Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Islantilaisia kirjailijoita – muutama kirjavinkki

    Tänä talvena moni on kysellyt kirjavinkki-jutun perään, jossa suosittelisin islantilaisia kirjailijoita. Mahtava toive, kiitos! Islantilaisethan ovat perinteisesti kovia kirjoittamaan. Täällä julkaistaan eniten kirjallisuutta maailmassa henkilömäärään suhteutettuna. Oikeastaan koko maan 800-luvulta alkanut historia näkyy ja kuuluu nimenomaan tarinoissa: ensin suullisissa, 1200-luvulta eteenpäin nahoille kirjatuissa käsikirjoituksissa ja sitten myöhemmin printtitavarassa. Kirjakaupat mukavine kirjakahviloineen ovat Reykjavikissa auki joka päivä kello kymmeneen illalla. Todellista arjen luksusta!

    islantilaisia kirjailijoita

    Tässä jutussa suosittelen muutamaa omaa nykypäivän islantilaissuosikkiani. Jätän keskiaikaiset saagat ja Edda-runot tästä listasta pois – vaikka ne todellakin kuuluvat maailmankirjallisuuden klassikkoihin – ja keskityn vain uudempaan kirjallisuuteen. Ja kuten listat aina, tämäkin on rajallinen. Islantilaisia kirjailijoita on hyvin hyvin paljon enemmän kuin vain ne, joita tässä mainitsen. Jos teillä on itsellä islantilaisia kirjailijoita, joista tykkäätte paljon ja joita en ole tässä maininnut, jakakaa ilman muuta kirjavinkki tai pari kommentteihin, niin muutkin kiinnostuneet voivat löytää itselleen uusia suosikkeja. Islannin kirjallisuuskeskuksen nettisivuilta löytyy todella kattava lista, jossa on lueteltu suomeksi käännettyä tai suomeksi kirjoitettua islantilaiskirjallisuutta. Tuo lista tosin on vuodelta 2014.

    Islantilainen rikoskirjailija Arnaldur Inðridason

    Myyntilistojen kunkku ja tämän vuosituhannen Islannin tunnetuin ja myydyin kirjailija myös ulkomailla. Arnaldur kirjoittaa dekkareita, mutta on tärkeä pointti, että nämä eivät ole vain niin sanottuja perinteisiä juonivetoisia dekkareita. Arnaldurin tarinat ovat suuria kertomuksia maailmasta, Islannista, ihmisenä olemisesta ja kohtalosta. Arnaldur toistaa dekkareissaan hienosti vanhoja saagaperinteitä, jotka ovat antaneet kiehtoneet islantilaisia kirjailijoita läpi koko maan historian. Menneisyydessä, ehkä hyvin hyvin kauan sitten, on tapahtunut jotain, mikä on vaikuttanut monien ihmisten elämään pitkän aikaa – ja aiheuttaa rikoksen, jota sitten ryhdytään selvittämään. Arnaldurin kirjoista oppii tavattoman paljon Islannin yhteiskunnasta ja niistä asioista, joita ei perinteisistä matkailujutuista näe. Erlendur-poliisin mukaan nimetty sarja on todella tasokas ja suosittelen myös heille, jotka eivät Nestböistä välitä. Arnaldurin kustantaja Suomessa on Blue Moon ja Erlendur-sarjan teokset on suomentanut Seija Holopainen. Olen kirjoittanut tarkemmin kahdesta sarjan kirjasta täällä:

    Arnaldur Inðridason: Menneet ja kadonneet
    Arnaldur Inðridason: Jyrkänteen reunalla

    islantilainen kirjailija

    Islantilainen rikoskirjailija Yrsa Sigurðardóttir

    Ainoa islantilaiskirjailija, joka on viime vuosina pystynyt myyntimäärissä haastamaan Arnaldurin. Hänkin on tunnettu dekkareistaan. Yrsalta on suomennettu kahta sarjaa: yliluonnollisistakin ilmiöistä ammentavaa Thóra-sarjaa ja nyt tätä uudempaa Freyja-sarjaa. Jälkimmäisessä sarjassa päähenkilö Freyja on poliisin kanssa yhteistyötä tekevä lastensuojelun ammattilainen, joka auttaa poliisia rikosten selvittämisessä. Freyjan työpaikka on kirjoissa tämä Islannin Lastentalo, josta kirjoitin aikaisemmin juttua. Tietenkään Freyjan työ ei oikeasti vastaa Lastentalon ammattilaisten työtä, mutta paikka on toiminut sarjan innoittajana.

    Freyja-sarjasta on käännetty kolme teosta, ja niistä uusin nimeltään Synninpäästö (Otava, suomentanut Tuula Tuuva) on siitä ihmeellinen dekkari, että juonen edetessä aloin olla tekijän puolella. Pimeimmissä ajatuksissani toivoin, että tappaisipa se ne kaikki, aivan jokaisen! Yrsaan minulla on läheinen suhde myös siksi, että kirjailijan suomalainen kustantaja pyysi minua taannoin lukemaan Freyja-sarjan ensimmäisen osan ja tekemään arvioni sen kiinnostavuudesta ja sisällöstä. Kannattaisiko se julkaista? Olin sitä mieltä, että ehdottomasti!

    kirjavinkki islantilaisia kirjailijoita

    Yllättävä kirjavinkki Bergsveinn Birgisson

    Musta viikinki on yksi viime vuoden puhutuimpia tietokirjoja Islannissa – ja miten upeaa, että se on käännetty suomeksi. Kiitos Bazar-kustannus (suomentanut Marjakaisa Matthíasson). Norjalaiselle kuninkaalle syntyy poika, joka näyttää vähän toisenlaiselta kuin keskimääräinen vaaleatukkainen viikinki. Poika saa nimen Geirmundur Heljarskinn eli Tummanahka. Hän muuttaa Islantiin ja hänestä kasvaa suuri ja pelätty hallitsija, mutta hänestä ei koskaan kirjoiteta omaa saagaa. Ei mitään sellaista kuin Egill Kalju-Grímurin pojasta tai Gréttir Väkevästä. Kuka tämä Tummanahka siis oikein on? Miksi hänestä ei ole juurikaan juttua perinteisessä historiankirjoituksessa? Kirjailija Bergsveinn kuuluu Tummanahan jälkeläisiin. Hän alkaa selvittää esi-isänsä tarinaa ja se ei olekaan sitten mikään ihan pikkuinen homma. Apuna kirjailijalla ovat paljon vanhoja asiakirjoja, moderni genetiikka ja huima määrä eri puolilta maailmaa koottuja tiedonjyviä. Kirja on massiivinen, mutta se tempaa mukaansa nopeasti. Kirjan lopussa on massiivinen lähdeluettelo.

    Lyyrinen Sjón

    Jos pitäisi nimetä kauneimpia tekstejä kirjoittavia islantilaisia kirjailijoita, Sjón nousisi listalla korkealle. Hän on paitsi kirjailija myös runoilija ja lauluntekijä ja ainakin islantilaiset muistavat hänet Sugarcubes-yhtyeestä, jossa myös Björk vaikutti. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on SkuggaBaldur (Like, suomentanut Tuomas Kauko). Se on minulle kaunein koskaan lukemani islantilainen kirja. Reilu 100 sivua pitkä proosaruno, lyyrinen kertomus, joka sijoittuu 1800-luvun islantilaiselle maaseudulle.

    Vanhoissa islantilaisissa kansantarinoissa vilahtaa välillä hahmo nimeltä Skugga-Baldur. Se on eläin, jonka emo on kettu ja isä kissa. Siis epämuodostuma, joka on jäänyt elämään, koska on sattunut syntymään villinä luonnossa. Skugga-Baldurin serkku, jonka isä on kettu ja äiti kotikissa, taas ei yleensä selviä syntymäänsä pidemmälle. Yhteiskunnalla kun on ollut tapana karsia kaikki erilaiset joukoistaan:

    ”Ennen kuin ne ehtivät päästää ensimmäistäkään parkaisua, kätilö sulki niiden nenän ja suun palauttaen hengen takaisin siihen suureen sielujen kattilaan, josta koko ihmiskunta on kauhottu.”

    Skugga-Baldur puhaltaa menneestä mutta suunta on meihin täällä nyt. Se pohtii, kenellä on oikeus elää ja kenellä siitä oikeus päättää. Kirja on rankka mutta se on kaunis, kuin iso upea maisemamaalaus jonka takaa kurkista peto. Siis ihminen.

    kirjavinkki islantilaisia kirjailijoita

    Postmodernisti Vigdís Grímsdóttir

    Ensimmäinen koskaan lukemani islantilainen romaani, jonka on taidokkaasti kääntänyt Tapio Koivukari. Zrakkaustarina (Like) on yhtäaikaa kaunis ja ihan hullua suihketta. Se kuvaa kahden naisen rakkaustarinaa, joista toinen, Anna, on kuolemansairas, joka jättää puolisonsa ryhtyäkseen väistämättä lyhyeen suhteeseen Z:n kanssa. Kaiken muun ohella Anna haluaisi kehittyä runoilijana, mutta aika ei tahdo riittää. Kirjan sivulla olevat hapuilevan huonot (tai no, minua ne kyllä miellyttivät) runot korostavat kaiken keskeneräisyyttä ja kesken jäämistä.

    Tietokirjailija ja lastenkirjailija Andri Snær Magnason

    Yksi kirjavinkki pitää lastenkirjojenkin puolelta tähän juttuun nostaa, sillä Tarina sinisestä planeetasta (Pieni Karhu, suomentaja Tatja Pirinka) on kerrassaan mahtava lasten fantasiaseikkailu. Ne jotka ovat Pikku Prinssinsä lukeneet ja siihen ihastuneet, kiintyvät varmasti myös tähän kirjaan.

    Kaukana avaruudessa sinisellä planeetalla asuu vain lapsia. He elävät onnellista ja tyytyväistä elämää aina siihen asti, kunnes eräänä päivänä rauha rikkoutuu omituisen pölynimurikauppiaan laskeutuessa isolla raketilla lasten keskuuteen. Hän tuo lasten arkeen kaikenlaisia keksintöjä, kilpailunaihetta ja meteliä. Upea tarina, jota aikuinen lukee Pikku Prinssin tapaan myös ihan itselleen. Andri Snær tunnetaan Islannissa etenkin perusteellisista ja taidolla kirjoitetuista asiaproosateoksista, joissa möyhitään muun muassa maan energiapolitiikkaa ja ilmastonmuutosta.

    ”Islantilainen kirjailija” eli Hallgrímur Helgason

    Islannin tunnetuimpia nykykirjailijoita, toimittajia ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija Hallgrímur Helgason tunnetaan ainakin ulkomailla parhaiten kulttikirjastaan 101 Reykjavík, josta tehtiin myös samanniminen elokuva. Halusin tässä nostaa esille Hallgrímurin suomennoksen Islannin kirjailija (Otava, suomentanut Juha Peura), joka käsittelee riemastuttavan rienaavasti islantilaista kansalliskirjailijaa Halldór Laxnessia. Kirja aiheutti ilmestyessään pienen kohun, koska aikaisemmin kukaan ei ollut vitsaillut Nobel-voittaja Laxnesilla kuten Hallgrímur tekee tässä kirjassa.

    Tässä kirjassa Laxnessia muistuttava henkilö on kirjailija nimeltä Einar, joka herää ”kirjasta”, joka muistuttaa kovasti Nobel-voiton saanutta Laxnessin teosta Läpi harmaan kiven. Tuon Nobel-voittajateoksen päähenkilö on köyhä ja itsenäinen lammaspaimen Bjartur, joka pitää lammasta hyvinvointinsa lähteenä. Lampaan eteen tehdään kaikki eikä yhtään vähempää. Kirja on tarina loputtomasta taistelusta, jota Bjartur käy vapautensa puolesta. Bjartur on karikatyyri islantilaisesta, joka haluaa pärjätä ilman muiden apua. Hän pitää jääräpäisesti kiinni omasta mielipiteestään, jonka mukaan yhteiskunnan hyvinvointi tulee lampaista. Hän haluaa asua maalla lampaidensa kanssa ja olla viimeiseen hengenvetoon itsenäinen. Tämän itsepäisyyden takia kaikki ihmiset hänen ympärillään ajautuvat köyhyyteen ja kuolevat. Bjartur tappaa perheen lahjaksi saadun lehmän, koska se on lahja ja lahjan mukana tulee aina joku velvoite. Lehmä saa mennä, vaikka sen maidolla olisi pystynyt ravitsemaan nälkiintynyttä perhettä.

    kirjavinkki islantilaisia kirjailijoita

    Islannin kirjailija vitsailee tämän kansallisikonin kustannuksella ja voi että sitä on riemastuttavaa lukea! Islannin kirjailijan voi lukea, vaikka ei olisi tuota Laxnessin Nobel-teosta lukenutkaan, mutta enemmän siitä tietysti saa irti, jos viitattu teos on entuudestaan tuttu. Yhtä kaikki: tämä Hallgrímur Helgasonin teos on loisteliasta luettavaa etenkin kirjallisuusfaneille.

    Konkarikirjailija Einar Már Guðmundsson

    Einar Már Guðmundsson on julkaissut paljon ja suomennoksiakin on kertynyt aikamoinen pino. Oma suosikkini Einar Márin tuotannosta on hänen luultavasti tunnetuin teoksensa  Kaikkeuden enkelit (Like, suomentanut Tuula Tuuva), joka kestää monen monta lukukertaa. Kirjan suurta suosiota on siivittänyt kirjasta tehty samanniminen elokuva ja Islannin kansallisteatterissa esitetty näytelmä.

    Kaikkeuden enkelit kertoo Pállista, joka sairastaa skitsofreniaa. Vaikka aihe on vaikea, kirjan kansiin laitettu tarina on toiveikas ja välillä jopa hyväntuulinen. Teos on läpeensä empaattinen ja sisältää äkkinäisiä naurunpyrähdyksiä aiheuttavaa tilannekomiikkaa. Mutta mikä tärkeintä: kirjassa ei naureta sairaudelle vaan sairauden kanssa.

    Islantilainen kirjailija

    Islantilainen runoilija Gerður Kristný

    Kun listaa islantilaisia kirjailijoita, ei voi jättää mainitsematta Gerður Kristnýä, tämän hetken ehkäpä tunnetuinta islantilaisrunoilijaa. Viime vuonna häneltä ilmestyi suomennos Surmavirsi (kustantaja Enostone, suomentaja Tapio Koivukari), jossa kaikuvat päällekkäin islantilainen muinaisruno ja nykypäivässä tapahtuva huumemurha. Gerður Kristný on älyttömän taitava tuomaan vanhoja tekstejä nykymaailman tapahtumiin. Tässä tarinassa hän kertoo muinaisen runoelman muodossa tarinan Reykjavikin hämäriin nurkkiin sijoittuvasta huumeiden ja väkivallan maailmasta. Hyvin harvasanainen ja harkittu, hieno lukukokemus. Erinomaisesti suomennettu. Gerður Kristný oli muuten vakkariasiakas Reykjavikissa pitämässämme Suomi-kaupassa. Tosi kiva tyyppi – ja hyvä maku 🙂

    Nyt kirjavinkki-kirjoitusvuoro on teillä! Kertokaas, mitä islantilaisia kirjoja olette viime aikoina lukeneet ja mistä pitäneet. Olisi mahtavaa kuulla ja jatkaa keskustelua tästä aiheesta. Heyrumst!

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson

  • Tarinat, joita kuuntelen öisin

    Kaupallinen yhteistyö: Storytel

    Joululahja, joka on nopea hankkia, helppo antaa ja erittäin pitkäikäinen nauttia. Klikkaa Storytelin lahjakortti, kirjoita kauniiseen korttiin muutama lahjan saajaa kiinnostava äänikirjasuosikki ja sujauta sydäntarralla koristeltu kuori kuusen alle.

    Olen intohimoinen äänikirjafani, enkä tunnu koskaan kyllästyvän aiheeseen. Kaikki paikat ja ajat ovat äänikirjalle hyviä. Esimerkiksi nämä seuraavat!

    1. Peruskuntoharjoitukset. Ulkona hölkkääminen, ylämäkikävely, kuntopyöräily ja soutulaitteen veivaaminen 90-120 minuuttia putkeen matalalla sykkeellä on ää-ret-tö-män tylsää, vaikka jälkeenpäin olo onkin mitä loistavin. Mutta TÄMÄ on ihanaa: semihikistä tuskailua ei oikein edes huomaa, kun luureissa on hyvä äänikirja. Tunti menee nopeasti, eikä parituntinenkaan tunnu liian pitkältä, kunhan juoni on tarpeeksi vetävä. Ulkona lenkkeillessä käytän nappikuulokkeita, joiden läpi kuuluu vähän taustamelua – ihan turvallisuuden takia.

    2. Siivotessa ja ruokaa laittaessa. Keittiössä on rentouttavinta työskennellä yksin ja silloin mulla on aina vastamelukuulokkeet päässä. Perunoiden kuoriminen muusia varten on inspiroivaa hommaa, kun samalla voi uppoutua hyvään tarinaan.

    3. Sauna! Rakensimme Reykjavikin-kotiimme saunan ja asensimme saunakoppiin kajarit. Lenkin jälkeinen yksinäinen saunatuokio äänikirjaa kuunnellen saunassa = parasta! Kun seuraavaksi pääsen Reykjavikissa saunomaan, kytken hetimiten dekkarin soimaan.

    4. Öisin kun uni ei tule. Heräilen välillä öisin myrskyn ääniin ja vanhan talon natinaan. Jos uni ei tule heti takaisin, en ala pyöriä sängyssä toivottomana, vaan laitan nappikuulokkeet korviin ja kuuntelen vähän aikaa asiaproosaa tai jotain kevyttä chicklitiä. En viitsi avata e-kirjaa tai somea, koska ruudun valo alkaa vain valvottaa lisää ja herättää vielä vieressänukkujankin.

    5. Lasten kanssa autossa. Jos edessä on pitkä ajomatka, laitan Storytelistä lastensadun soimaan. Olemme kuunnelleet mm. Heinähattua ja Vilttitossua, Pientä merenneitoa ja Neropatin päiväkirjoja. Automatkalla ei ihan niin usein kysytä JOKO OLLAAN PERILLÄ, kun elävästi luettua hauskaa tarinaa tulvii auton kajareista.

    Jos haluat hyviä vinkkejä äänikirjoihin, tsekkaa Instan puolelle tekemäni Kirjajoulu-kohokohta. Olen listannut sinne kirjan per joulukalenteripäivä ja kerron, kenelle kyseistä kirjaa suosittelen ja miksi. Tein aikaisemmin joulukuussa kirjasuosittelupostauksen. Siitä jutusta löytyy 14 mielestäni upeaa kirjaa. Storytelin valikoima on valtava ja mielestäni nuo kaikki suosittelemani kirjat löytyvät myös Storytelistä äänikirjamuodossa.

    Tässä kohtaa – nyt kun mahdollisuus on – minun on pakko mainita yksi erityisen hyvä äänikirjasarja, joka löytyy vain Storytelistä. Storytel Originalsit ovat Storytelin itsensä tuottamia äänikirjasarjoja, joita voi kuunnella vain Storytelissä. Marko Kilven Undertaker-rikoskirjasarja on parhaimpia kotimaisia äänikirjasarjoja joita olen kuunnellut. Eikun siis. Kyllä se on paras. Poikkeuksellisen tasokas dekkarisarja, jossa yhdistyy kaunis kieli, filosofinen pohdinta, yhteiskuntakriittisyys ja mielettömän jännittävä juoni, joka ei päästä helpolla.

    Tämä on poikkeuksellisen hyvä, koska se on niin erilainen. Perinteisen ”kuka sen teki” kysymyksen sijasta lukijalla on jatkuvasti mielessä ”miksi hän teki” ja ”milloin hän jää kiinni”. Storytel on panostanut Undertaker-sarjan tuotantopuoleen ja sen huomaa. Sarjan tunnusmusiikki kumisee riipivän hienona ja lukijoina on sellaisia konkareita kuin Pirkka-Pekka Petelius ja Peter Franzen. Jos et ole vielä Undertakeria kuunnellut tai se on lahjansaajalle vielä vieras, suosittelen. Kuuntele tämä!! Ja aloita sarjan ensimmäisestä, jotta yksikään yksityiskohta ei mene ohi. Tunnelma kiskaisee välittömästi mukaansa.

    Lahjakorttiostoksille pääset tästä. Lahjakortin saaja lunastaa lahjakortin Storytelin nettisivulla. Lahjakortin lunastaminen ei tee lahjansaajasta tilaajaa, eli mitään ei tarvitse jälkikäteen perua tai pysäyttää. Kuukauden saa noin 16 eurolla, kolmen kuukauden lahjakortti 47 euroa.

    Lahjakortin voi antaa myös sellaiselle, joka on jo Storytelin käyttäjä. Silloin lahjakortin lunastaminen antaa lahjakortin verran maksutonta käyttöaikaa palveluun. Oma tilaus keskeytyy lahjakortin voimassaolon ajaksi ja jatkuu lahjakortin umpeutumisen jälkeen. Kätsyä!

    PS. Jos teitä lahjanantajia on isompi ryhmä, äänikirjalahjakortin mukana voi antaa vaikkapa kuulokkeet. Itse en ole noita Bosen vastamelukuulokkeita parempia vielä päähäni pistänyt. Ne ovat kieltämättä hintavat, mutta laatu on kiistattoman hyvä.

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson