielä tiedä, mistä ihmeen issikkareissuista tässä oikein on kyse, niin minäpä kerron.

    Olen innokas maastoratsastaja. Tykkään vaeltaa hevosten kanssa luonnossa, rymytä ylämäkiä, mennä tasaisella, joskus hitaampaa, välillä nopeampaa. En luultavasti osaa istua ihan täydellisessä asennossa, mutta ei se haittaa. Maastossa kukaan ei katsele sellaisia juttuja, vaan siellä nautitaan ulkonaolosta, hevosen liikkeistä ja tauoista, joiden aikana voi rapsutella pörröisen islanninhevosen harjaa ja syödä voileipiä. Kesä ja vapaus!

    Erityinen hevosrakkaus minulle ovat aikuisiällä olleet islanninhevoset. Ne ovat ihmisrakkaita, tarpeeksi pieniä, kuitenkin vahvoja, ketteriä maastokavereita ja tavattoman lempeitä.

    Islanninhevosvaellus on mulle itselleni jokakesäinen unelmien täyttymys. Olen jo vuosia käynyt nauttimasta kesästä ja vapaudesta ja hevosista ja hyvästä seurasta yhdellä ja samalla tallilla pohjoisen Islannin upeissa maastoissa. Huomasin yhä useammin antavani Islannista ja hepoista kiinnostuneille neuvoja hyvistä talleista ja kivoista matkoista. Sitten ajattelin, että hittolainen sentään, miksi en alkaisi järjestää sellaisia itse. Noh, tässä sitä ollaan!

    Useita vuosia sitten aloin yhteistyössä suomalaisen matkatoimiston Saga-Matkojen kanssa järjestää tälle pohjoisislantilaiselle vaellustallille pakettimatkoja Suomesta.

    Tälläinen on minusta täydellinen islanninhevosvaellus

    Halusin sellaisen reissun, jossa matkanteko olisi osallistujille mahdollisimman vaivatonta mutta aitoa. Sellaisen reissun, johon olisi paketoitu mukaan aivan kaikki. Lentokoneesta islanninhevosen selkään ja upeisiin maastoihin ja viikon jälkeen takaisin Suomeen kaikki on stressivapaata. Ei säätöä, ei aikataulujen muistamista, ei erikoisjärjestelyjä. Matkan maksamisen jälkeen rahaa ei mene reissussa mihinkään muuhun paitsi matkamuistoihin ja viimeisen illan illalliseen. Mukana reissussa on suomenkielinen matkanjohtaja – siis meikämandariini, joka tietää Islannista täällä asuttujen vuosien ja lukuisten kirjojenkirjoitusprojektien jälkeen aika paljon kaikenlaista. Minä pidän huolen siitä, että reissu toimii kuten sen kuuluukin toimia.

    Paikkana tämä tuttujeni hevostila on paras mahdollinen. Islanninhevosvaellus on luontokokemus ja parhaimmillaan silloin kun ympärillä ei pyöri satoja muita ihmisiä. Majoitumme isohkolla hevostilalla, jossa ei kuitenkaan meidän lisäksemme ole lomalla samaan aikaan muita ryhmiä. Rauhallinen ympäristö, muutama mökki majoittumista varten, suuri lauma hevosia kaikentasoisille ratsastajille ja aikaa tehdä kaikkea muutakin kivaa. Minulle tärkeää on myös se, että tallilla omistajat itse ovat mukana toiminnassa päivittäin. Kun omistajilla on itsellä ohjakset ja keittokauha käsissä, voi olla varma siitä, että asiat toimivat kuten niiden kuuluukin toimia. Ja tällä tilalla pidetään huolta eläinten hyvinvoinnista: hevoset saavat tarpeeksi vapaapäiviä, varusteista pidetään huolta ja turvallisuus on kaiken a ja o. Niin hevosten, ratsastajien kuin työntekijöidenkin.

    Vaikka nämä ovat islanninhevosmatkoja, viikkoon mahtuu kaikkea muutakin Islannista. Lähimaastoissa riittää vaellettavaa. Matkan aikana käydään uimassa kuumavesialtaissa. Ohjelmaan on reissusta riippuen laitettu mukaan myös visiittejä museoon, vesiputoukselle, tulivuorille ja pierunhajuisille kuumille lähteille.

    Kokonaisvaltainen, ulkoilua korostava Islanti-kokemus. Sellainen islanninhevosvaellus siis, jolle itsekin haluaisin lähteä. Ja haluankin: enhän näitä matkoja muuten järjestäisi.

    Matkatoimisto kokoaa palautteita kävijöiltä reissun jälkeen ja melkein joka reissulta saan palautetta myös henkilökohtaisesti meilin ja some-kanavien välityksellä. Onhan näitä nyt aivan tavattoman upeaa lukea…

    ”Supermahtava reissu, jossa parasta antia hyvin valitut kohteet ja rennot oppaat. Rusinat Islannin pullasta. Kiitos kulttuuriluennoista ja viihdyttävistä tarinoista bussin kyydissä.”
    ”Rento fiilis ja porukka, ei minuuttiaikataulua, loma joka vei kauas arjesta. Tutustuminen oikeaan, paikalliseen elämään ja arkeen, ei keinotekoista, ”järjestettyä” fiilistä.”
    ”Jokaisen heppatytön unelmamatka, joka ylitti kaikki odotukset!”
    ”Unohtomaton unelmamatka! Ihana paikka ja ihania ihmisiä.”

    En ole enää ihan varma onko vuosi 2020 kuudes vai seitsemäs hevostyökesä, mutta kukapa näitä nyt laskee… Ensi vuoden kesälle on tarjolla kaksi islanninhevosvaellusta.

    Kesäkuun puolivälin islanninhevosvaellus (8.-15.6.2020)  on suunnattu sellaisille, jotka eivät ole ratsastaneet kovin paljoa jos ollenkaan. Ratsastusretket ovat lyhyempiä ja vauhti hitaampi. Tälle matkalle voi lähteä mukaan myös ihan ensikertalainen. Ratsastusretkien lisäksi tehdään paljon muutakin: päiväretki luonnonnähtävyyksiä tutkien, pari vuoristovaellusta ja uintia kuumavesialtaissa. Toki kokeneemmatkin saavat osallistua. Voimme tarvittaessa jakautua ratsailla kahteen tasoryhmään.

    Syyskuun islannninhevosvaellus   (2.-9.9.2020) on matka, jossa ratsastetaan enemmmän. Päiväohjelmaan mahtuu viisi 5-6 tunnin islanninhevosvaellusta. Yksi retkistä kestää kaksi päivää: lähdemme liikkeelle aamulla hevostilalta, vaellamme vuoristossa, ylitämme pieniä puroja, ehkä jotain kumparelaukkaakin on tiedossa… Yövymme vuoristomajassa, jonne nelivetomaasturi on tuonut meille ruoat ja makuupussit. Seuraavana aamuna syödään aamiainen ja nautitaan aamukaffet ja palataan ratsastaen hieman eri reittiä takaisin. Tälle reissulle osallistujilta edellytetään ratsastuskokemusta sen verran, että kokee jaksavansa pitkät päivät hevosen selässä ja oma olo tuntuu hyvältä myös laukassa.

    Kesän 2020 issikkareissut ovat myynnissä Saga-Matkojen verkkosivuilla. Varaukset tehdään heidän kauttaan. Minulta voi toki kysellä kaikkea reissuun liittyvää joko täällä blogissa, Instassa tai sähköpostitse.

    Matkatoimistosta kerrottiin, että muutamia ennakkovarauksia on kuulemma jo kesän reissuille tehty. Yleensä nämä matkat on myyty loppuun tammikuun tienoilla, mutta tilanne tietysti vaihtelee vuosittain. Ihan viime tippaan ei kannata varaamista jättää, sillä ainakin viime vuosina reissut ovat täyttyneet nopeasti.

    Islanninhevosretkistä ja issikoista kiinnostuneille suosittelen myös näitä juttuja:

    Mitä kannattaa pakata mukaan islanninhevosvaellukselle?
    Kiellettyjen tavaroiden lista eli mitä Islantiin ei saa tuoda ulkomailta?
    Omituisia islantilaisia hevosenhoitotapoja 

    Ai niin! Käykää toki lukemassa myös tämä mahtava juttu. Marjukka oli mukana viime kesän heppareissulla ja kirjoitti upeasti reissukokemuksistaan blogiinsa. Ja vau, miten kivoja kuvia!