Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Ystäväloma Ahvenanmaalla

    Seuraa muutamat upeat matkavinkit Ahvenanmaalle! Huhtikuussa minä, ystäväni Katja, minun esikoiseni ja Katjan kuopus pakkasimme viikonloppukamat kasseihin ja lähdimme laivalla Ahvenanmaalle. Sinä viikonloppuna kesä otti äkkilähdön. Lumet olivat sulaneet edellisellä viikolla ja meitä helli parin päivän ajan sellainen auringonpaiste, että Ahvenanmaan upeat kalliotkin hohkasivat lämpöä. 

    Kaupallinen yhteistyö: Silja Line ja Suomen Blogimedia
    Katjasta on tullut minulle vuosien saatossa tärkeä ystävä. Hän on yksi niistä, joille laitan viestiä, kun eteen tulee joku juttu, jonka selvittämisestä en ole aivan varma. Tai kun tarvitsen mielipidettä, näkemystä tai ihan vaan juttutuokiota. Arvostan Katjassa etenkin suorapuheisuutta ja no bullshit -asennetta. Tutustuimme, kun kirjoitimme yhdessä pari kirjaa. Mitenkäs muutenkaan! Vuoden mutsi -kirjoja tehdessä puhuimme paljon ja nauroimme sitäkin enemmän. Kirjat valmistuivat ja vuosien saatossa ne molemmat loppuunmyytiin. Lapset kasvoivat, meitä vaivanneet vauvavuodet helpottivat ja vanhemmuus alkoi tuntua omalta. Asiat muuttuivat, mutta onneksi ystävyys jäi. Tällä kertaa se vei meidät laivalla Ahvenanmaalle.
    Ainoa ongelma tässä meidän ystävyyssuhteessamme on se, että ehdimme tavata aivan liian harvoin. Useimmiten se on lounastapaaminen tai päivällinen työpäivän päätteeksi minun ollessa Helsingissä. Olisipa kerrankin enemmän aikaa jutella ja luuhailla ilman aikataulurajoituksia.
    No niinpä me sitten päätimme lähteä risteilylomalle Ahvenanmaalle, Silja Linen kutsumana. Katjan kuopus ja oma esikoiseni ovat samanikäisiä, luonteeltaan samantyylisiä ja tulivat viimeksi tavatessaan tosi hyvin keskenään juttuun. Niinpä otimme lapset matkalle mukaan. Ystävyysreissu kahdessa sukupolvessa. Ja voi että meillä oli hauskaa!

    Matkavinkit Ahvenanmaalle – tule esimerkiksi laivalla Turusta

    Ahvenanmaalle on kätevintä matkustaa Turusta laivalla. Matka alkoi aamukahdeksalta.  Koska kello kahdeksan on sekä minulle että Katjalle todella aikainen aamu, päätimme jättää aamiaisen nauttimisen laivalle. Kiireettömän aamiaishetken lisäksi kävimme pyörähtämässä Silja Galaxyn kannella auringonpaisteessa ja lapset saivat lastenkerhossa itselleen ilmapalloista tehdyt eläimet.Enkä mitenkään voi unohtaa sitä, kuinka hytissä minä ja esikoinen saimme Katjan kuopukselta kattavan katsauksen suomalaiseen nykykulttuuriin. Meille näytettiin Putous-sketsejä Katjan puhelimesta, soitettiin Antti Tuiskun ja Robinin biisejä ja näytettiin vähän lisää Putous-pätkiä.

    Vähän ennen kahta iltapäivällä vatsa alkoi olla nauramisesta kipeä, kun laiva saapui Maarianhaminan satamaan, jossa jäimme laivasta pois. Keskenämme. Hämmästelimme aikamme, että olemmekohan nyt ihan varmasti oikeassa käytäväputkessa, koska täällä ei ole ketään muita. Maarianhaminaan jäi laivan sadoista matkustajista tosiaankin vain me neljä.

    Kesällä trafiikkia on toki tälle saarelle enemmän, mutta ei isoksi ruuhkaksi asti. Enemmänkin saisi käydä! Meille nimittäin selvisin tuon kolmipäiväisen reissun aikana, että Ahvenanmaa on lähimatkailukohde parhaimmillaan. Siellä on paikkoja, joita muualta Suomesta ei löydy. Ja vaikka on Suomessa, tuntuu kuin olisi lähtenyt kauemmaksikin. Yllättävän moni ei ole Ahvenanmaalla lomaillut, mutta todellakin kannattaisi. Minäkin kävin nyt ensimmäistä kertaa ja tämän kaiken me ehdimme siellä kokea.

    Ahvenanmaa ja upea hotelli

    Maarianhaminan satamasta otimme taksin. Kesällä olisi ihanaa liikkua saaristossa pyörillä tai autonkin voisi vuokrata tai mennä bussilla, mutta me päätimme mennä helpoimman kautta ja aikaa säästäen. Taksi vei meidät reilun puolen tunnin päähän toiselle puolelle pääsaarta eli Ahvenanmaan pohjoisosiin Getaan.
    Olin kuullut, että siellä luonto olisi erityisen kaunista, kalliot erityisen sileitä ja HavsViddenin  upea rantahotelli aivan erityisen mukava paikka rentoutumiseen ja hemmotteluun. Erinomainen matkavinkki Ahvenanmaalle: mene tänne, jos yhtään tykkään luonnosta, hiljaisuudesta, hyvästä ruoasta ja merestä.

    Oikein olin kuullut! Yksi Suomen upeimmista hotelleista nimittäin tosiaankin löytyy Getasta. Hotellin omistajat ovat onnistuneet tekemään jotain mihin harva hotelli ei ole pysty: olemaan yhtä aikaa tasokas ja jopa luksus, mutta silti maanläheinen ja keskellä luontoa. Paikka on kerrassaan ihana yhdistelmä reipashenkistä ulkoilua, rauhallista saaristolaistunnelmaa ja upeita kulinaristisia elämyksiä.Hotellin uima-allasosasto saunoineen on kaikkien vieraiden käytössä. Reilunkokoisen sisäaltaan lisäksi rakennuksen edustalla on tilavahko kuumavesiallas.

    Meren rannalla sijaitsevissa huviloissa on joka terassilla oma poreamme. Me tosin yövyimme tällä kertaa tavallisen hotellin puolella, ja oikein viihtyisää sielläkin oli.
    HavsViddenissä kannattaa ulkoilla. Noin neljän kilometrin mittainen ja hyvin merkitty hotellin luontopolku vie upeille metsäpoluille, kapeille hiekkateille ja Ahvenanmaan upeille rantakallioille. Kiersimme luontopolun, saunoimme ja uimme useamman tunnin. Illalla vedimme napaan ravintolan upean menuun. Ihanaa luksusta, mutta ilman pönötystä ja pröystäilyä.
    Luonnossa vietetyn päivän ja yön jälkeen palasimme levänneinä Maarianhaminaan. Yövyimme mukavassa keskustahotelli Pommernissa. Se sijaitsee aivan keskustan kävelykadun Torggatanin läheisyydessä. Tilavien huoneiden lisäksi tämän hotellin parasta antia on ehdottomasti ravintola Kvarter5. Vaikka ei yöpyisi hotellissa, niin kaupungissa ollessa kannattaa käydä täällä syömässä satokauden ruokaa fiinisti.
    Kesämatkaajalle Maarianhaminan upeinta kaupunkiantia ovat hiekkarannat. Tuntuu, että kaupungissa jokaista tietä kulkiessaan päätyy lopulta rantaan. Keskustan itäpuolella sijaitseva Lilla Holmen on kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kävelykadulta. Vaalealla hiekkarannalla on rantalentiskenttä ja lapsille on oma kiipeilyteline. Läheisellä viheralueella on mukavia kävelypolkuja. Matkavinkki Ahvenanmaalle: aurinkoisena päivänä kirja, pyyhkeet ja aurinkorasvat rantakassiin ja tänne näin lojumaan.
    Maarianhaminan keskustassa on monia kivoja paikkoja nauttia kahviloissa istumisesta. Ennen kakku-tastingia kannattaa ahmia kaupunkia silmin. Itse tykkäsin kävellä vanhojen puukortteleiden alueella. Hienoja erikokoisia ja erivärisiä puutaloja löytyy esimerkiksi pohjoisen Esplanadin eteläpuolelta. Kahviloista kannattaa mennä vaikka Bargstuganiin, mutta ajan kanssa. Kiirehtiminen on kiellettyä. Kahvilassa on niin mukava tunnelma, että siellä tekee mieli istua pitkään ja tilata useampaa kakkusorttia. Toinen mukava vaihtoehto on Svarta Katten. Sitä suositteli meille eräs HavsViddenissä tapaamani blogini lukija. (Psst. Jos luet tätä juttua, niin kiitos sinulle tästä superihanasta vinkistä ja muutenkin mukavasta kohtaamisesta!)
    Bargstugan.

    Sunnuntai-iltapäivänä ripsautti sen verran vettä taivaalta, että vietimme loppupäivän sisätiloissa. Suuntasimme Maarianhaminan keskustan länsirannalla olevaan merenkäyntimuseoon. Museon ulkopuolella on tavallisesti suuri Pommern-purjelaiva, johon pääsee käymään, mutta se on nyt korjauksessa ja palaa asemiinsa vasta vuoden kuluttua. Mutta museon kerroksista sisätiloistakin löytyi paljon kiinnostavaa nähtävää merimiesten tatuoinneista vanhojen laivojen hytteihin.

    Maanantaiaamuna ennen paluumatkaa Turkuun kiersimme Torggatanin kauppoja. Erityisesti mieleen jäi ahvenanmaalaista designia myyvä Viktor, jossa oli vaatteiden lisäksi hyvä valikoima keittiötarvikkeita, paikallisia herkkuja ja ahvenanmaalaista kahvia.

    Oli meillä vaan aika matka. Ahvenanmaalla pystyy lyhyiden välimatkojen takia tekemään yllättävän paljon asioita jo parissa päivässä. Ja kun laivamatka itsessään on matkalla oloa eikä vain liikkumista paikasta toiseen, matkasta saa paljon irti. Me vietimme paluumatkan suurilta osin Silja Baltic Princessin kalaravintolassa Happy Lobsterissa. Tämä ravintola ruokineen, viinilistoineen, valkoisine paksuine pöytäliinoineen ja ennen kaikkea asiantuntevine henkilökuntineen oli laivamatkan parasta antia. Voisin lähteä päiväristeilylle ihan vaan tuon ravintolan takia eikä Katjakaan varmasti pitäisi ideaa huonona.
    Valtavan paljon jäi kuitenkin vielä näkemättä. Haluaisin myllätä kunnolla niitä pääsaareen pohjois- ja länsiosia ja tehdä pienen veneretken jollekin syrjäiselle saarelle ajatusteni ja muistikirjan kanssa. Tapasin matkan aikana pari kiipeilijää, jotka kertoivat, että Ahvenanmaalla on kuulemma todella hyvät boulderointi-mahdollisuudet. Saattaisin siis saada kiipeilijämiehenkin houkuteltua matkalle mukaan. Mennään ensi kerralla koko perheiden voimin! Ehkä Katjan insinöörimieskin saataisiin mukaan?
    Kesäloma on parhaimmillaan, kun pääsee kokemaan jotain uutta kiireettömässä ympäristössä yhdessä läheisten ihmisten kanssa. Jos et ole vielä käynyt Ahvenanmaalla ja kesälomaretkikohteet ovat auki, kannattaa oikeasti miettiä tätä vaihtoehtona. Ahvenanmaalle voi mennä esimerkiksi hemmottelulomalle, sporttilomalle pyöräilemään, ruokamatkailemaan, kaupunkilomalle tai vaikka vuokramökille maaseudun rauhaan.Vaikka matkaan olisi aikaa vain muutama päivä, voi reissun aikana silti saavuttaa sen kutkuttavan tunteen, että on reissun päällä ja seikkailussa. Kotimaassa, mutta vähän kuin ulkomailla. Lähellä, mutta kuitenkin muualla. Ja mikä kivointa: tänne pääsee Etelä-Suomesta nopeasti, melko hyvällä hinnalla ja ympäristönkin kannalta kestävästi. Ahvenanmaalle kun ei tarvitse lentää. Meno- ja paluumatkat laivalla ovat osa lomaa: niiden aikana voi nauttia risteilymatkan parhaat palat eli syödä hyvin ja katsella saaristomaisemia. Ja ostaa myymälästä jättipussi vadelmaveneitä…

    Listasin Siljan sivuille omia matkavinkkejäni Ahvenanmaalle. Kertokaas ihmeessä omat matkavinkit Ahvenanmaalle, otan ne todella mielelläni muistiin seuraavaa reissuamme varten.
  • Kokemuksia yöjunasta

    Piti sitten melkein ehtiä täyttämään 36 vuotta, ennen kuin sain ensimmäisen kerran kokemuksia yöjunasta. Siihen meni aika pitkä aika kun ottaa huomioon, että rakastan junamatkailua. Matka kuin matka, junassa on aina mukava matkustaa.
     
    Työmatkalla juna on paras väline, koska siellä on tilaa tehdä töitä, ladata laitteet, syödä lounasta eikä tule maha kipeäksi liiasta heilumisesta. Kaupungin sisällä reissatessa junilla pääsee nopeasti paikasta toiseen. Etenkin isoissa kaupungeissa, joissa olen ensimmäistä kertaa ja on ehkä kiire jonnekin, suosin aina raideliikennettä, koska sporista, junista ja metroista pääsee helpoimmin jyvälle. Raiteet on merkitty karttoihin yleensä selvästi, eikä juna voi tehdä yllätyskäännöstä vasempaan ja viedä sinua keskelle ei mitään hajua missä olen eikä löydy kartalta.  
     
     
    Pitkien välimatkojen reissuissa suosin myös junaa: kun matkanteko käy tarpeeksi hitaasti, myös pää ehtii mukaan. Matkan etenemisen näkee konkreettisesti ikkunasta ja sen tuntee vieläkin konkreettisemmin persauksissa. Perille ei pääse liian nopeasti, mutta mukavasti kuitenkin. Pitkillä laivamatkoilla minulle tulee usein huono olo (kuten sen erään kerran kun matkustin Islannista Färsaarten kautta Norjaan ja matkaan meni kolme päivää ja paljon oksennuspusseja), mutta junassa ei koskaan.
     
     
    Junarakkaudessa ei ole yhtäkään ryppyä edes Suomessa, sillä VR:n myöhästymiset tai muut aikataulu-/lippuautomaatti- tai asiakaspalvelukaaokset eivät ole jostain ihme tuurista koskaan osuneet omalle kohdalleni. 
     
     
    Lasten kanssa juna on julkisista ehdottomasti paras. Islannissa ei ole raideliikennettä, mutta Suomessa käytämme junia ahkerasti. Monenkin tunnin matkan saa täyteen tekemistä, kun junassa on leikkivaunua, ravintolavaunua, tilavat vessat ja pitkiä käytäviä. Bussi on aivan toivoton ja lentäen ei viitsi tehdä kuin pisimmät välttämättömämmät matkat.
     
     
    Tänä vuonna lähdimme edellisvuoden Suomi-joulun tapaan pidentämään joululomaa Lappiin. Suuntasimme viime kerralla erinomaiseksi koettuun Äkäslompoloon. Kolmen kuukauden ikäisen lapsen ja autossa välillä pahoinvoivan viisivuotiaan kanssa en olisi jaksanut tällä kertaa lähteä kokeilemaan autoilua. Lentoaikataulut olivat meille hankalat ja lentolippujen hinnat kalliit. Ja koska junalla on ihana matkustaa ja se on vähäpäästöinen kulkemismuoto, päätimme lähteä hakemaan kokemuksia yöjunasta.
     
    Minulla ei ollut etukäteen mitään käsitystä siitä, millaista meno VR:n yöjunissa on. VR:n nettisivuja selaamalla ei tule tässä asiassa yhtään viisaammaksi enkä oikein löytänyt netistä mitään järkevää keskusteluakaan aiheesta. Niinpä laitan viime yön kokemukseni tähän alle. Ehkä meitä yöjunakokemattomia on muitakin?
     
     

    Kokemuksia yöjunasta – yhden kerran jälkeen opittua

     
    1. Älä pakkaa ylimääräistä. Ainakin Kolariin menevä, 1970-luvun lopulta peräisin oleva yöjuna on kotoisan ahdas. Eli sinne kolmen hengen hyttiin ei todellakaan mahdu sekä lastenrattaita, autoistuinta että kolmea matkalaukkua. Tyhjää lattiatilaa on yhteensä noin neliö. Meidän onneksemme puolet Lapin reissuseurueestamme tulee autolla perässä, eli pakkaisimme junamatkalle mukaan vain ensimmäisen päivän vaatteet, vähän kosmetiikkaa ja eväät. Jätimme lastenvaunut kokonaan kotiin ja samoin autoistuimen. Ajattelimme, että kätivimmin pääsee kun mies kuljettaa mörssäriä ne tarvittavat matkat kantorepussa. 
     
     
    2. Ota eväät. Ravintolavaunu on kyllä myöhään auki, mutta se on todella kallis (kaksi kahvia, kaksi täytettyä mutta aneemista sämpylää ja pieni lasipullo appelsiinimehua maksoivat yli 20 euroa). Olin pakannut eväät esikoiselle, mutta en aikuisille. Olisi pitänyt. Vettä ei tarvitse tuoda mukana. Junanvessojen käsienpesuvettä ei voi juoda, mutta hytissä on valmiina vesipullo per matkustaja. Se oli iloinen yllätys!
     
     
    3. Et tarvitse lakanoita tai pyyhkeitä. Ne kuuluvat makuuvaunulipun hintaan.
     
    4. Varaa liput ajoissa, sillä pian niitä ei enää ole. Yritän aina ajoittaa vapaa-ajan matkustamisen virallisten lomakausien ulkopuolelle. Silloin liput ovat usein halvempia ja kohteessa vähemmän ruuhkaa. Nyt jouduimme kuitenkin muutamista syistä tekemään hiihtomatkan joulun ja  ja uudenvuoden välisellä viikolla. Koska kyseessä on hiihtolomien jälkeen kiireisin lomakausi Lapissa, ostin junaliput jo syyskuussa. Kolmen hengen perhehytti maksoi 299 euroa yhteen suuntaan.  Täältä löydät Kolariin menevän junan aikataulut.
     
    5. Matkapahoinvointilääke. Jos olet herkästi laattaavaa sorttia, kannattaa ennen junamatkan alkua ottaa matkapahoinvointilääke. Etenkin, jos nukut yläsängyssä, jossa junan liikkeet tuntuvat enemmän.
     
     
    Ensimmäinen yöjunamatkamme sujui erinomaisesti ja jäi vain hyviä kokemuksia yöjunasta. Starttasimme Turusta iltayhdeksältä ja olimme Tampereen-junan ainoat asiakkaat leikkivaunussa. Hiphei!  Tampereella hyppäsimme Helsingistä lähteneen Kolarin-junan kyytiin puoliltaöin. Juna saapui Kolariin yhdeltätoista aamulla, josta bussi vei meidät puolessa tunnissa Äkäslompoloon. 
     
    Esikoinen kuorsasi koko junamatkan keskeytyksettä. Hänen mielestään olisi voinut jäädä toiseksikin yöksi. Mies valitteli liian lyhyttä patjaa mutta sanoi muuten nukkuneensa hyvin. Itse tein reissujärjestelyissä vain yhden mutta sitäkin isomman mokan: unohdin tutin. Eikä mörssäri oikein nukahda ilman sitä. Niinpä toimin ihmistuttina 12 tunnin junamatkan ajan heräten kerran tunnissa korjaamaan ”tutin” asentoa. Saatans kun sattui ja sattuu vieläkin, mutta en voi syyttää kuin itseäni. Onneksi kirkkaalla taivaalla paistoi melkein koko matkan ajan kuu, joka valaisi ympäristöä. Vedin verhot sivuun ja katselin sängyssä makaessa maisemia. Kun näitä unettomia öitä mörssärin kanssa nyt kuitenkin välillä tulee, oli kivaa, että se tuli juuri junassa.
     
     
    Huomenna laduille. Oujee!
    Lisää Lapin-juttuja:
     
    Lue toki myös juttuni: