Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Matkalla Lappiin: juna, auto, lentokone vai autojuna?

    Kaupallinen yhteistyö: VR
    Lapin-kuume nousee kun talvi lähenee. Laskeskelen juuri partasuun kanssa aikatauluja ja budjetteja, että ehditäänkö ja raaskitaanko tulevana talvena perinteiselle Ylläksen-reissulle. Tekisi nimittäin ihan kamalasti mieli hiihtämään perheen kanssa. Esikoinen haluaisi kokeilla taas laskettelua, minua kiinnostaisi pitkät rauhalliset murtsikkalenkit latukahviloineen ja tunnelmallinen issikkaretki suomalaisessa talvimetsässä paksun lumen keskellä. Vaikka tropiikissa on mukavaa, Lapin-reissuilta palaan rentoutuneempana ja liikkuneempana. Hyvinvointia ruumille ja sielulle.
    Joulun vietämme tänä vuonna Islannissa, joten jos Lappiin mennään, se olisi joululoman jälkeen mutta ennen Suomen hiihtolomasesonkia. Silloin talvimatkustaminen Lappiin on halvinta; etenkin mökkien vuokrat ovat alhaisimmillaan lomasesonkien välillä. Toivotaan, että reissu järjestyy. Jos ei järjesty, niin ensi vuonna sitten viimeistään.
    VR kysyi, kiinnostaisiko minua pohtia Lappiin matkustamisen eri muotoja ja vertailla niitä keskenään. Julkaisin samasta aiheesta jutun reilu vuosi sitten. Tämä on nyt sille tekstille jatkopäivitys. Varoitan jo etukäteen että tämä juttu on penteleen pitkä, mutta asiaa on niin paljon, että kill your darlings ei tällä kertaa tullut kyseeseen. Pidä siis tässä kohtaa pieni venyttelytauko ja hae vaikka kuppi kahvia. Sitten lentokoneen, auton ja junan kyytiin. Wo-haa!
    Olemme siis viettäneet perheen kanssa Ylläksellä joululomia kolmesti. Joka kerta olemme hoitaneet logistiikan eri tavalla.

    Ylläkselle lentäen:
    nopeaa mutta kallista

    Viime vuonna otimme Lappiin lennot ja ihan aikataulullisista syistä. Saavuimme Islannista Suomeen vasta aatonaattona iltapäivällä, ja jotta ehdimme jouluaattoaamuksi perheen luo Ylläkselle, oli lentäminen ainoa vaihtoehto. Tiesin tämän onneksi jo kesällä. Tosin vaikka ostin liput puolta vuotta etukäteen, eivät ne mitenkään halvat olleet: neljälle meno-paluuliput Helsingistä Kittilään ja takaisin: noin 1 100 euroa. (Islannista Suomeen ja takaisin pääsi edullisemmalla hinnalla.)
    Väysynyt pieni matkaaja. 
    Edut näkyivät kellossa: reilu tunti koneessa, lasi mustikkamehua ja oli jo melkein monot jalassa ladulla. Kittilästä lentokenttäbussi vei mökkialueelle alle tunnissa. Kätevää!
    Lentäminen on vaihtoehdoista nopein, jos ei joudu sumplimaan jatkolentoja. Meidän lentomme Islannista Suomeen laskeutui yhden aikaan iltapäivällä. Koska lensimme Icelandairilla, en saanut kirjoitettuja Lapin- ja Islannin-lentoja samalle lipulle. Sen takia otin tarpeeksi pitkän vaihtoajan, jotta aivan varmasti ehtisimme hakea matkatavarat, tsekata itsemme sisään ja nousta jatkolennolle, vaikka Islannin-lentomme olisi jostain syystä hieman myöhässä. No tällä kertaa se ei ollut myöhässä, mutta lentomme Kittilään lähti vasta puoli yhdeksän illalla. Maleksimme siis lentokentällä melkein kahdeksan tuntia. Ajansäästöä junailuun tuli ”hurjat” neljä tuntia.
    Lentäminen on usein kallein vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Vertailin eri matkustusmuotojen päästöjä (lähde: VTT), eikä se nyt tullut suurena yllätyksenä, että lentokone (suihkukone) on kaikista suurin päästöiltään. Se mikä yllätti, oli junan CO2-päästöjen pienuus. Junamatkan päästöt ovat lentokoneen hiilidioksidipäästöistä vain murto-osan. Tuo alla oleva kuva tiivistää olennaisen. Kuvan kulkuneuvojen polttoaineenkulutus perustuu siis VTT:n tietokantaan. Polttomoottoriautossa on VTT:n mukaan käytetty pohjana Suomen ajoneuvokannan keskimääräistä ikää. Laiva on autolautta ja lentokoneiden täyttöasteeksi on oletettu 60 prosenttia.

    Junan pienet päästöt johtuvat siitä, että sähkövedolla ajaessa ei CO2-päästöä synny, koska VR käyttää energiana vesivoimaa. Sähkövedolla ajetaan aina, kun se on mahdollista. Kolariin mennessä juna kulkee sähkövedolla eli päästöttömästi Helsingistä Ouluun asti, mutta Oulusta Kolariin (noin 300 km) joudutaan ajamaan diesel-veturin avulla, jolloin päästöä syntyy arviolta noin 9 kg per matkustaja.
    Hauska pikkudetaljii ja itselleni täysin uutta tietoa on energian kierrätys junan liikkuessa. Uusissa sähkövetureissa ja -moottorijunissa jarrutuksen liike-energia voidaan hyödyntää syöttämällä jarrutuksessa tuotettu sähköenergia takaisin verkkoon. Eli junassa matkustamon puolella voi ladata läppäriä tällaisella kierrätetyllä energialla.

    Lue täältä: Vastuullisia reissuja – voisinko vähentää lentämistä?

    Ylläkselle omalla
    autolla: halpa ja joustava

    Autolla ajaminen on selkeästi edullisin vaihtoehto, jos autossa kulkee vähintään pari ihmistä. Bensat Helsingistä Ylläkselle ja takaisin maksoivat meiltä viimeksi noin 250 euroa. Matkanteko on huomattavasti kivempaa, jos yöpyy yhden yön vaikkapa Oulussa. Autolla reissatessa yövyimme Oulun Sokos-hotellissa. 2 hh maksaa siellä alkaen noin 110 €. Lomasesongilla hinta saattaa olla huomattavasti kalliimpi.
    Joustavat aikataulut, podcastit, äänikirjat, vaihtuvat maisemat ja randomit huoltoasemakahvipaussit tekevät autoilusta kivan tavan matkustaa. Kun ollaan samassa tilassa koko porukka ja kaikki matkustajat osallistuvat kuskin viihyttämiseen, tulee juteltua matkan aikana paljon kaikkia hauskoja juttuja. Huonolla ilmalla, autopahoinvoivien lasten kanssa ja suurella matkatavaramäärällä autoilu on se tylsin vaihtoehto.
    Meidän reissuporukalla on jouduttu joka kerta tekemään niin, että äitini on ajanut perille omalla autolla, jotta olemme saaneet auton käyttöön Ylläksellä olon ajaksi. Auton vuokraaminen esimerkiksi suoraan Kittilän lentoasemalta tai Kolarin juna-asemalta on tietysti mahdollista, mutta etenkin sesonkiaikaan melko kallista. Auto on kohteessa aika välttämätön, ellei mökki sijaitse aivan ruokakaupan kupeessa tai julkisen bussiliikenteen pysäkin vieressä ja harvoinhan se sijaitsee.

    Ylläkselle
    yöjunalla: parasta jos koko hytti tykkää

    Yöjuna Lappiin! Ai että. Tämä on aivan ihana tapa matkustaa, mutta vain jos koko yöhytti on samaa mieltä. Teimme junamatkan Ylläkselle ja takaisin pari vuotta sitten, kun kuopus oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. Sillä reissulla ei hirveästi nukkunut kukaan. Kuopus heräili usein junan ääniin ja tutin puuttumiseen ja piti koko hytin hereillä. Nythän tilanne saattaa olla ihan toinen. Minulle itselleni junayö on elämys ja osa lomalla oloa. On nautinnollista uppoutua vaikka lukemaan kirjaa ilman kiirettä junan puksuttaessa halki suomalaisten pelto- ja metsämaisemien.
    Junassa osuu niin moni asia kohdalleen: on aikaa valvoa myöhäiseen iltaan ja nukkua sopivan pitkään ja saada silti riittävät yöunet, koska Kolarin yöjuna ei saavu Kolariin kamalan aikaisin. Hytissä voi syödä matkaeväitä ja katsella ikkunasta öisiä peltomaisemia. Ei ole minnekään kiire. Ei tarvitse jonottaa turvatarkastuksissa. Bussi Kolarista Ylläkselle lähti heti suoraan juna-asemalta ja kesti reilun puoli tuntia.
    Kolmen sängyn perhehytti maksoi molempiin suuntiin pari vuotta sitten 600 euroa. Se oli melko edullinen hinta joululomasesongin aikaan omasta hytistä, jossa olimme perheen kesken. Hyvä hinta selittyy sillä, että olin ostanut liput neljä kuukautta ennen matkaamme. Jos junalippujen oston jättää lomakaudella viime tinkaan, saattaa olla, että omia hyttejä ei enää ole, tai jos on, hinnat ovat korkeat.
    Ja hei huomio yksinmatkaajat! Kannattaa muistaa yksi juttu: jos matkustaa yksin ja ottaa vain istumapaikkalipun, saattaa junassa saada ostettua itselleen edullisen makuupaikkalipun, jos sänkypaikkoja on jäänyt tyhjiksi. Kannattaa kysäistä konduktööriltä!
    Junamatkailun miinus lentämiseen verrattuna on se, että junassa köröttely vie aikaa. Itse matkanteko vie lomapäivistä kaksi. Mutta jos ei ole kiire, niin pari päivää ei tunnu missään.

    Lue myös: Vinkit Kolarin yöjunaan (käytännön havaintoja matkasta; sopii etenkin heille jotka ovat kokeilemassa yöjunamatkailua ensimmäistä kertaa)

     
     

    Junalla oman auton
    kanssa

    Miksi, oi miksi, en ole tajunnut tätä vaihtoehtoa aikaisemmin!? Vasta tätä blogijuttua tehdessä syvennyin tarkemmin VR:n autojunavaihtoehtoihin ja nehän sopisivat meidän porukalle ihan loistavasti. Kenellekään ei napsahtaisi ajajan arpaa, mutta silti saisimme oman auton käyttöön matkan ajaksi. Eikä tarvitsisi raahata matkatavaroita pitkin junankäytäviä ja hyttejä, vaan ne kulkisivat purkamatta autossa perille asti. Lastaisimme auton yöjunaan Pasilassa, nukkuisimme yön junan makuuvaunussa ja aamupäivällä Kolarissa ajaisimme omalla autolla ruokakauppaan ja suoraan mökille.
    Autojunailua penkoessani kirjoitin ylös muutaman faktan, jotka kannattaa ottaa autojunamatkaa suunnitellessa huomioon. Lista saattaa hyvinkin olla vajaa, eli kokeneemmat, täydentäkää ihmeessä!
    – Autojunapaikat myydään nopeasti, joten liput kannattaa ostaa mahdollisimman varhain. Yhdessä vaunussa on kymmenisen autopaikkaa ja junassa on mukana 1-5 autovaunua. Sesonkiaikana yhdelle junavuorolle mahtuu siis 50 autoa, ja ne paikat myydään nopeasti.
    – Lomasesonkiaikojen myynnin aloituksesta ilmoitetaan VR:n nettisivuilla ja Veturi-asiakasohjelmaan rekisteröityneille sähköpostitse. Tänä vuonna joululomien yö- ja autojunat tulivat myyntiin elokuun kolmannella viikolla, ja suurin osa paikoista myytiin kuulemma heti. Ensi vuoden hiihtolomien ja pääsiäisen yö- ja autojunat tulivat myyntiin syyskuun lopussa ja nekin on melkein kaikki jo myyty.
    – Perussääntö on, että autojunapaketin hinnan saa vain silloin, kun henkilömatkustajat ja auto kulkevat samalla junalla. Mutta joskus tehdään poikkeuksia! Eli auton voi lähettää muutamaa päivää ennen päämäärään, jos halutussa junassa kaikki autopaikat on jo myyty, mutta istuma- ja makuupaikkoja on vapaana. Näitä diilejä kannattaa kysyä suoraan VR:n asiakaspalvelusta, sillä nettikaupassa ne eivät ole myynnissä.
    – Autojunaa varatessa pitää olla tieto oman auton korkeudesta, leveydestä ja pituudesta: näiden mittojen mukaan autolle varataan paikka. Jos ilmoitat mitat väärin, voi olla että auto ei mahdukaan mukaan.
    – Autojunaan autot lastataan Helsingissä Pasilan asemalla (eli ei päärautatieasemalla) ja Etelä-Suomessa myös Turussa ja Tampereella. Jos ei itse uskalla ajaa autoa junan vaunuun, VR:n tyypit avustavat.
    – Tämän hetkinen tarjous yöjuniin: Säästölipulla makuupaikan voi saada edullisillaan 29 eurolla ja autopaketin 99 eurolla. Tarjous on voimassa tietyillä vuoroilla 12. joulukuuta asti. Eli jos pystyt matkustamaan joululomasesongin ulkopuolella, tässä on tilaisuutesi.

    Tälle sivustolle on koottu tiedot VR:n autojunista ja siellä voi tiirailla tarkemmin myös hintatietoja.

    Huh, tulipas tästä tosiaan pitkä juttu. Eli loppuun vielä executive summary:
    Jos ei ole kamala kiire, juna on omasta mielestäni mukavin matkustusvaihtoehto, koska siellä voi ruokailla, nukkua, liikkua, tehdä töitä ja rentoutua paremmin kuin muissa kulkuneuvoissa. Ja koska tällä ilmastoasialla todellakin on väliä, niin jos se vain mitenkään on mahdollista, kannattaa hiilijalanjäljen takia ehdottomasti hypätä junan kyytiin.
  • Ystäväloma Ahvenanmaalla

    Seuraa muutamat upeat matkavinkit Ahvenanmaalle! Huhtikuussa minä, ystäväni Katja, minun esikoiseni ja Katjan kuopus pakkasimme viikonloppukamat kasseihin ja lähdimme laivalla Ahvenanmaalle. Sinä viikonloppuna kesä otti äkkilähdön. Lumet olivat sulaneet edellisellä viikolla ja meitä helli parin päivän ajan sellainen auringonpaiste, että Ahvenanmaan upeat kalliotkin hohkasivat lämpöä. 

    Kaupallinen yhteistyö: Silja Line ja Suomen Blogimedia
    Katjasta on tullut minulle vuosien saatossa tärkeä ystävä. Hän on yksi niistä, joille laitan viestiä, kun eteen tulee joku juttu, jonka selvittämisestä en ole aivan varma. Tai kun tarvitsen mielipidettä, näkemystä tai ihan vaan juttutuokiota. Arvostan Katjassa etenkin suorapuheisuutta ja no bullshit -asennetta. Tutustuimme, kun kirjoitimme yhdessä pari kirjaa. Mitenkäs muutenkaan! Vuoden mutsi -kirjoja tehdessä puhuimme paljon ja nauroimme sitäkin enemmän. Kirjat valmistuivat ja vuosien saatossa ne molemmat loppuunmyytiin. Lapset kasvoivat, meitä vaivanneet vauvavuodet helpottivat ja vanhemmuus alkoi tuntua omalta. Asiat muuttuivat, mutta onneksi ystävyys jäi. Tällä kertaa se vei meidät laivalla Ahvenanmaalle.
    Ainoa ongelma tässä meidän ystävyyssuhteessamme on se, että ehdimme tavata aivan liian harvoin. Useimmiten se on lounastapaaminen tai päivällinen työpäivän päätteeksi minun ollessa Helsingissä. Olisipa kerrankin enemmän aikaa jutella ja luuhailla ilman aikataulurajoituksia.
    No niinpä me sitten päätimme lähteä risteilylomalle Ahvenanmaalle, Silja Linen kutsumana. Katjan kuopus ja oma esikoiseni ovat samanikäisiä, luonteeltaan samantyylisiä ja tulivat viimeksi tavatessaan tosi hyvin keskenään juttuun. Niinpä otimme lapset matkalle mukaan. Ystävyysreissu kahdessa sukupolvessa. Ja voi että meillä oli hauskaa!

    Matkavinkit Ahvenanmaalle – tule esimerkiksi laivalla Turusta

    Ahvenanmaalle on kätevintä matkustaa Turusta laivalla. Matka alkoi aamukahdeksalta.  Koska kello kahdeksan on sekä minulle että Katjalle todella aikainen aamu, päätimme jättää aamiaisen nauttimisen laivalle. Kiireettömän aamiaishetken lisäksi kävimme pyörähtämässä Silja Galaxyn kannella auringonpaisteessa ja lapset saivat lastenkerhossa itselleen ilmapalloista tehdyt eläimet.Enkä mitenkään voi unohtaa sitä, kuinka hytissä minä ja esikoinen saimme Katjan kuopukselta kattavan katsauksen suomalaiseen nykykulttuuriin. Meille näytettiin Putous-sketsejä Katjan puhelimesta, soitettiin Antti Tuiskun ja Robinin biisejä ja näytettiin vähän lisää Putous-pätkiä.

    Vähän ennen kahta iltapäivällä vatsa alkoi olla nauramisesta kipeä, kun laiva saapui Maarianhaminan satamaan, jossa jäimme laivasta pois. Keskenämme. Hämmästelimme aikamme, että olemmekohan nyt ihan varmasti oikeassa käytäväputkessa, koska täällä ei ole ketään muita. Maarianhaminaan jäi laivan sadoista matkustajista tosiaankin vain me neljä.

    Kesällä trafiikkia on toki tälle saarelle enemmän, mutta ei isoksi ruuhkaksi asti. Enemmänkin saisi käydä! Meille nimittäin selvisin tuon kolmipäiväisen reissun aikana, että Ahvenanmaa on lähimatkailukohde parhaimmillaan. Siellä on paikkoja, joita muualta Suomesta ei löydy. Ja vaikka on Suomessa, tuntuu kuin olisi lähtenyt kauemmaksikin. Yllättävän moni ei ole Ahvenanmaalla lomaillut, mutta todellakin kannattaisi. Minäkin kävin nyt ensimmäistä kertaa ja tämän kaiken me ehdimme siellä kokea.

    Ahvenanmaa ja upea hotelli

    Maarianhaminan satamasta otimme taksin. Kesällä olisi ihanaa liikkua saaristossa pyörillä tai autonkin voisi vuokrata tai mennä bussilla, mutta me päätimme mennä helpoimman kautta ja aikaa säästäen. Taksi vei meidät reilun puolen tunnin päähän toiselle puolelle pääsaarta eli Ahvenanmaan pohjoisosiin Getaan.
    Olin kuullut, että siellä luonto olisi erityisen kaunista, kalliot erityisen sileitä ja HavsViddenin  upea rantahotelli aivan erityisen mukava paikka rentoutumiseen ja hemmotteluun. Erinomainen matkavinkki Ahvenanmaalle: mene tänne, jos yhtään tykkään luonnosta, hiljaisuudesta, hyvästä ruoasta ja merestä.

    Oikein olin kuullut! Yksi Suomen upeimmista hotelleista nimittäin tosiaankin löytyy Getasta. Hotellin omistajat ovat onnistuneet tekemään jotain mihin harva hotelli ei ole pysty: olemaan yhtä aikaa tasokas ja jopa luksus, mutta silti maanläheinen ja keskellä luontoa. Paikka on kerrassaan ihana yhdistelmä reipashenkistä ulkoilua, rauhallista saaristolaistunnelmaa ja upeita kulinaristisia elämyksiä.Hotellin uima-allasosasto saunoineen on kaikkien vieraiden käytössä. Reilunkokoisen sisäaltaan lisäksi rakennuksen edustalla on tilavahko kuumavesiallas.

    Meren rannalla sijaitsevissa huviloissa on joka terassilla oma poreamme. Me tosin yövyimme tällä kertaa tavallisen hotellin puolella, ja oikein viihtyisää sielläkin oli.
    HavsViddenissä kannattaa ulkoilla. Noin neljän kilometrin mittainen ja hyvin merkitty hotellin luontopolku vie upeille metsäpoluille, kapeille hiekkateille ja Ahvenanmaan upeille rantakallioille. Kiersimme luontopolun, saunoimme ja uimme useamman tunnin. Illalla vedimme napaan ravintolan upean menuun. Ihanaa luksusta, mutta ilman pönötystä ja pröystäilyä.
    Luonnossa vietetyn päivän ja yön jälkeen palasimme levänneinä Maarianhaminaan. Yövyimme mukavassa keskustahotelli Pommernissa. Se sijaitsee aivan keskustan kävelykadun Torggatanin läheisyydessä. Tilavien huoneiden lisäksi tämän hotellin parasta antia on ehdottomasti ravintola Kvarter5. Vaikka ei yöpyisi hotellissa, niin kaupungissa ollessa kannattaa käydä täällä syömässä satokauden ruokaa fiinisti.
    Kesämatkaajalle Maarianhaminan upeinta kaupunkiantia ovat hiekkarannat. Tuntuu, että kaupungissa jokaista tietä kulkiessaan päätyy lopulta rantaan. Keskustan itäpuolella sijaitseva Lilla Holmen on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kävelykadulta. Vaalealla hiekkarannalla on rantalentiskenttä ja lapsille on oma kiipeilyteline. Läheisellä viheralueella on mukavia kävelypolkuja. Matkavinkki Ahvenanmaalle: aurinkoisena päivänä kirja, pyyhkeet ja aurinkorasvat rantakassiin ja tänne näin lojumaan.
    Maarianhaminan keskustassa on monia kivoja paikkoja nauttia kahviloissa istumisesta. Ennen kakku-tastingia kannattaa ahmia kaupunkia silmin. Itse tykkäsin kävellä vanhojen puukortteleiden alueella. Hienoja erikokoisia ja erivärisiä puutaloja löytyy esimerkiksi pohjoisen Esplanadin eteläpuolelta. Kahviloista kannattaa mennä vaikka Bargstuganiin, mutta ajan kanssa. Kiirehtiminen on kiellettyä. Kahvilassa on niin mukava tunnelma, että siellä tekee mieli istua pitkään ja tilata useampaa kakkusorttia. Toinen mukava vaihtoehto on Svarta Katten. Sitä suositteli meille eräs HavsViddenissä tapaamani blogini lukija. (Psst. Jos luet tätä juttua, niin kiitos sinulle tästä superihanasta vinkistä ja muutenkin mukavasta kohtaamisesta!)
    Bargstugan.

    Sunnuntai-iltapäivänä ripsautti sen verran vettä taivaalta, että vietimme loppupäivän sisätiloissa. Suuntasimme Maarianhaminan keskustan länsirannalla olevaan merenkäyntimuseoon. Museon ulkopuolella on tavallisesti suuri Pommern-purjelaiva, johon pääsee käymään, mutta se on nyt korjauksessa ja palaa asemiinsa vasta vuoden kuluttua. Mutta museon kerroksista sisätiloistakin löytyi paljon kiinnostavaa nähtävää merimiesten tatuoinneista vanhojen laivojen hytteihin.

    Maanantaiaamuna ennen paluumatkaa Turkuun kiersimme Torggatanin kauppoja. Erityisesti mieleen jäi ahvenanmaalaista designia myyvä Viktor, jossa oli vaatteiden lisäksi hyvä valikoima keittiötarvikkeita, paikallisia herkkuja ja ahvenanmaalaista kahvia.

    Oli meillä vaan aika matka. Ahvenanmaalla pystyy lyhyiden välimatkojen takia tekemään yllättävän paljon asioita jo parissa päivässä. Ja kun laivamatka itsessään on matkalla oloa eikä vain liikkumista paikasta toiseen, matkasta saa paljon irti. Me vietimme paluumatkan suurilta osin Silja Baltic Princessin kalaravintolassa Happy Lobsterissa. Tämä ravintola ruokineen, viinilistoineen, valkoisine paksuine pöytäliinoineen ja ennen kaikkea asiantuntevine henkilökuntineen oli laivamatkan parasta antia. Voisin lähteä päiväristeilylle ihan vaan tuon ravintolan takia eikä Katjakaan varmasti pitäisi ideaa huonona.
    Valtavan paljon jäi kuitenkin vielä näkemättä. Haluaisin myllätä kunnolla niitä pääsaareen pohjois- ja länsiosia ja tehdä pienen veneretken jollekin syrjäiselle saarelle ajatusteni ja muistikirjan kanssa. Tapasin matkan aikana pari kiipeilijää, jotka kertoivat, että Ahvenanmaalla on kuulemma todella hyvät boulderointi-mahdollisuudet. Saattaisin siis saada kiipeilijämiehenkin houkuteltua matkalle mukaan. Mennään ensi kerralla koko perheiden voimin! Ehkä Katjan insinöörimieskin saataisiin mukaan?
    Kesäloma on parhaimmillaan, kun pääsee kokemaan jotain uutta kiireettömässä ympäristössä yhdessä läheisten ihmisten kanssa. Jos et ole vielä käynyt Ahvenanmaalla ja kesälomaretkikohteet ovat auki, kannattaa oikeasti miettiä tätä vaihtoehtona. Ahvenanmaalle voi mennä esimerkiksi hemmottelulomalle, sporttilomalle pyöräilemään, ruokamatkailemaan, kaupunkilomalle tai vaikka vuokramökille maaseudun rauhaan.Vaikka matkaan olisi aikaa vain muutama päivä, voi reissun aikana silti saavuttaa sen kutkuttavan tunteen, että on reissun päällä ja seikkailussa. Kotimaassa, mutta vähän kuin ulkomailla. Lähellä, mutta kuitenkin muualla. Ja mikä kivointa: tänne pääsee Etelä-Suomesta nopeasti, melko hyvällä hinnalla ja ympäristönkin kannalta kestävästi. Ahvenanmaalle kun ei tarvitse lentää. Meno- ja paluumatkat laivalla ovat osa lomaa: niiden aikana voi nauttia risteilymatkan parhaat palat eli syödä hyvin ja katsella saaristomaisemia. Ja ostaa myymälästä jättipussi vadelmaveneitä…

    Listasin Siljan sivuille omia matkavinkkejäni Ahvenanmaalle. Kertokaas ihmeessä omat matkavinkit Ahvenanmaalle, otan ne todella mielelläni muistiin seuraavaa reissuamme varten.