Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Huhhei ja 8 viikon juoksutreenit

Juoksutreenit. Tripla-lääh. Liikuntalaji, joka olisi niin yksinkertainen, vähän varusteita vaativa, sopisi minne tahansa ja sitä voisi harrastaa ihan missä tahansa. Ja siinä kehittyminen tekisi hyvää niin monelle muulle asialle. Juoksu veisi ulkoilmaan, kehittäisi kestävyyttä – ja sen aikana voi kuunnella äänikirjoja.

juoksutreenit viikko 2

Kaikki nuo hyvät syyt ja silti juokseminen on aina tuntunut tahmealta. Hengästyn heti. Jalkapohjiin sattuu. Keuhkot palaa. Ja mikä kököintä: tunne on aina samaa tahmeaa, mitään edistystä ei tapahdu. Motivaatio siis laskee eikä homma kiinnosta enää lainkaan.

Peruskuntotreeniin määrää pitäisi lisätä

Kyllähän minä oikeasti tiedän, mikä se ongelma on. En ole harjoitellut juoksemista oikein. Vuodet crossfitissä ovat kasvattaneet lihasvoimaa, kehonhallintaa, kehopainoliikkeitä ja erilaisia painonnosto- ja hyppynarutekniikoita. Kaikessa on kehittynyt, kun on jatkanut harjoittelemista. Juoksemissa en ole voinut kehittyä, koska en ole harjoitellut oikein.

Viime kesänä kirjoitin siitä, kun ostin itselleni urheilukellon ja aloitin taas sen juoksemisharjoittelun. (Oliko yllätys, että nekään juoksutreenit eivät jatkuneet kovinkaan pitkään… Luulenpa sen palaavan siihen samaan syyhyn: minulla ei ollut noudatettavaa ohjelmaa.)

Paljon urheilevat lekurikaverini onnistuivat viime vuonna selittämään minulle ymmärrettävästi sen, miksi pitkäkestoinen ja matalan syketason harjoittelu on välttämätöntä, jos haluaa jaksaa paremmin ja parantaa omia urheilutuloksia – mitä ikinä ne omat urheilutavoitteet sitten ovatkaan. Jos ei koskaan kärsivällisesti treenaa pohjakuntoa paremmaksi, ei mitenkään pysty kehittymään niissä muissakaan urheilulajeissa.

70 % kaikesta treenistä pitäisi olla peruskuntotreeniä. No ei ihan täyty tämä tavoite omassa urheilussa…

Crossfit-treenit ovat oikein tehtynä tosi tehokkaita. Mutta jos aina treenaa korkeintaan 30 minuuttia putkeen sykkeet tapissa, ei pysty koskaan kehittymään kunnolla ja enempää. Ellei ole beissia, ei ole mitään, minkä päälle rakentaa mitään muutakaan. Kestävyyspohjaa ei saa aikaan kuin ahkeruudella ja kärsivällisyydellä: siis pitkillä treeneillä, joissa ei tule hikikuuma ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa, vaan joissa keho pysyy lämpöisenä, sydän lyö korkeintaan 120-130 kertaa minuutissa ja yksittäinen urheilukerta kestää vähintään tunnin, mielellään yli. Sanotaan, että jopa 70 % kaikesta treenistä tulisi olla peruskestävyysvauhdilla tehtävää treeniä… Minulla on tosiaankin tsemppaamista, että pääsisin lähellekään tätä.

juoksutreenit peruskunto

Tämän havainnon jälkeen olen alkanut katsoa etenkin crossfit-treenaajien instapäivityksiä ihan toisella silmällä. Miksi kaikki jakavat fiilistelyä 1 rep max -tuloksistaan ja superrankasta 20 minuutin amrap-treenistä, mutta kukaan ei kerro olleensa juuri 2,5 tuntia ylämäkikävelemässä? Vaikka ihan saletisti he, jotka ovat oman lajinsa huipulla, tekevät myös sitä peruskuntotreeniä. Ehkä pitkäpiimäisestä kävelylenkistä tai hölkkäiltapäivästä ei saa tarpeeksi seksyjä somesisältöä. Tai sitten peruskuntokausi ja hitaat juoksutreenit ovat jokaiselle ammattiurheilijalle yhtä arkipäiväistä kuin vessassakäynti, joten niistä ei tule postailtua mitään somekanaviin.

Ainoa tapa kehittää peruskuntoa on tehdä rauhallista liikuntaa pitkäkestoisesti. Mulle se on tarkoittanut vähintään kerran viikossa kahden tunnin mittaista rauhallista liikuntakertaa. Talvella kävin paljon murtomaahiihtämässä, se oli aivan täydellistä peruskuntopusertamista. Olen käynyt vaeltamassa ja ratsastamassa. Sykkeet nousevat siinänkin hommassa peruskuntotreenitasolle. Sitten on se juoksu. Perhana. Haluan, että se sujuisi paremmin, jotta en olisi joka kerta esimerkiksi treeneissä naama violettina, kun treenikerta sisältää pari kilometriä juoksua. Tai että voisin lähteä mukaan, kun kaverit lähtevät 10-18 kilometrin hitaalle juoksulenkille.

Tarvitsen juoksutreenit eli ohjelman

Koska mikään muu ei auta kuin se että harjoittelee, olen alkanut harjoitella. Osallistuin keväällä 6 viikon mittaiselle polkujuoksukurssille täällä Länsivuonoilla. Naapurikylässä asuva ranskalainen ultrajuoksija sai lapsen muutama kuukausi sitten ja hän halusi päästä takaisin juoksukuntoon ja saada samalla juoksuseuraa. Niinpä hän perusti juoksuryhmän perus-/hyväkuntoisille urheilijoille. Kävimme kahdesti viikossa juoksemassa yhdessä ja se oli yllättävän kivaa. Koska oli porukkaa ympärillä, koska saimme juosta luonnossa ja ennen kaikkea: koska joku organisoi ja sanoi, mitä tehdä.

Tuo polkujuoksukurssi loppui toukokuussa. Mietin, että mitäs sitten. Tiesin, että minun pitää näitä juoksemishommia vielä jatkaa, muuten orastava kehitys lopahtaa taas tähän starttiviivoille. Sitten vanha tuttuni, CrossFit Kirkkonummen perustaja Rebekka laittoi minulle viestiä. Hän on aloittanut juoksutreenaamisen verkkokurssit ja kysyi haluaisinko lähteä mukaan kokeilemaan. No ilman muuta halusin (sain kurssin maksutta). Tarvitsen ohjelman, tuen ja järjestyksen – muutoin tiedän, että teen vain jotain sinne päin ja homma puuroutuu satunnaisiin lenkkeihin ja siihen ketutukseen, että mikään kehity minnekään.

juoksutreenit treeniviikko verkkokurssi

Valitsin juoksukursseista niin sanotun jatkokurssin Juoksukunnon parantaminen. Juoksutreenit kestävät 8 viikkoa. Kurssi tähtää siihen, että kurssin jälkeen 5–8 kilometriä juoksua sujuu helposti. Alkeiskurssi Kävelystä juoksuun on suunnattu heille, jotka eivät juokse vielä lainkaan. Alkeiskurssi tuntui minulle liian helpolta, sillä minulla menee noin 5 kilsan lenkki suhteellisen kivuttomasti. Puuskutusongelma ja vaikeudentuntu alkavat vasta ensimmäisen 40 minuutin jälkeen. Kurssi kestää 8 viikkoa ja treenikertoja on viikossa 3–4. Jokainen kerta ei ole juoksutreenaamista. Osa treenikerroista on lihaskuntoa ja osa palauttavaa harjoittelua.

Ihan ensin tehdään oman juoksutavoitteen perusteella tehtävä juoksuharjoitus, joka toistetaan ohjelman lopussa. Kurssin alkua ja loppua vertaamalla näkee, miten hyvin on kurssin aikana kehittynyt.

Juoksin tällä viikolla tuon tavoitteeni, 10 kilometriä tasaisella. Siihen meni tunti ja 15 minuuttia ja keskisykkeeni oli noin 145. Kurssin lopussa on tarkoitus tsekata aika ja syke ja nähdä, miten paljon kurssin aikana tapahtui.

Juoksukunnon parantaminen -kurssi- ensimmäisen viikon treenit

Tässä on Juoksukunnon parantaminen -kurssin ensimmäisen viikon ohjelma. Sain Rebekkalta luvan julkaista sen.

JUOKSUTREENIT JA ALKULÄMMITTELY:

Ennen jokaista treeniä lämmittele vähintään 15–20 minuutin ajan tai tee Rebekkan lämmittelyvideon liikkeitä 3–5 kierrosta (10–15 toistoa ja 10–20 metriä per liike, kunnosta riippuen).

1 viikon 1. TREENI:

Tee alkutesti. Juokse tai hölkkää tai kävele tavoitematkasi PPPP-vauhtia (pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta) ja ota siitä aika. Testissä on tarkoituksena edetä matka niin, että eteneminen tuntuu koko ajan miellyttävältä. Älä siis juokse väkisin koko matkaa, vaan kävele tai hölkkää välillä, jotta eteneminen on koko ajan mukavan tuntuista. Testi toistetaan juoksukurssin viimeisellä viikolla samoilla ohjeilla.

1 viikon 2. TREENI:

Kävele 60 minuuttia reipasta vauhtia. Siis kävele, älä edes hölkkää.

1 viikon 3.TREENI:

Tee seuraavaa 12 kierrosta eli yhteensä 48 minuuttia:

3 min PPPP-juoksua tai hölkkää
1 min reipasta kävelyä tai rauhallista kävelyä, jotta syke laskee.

parhaat retkeilyvaatteet polkujuoksuun

LOPPUJÄÄHDYTTELY:

Treenin päätteeksi kävele 10–15 minuuttia ja tee sen jälkeen lyhyitä eli noin 10–15 sekunnin mittaisia venyttelyitä 5–10 minuutin ajan.

Jos juoksutreenit kiinnostavat, tsekkaa täältä Juoksukunnon parantaminen ja alkeiskurssin Kävelystä juoksuun -kurssien sisältö. Parin kuukauden mittainen kurssi maksaa 35 euroa / kurssi. Jos sulla on jo aika hyvä juoksukunto ja jaksat lenkkeillä sellaisia kahdeksan kilsan lenkkejä ilman minikuolemaa, mutta ohjattu treenaaminen kiinnostaa, tämä vois olla sun juttu: Juoksukunnon ylläpito (6 kk, 50 €). Mä aloitan sen kurssin syyskuussa, kun tuo edellinen on taputeltu.

Tulokset 8 viikon ohjelman jälkeen

Päivitys tähän juttuun! Kurssin on nyt käyty ja mitkä fiilikset? Todella kivat! Lenkkeily ei tunnu enää yhtä vaikealta. Huomaan, että ohjelman treenikertojen jälkeen en juuri kokenut itseäni väsyneeksi. Joka kerta on ollut olo, että jaksaisin kiskaista vielä toisen samanlaisen. Olin väsynyt ensimmäisen treenikerran – sen ekan kympin – jälkeen ja toisen kerran kurssin lopussa juostuani kympin toiseen kertaan. Huomasin muissa treeneissä, että en enää hengästy yhtä nopeasti. Jaksoin viiden minuutin aikana soutaa puoli kilometriä ja tehdä 36 burbee-perusliikettä. Olin jo kahdenkymmenen kohdalla, että miksi oloni onkin näin ihmeen hyvä. Ei tee mieli lopettaa eikä keuhkoissa polttele yhtään. Ehkäpä se on sen ansiosta, että peruskuntoni on noussut.

Juoksin kahdeksan viikon jälkeen kympin lenkin. Keskisykkeeni pysyi samalla tasolla ja oli siis 145. Aikani parani 8 minuuttia. Jos olisin juossut hitaammin, keskisyke olisi luultavasti ollut matalampi. Edistystä siis tapahtui. Jess!

6 Comments

  • Arja

    Juoksu on kyllä mahtavaa, kun sitä voi harrastaa halvalla kaikkina vuodenaikoina ja missä vaan! Mutta kaikki eivät syystä tai toisesta tykkää siitä tai koe sitä omaksi lajikseen – ja sekin on aivan ok!!! Oman (aika pitkän) kokemukseni mukaan keskivartalon lihakset ovat ne tärkeimmät juoksulihakset. Kuulostaa ehkä oudolta. Mutta mitä paremmassa kunnossa esim. poikittainen vatsalihas ja perskannikat ovat, sitä helpommalta juoksu tuntuu. Kaikki paino ei tule reisille ja jalat eivät väsy, kun keskivartalo pitää ja pysyy ylhäällä. Silloin myös hartiat pysyvät helpommin rentoina ja hyvä juoksuasento säilyy. Hyvää juoksukesää! Laugavegur ultra ensi kesänä..?

    • Satu Rämö

      Kiitos Arja! Jep, se on niin totta, keskivartalon lihaksilla on ihan hiton iso osuus tässäkin onnistumiseen. Mä luulen että jos ensi kesänä jaksaisin 20 kilsaa juosta kualematta, ois aika jees! 😀

  • Sakasu

    Mä aloitin Rebekan treenit huhtikuussa kävellen, koska edellisestä lenkistä oli 6 vuotta aikaa. Pari viikkoa sitten juoksin huomaamattani 5km ja tällä viikolla vedin vahingossa aika tiukan 1,5h intervallitreenin (12-13km). Ikinä en ole noin pitkää lenkkiä tehnyt. Keuhkoille ei enää mikään ongelma ja jalatkin kulki hyvin mukana, vaikka aika raskaaltahan se lopussa tuntui. Tsemppiä treeneihin. Toivottavasti sinäkin löydät juoksun euforian. Seuraavaksi mun pitää löytää se lihaskuntotreeneistä.

    • Satu Rämö

      Hienoa kuulla, mahtavaa! Mä oon joutunut ihan melkein komentamaan itseäni menemään HITAASTI, että saan pidettyä sykkeet tarpeeksi alhaalla. On kyllä tosi hyödyllistä että on tarkat ohjeet (ja sykemittari), niin tässä vois ehkä jotain edistystäkin tapahtua 😀

  • Heli

    Täysin asian vierestä, mutta upeista kuvista tuli mieleen, että mikä on Islannin suhde lupiineihin? Suomessahan se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Kauniita ne toki ovat, mutta tukahduttavat perinteiset piennarkasvit. Itsekin alkukesästä poimin useamman komean lupiinikimpun pöydälle karsiessani lähiseudun esiintymiä.

    • Satu Rämö

      Noita lupiineja istutettiin tänne aikanaan, että maaperään saataisiin lisää nitraattia. Samaan aikaan haluttiin löytää keino maaperän sitomiseksi kun täällä niin huonosti kasvaa mikään muu. Kovalla tuulella maa pöllyää ja pöly on paikka paikoin kammottavaa. Noh, nuo alaskanlupiinit sitten vähän pääsivät leviämään (yllätys) ja nyt niitä on monet vuorten rinteet täynnä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *