Kai jo saa ajatella vähän kesää? Ulkona ainakin tuntuu jo ihan siltä. Tulppanit ovat nousseet parikymmentä senttiä ja nurmikko vihertää. Aurinko paistaa iltakuuteen asti. Lämpötila edellyttää lapasia ja lämpimiä sukkia, mutta niin kyllä tekee Islannin heinäkuukin välillä.
Kokemus tosin sanoo, että joku takatalvi tässä vielä tulee. Pari vuotta sitten maaliskuussa aivan samanlaisen kevätfiiliksen vallitessa tuli yksi yö, jolloin taivas tuntui revenneen maailman lumivaraston kohdalta. Aamulla ei saanut ajettua edes nelivetojeeppiä ulos pihasta, kodin ulko-ovea oli hankala saada auki ja koko kotikatu oli yhtä lumikinosta. Tulppaanit käpertyivät lumen alle piiloon.
Mutta silti haluan ajatella jo kesää. Olemme suunnitelleet kesäloman Suomessa. Päivämäärät Suomen-reissulle on varattu ja käytännön järjestelyt on tehty, lentoliput ostan pikapuoliin.
Aiomme olla koko kesäloman mökillä Turun saaristossa Sauvossa. Se on meidän perheemme uusi kesäkoti ja tukikohta.
Meidän jokakesäinen Hanko-reissu jää tänä vuonna ja ehkä tulevinakin kesinä väliin, koska siskoni osti itselleen hetki sitten oman mökin. Tai no, talo se kyllä taitaa omalla mittapuullani olla. Joka tapauksessa; aivan vallan ihana kesäparatiisi merimaisemissa.
En olisi osannut edes unelmoida tällaisesta paikasta. Saati että sellainen voisi joskus olla ”vähän kuin oma”. Perhemökki, kesäpaikka ja lasten kesämuistoissa se paikka, joka tarkoittaa Suomen kesää.
Pikkusiskoni, joka noin 25 vuotta sitten paljasti keskikaljakätköni äidilleni ja saattoi minut (ansaittuihin) hankaluuksiin, hankki huikean ihanan kesäpaikan, jossa me kaikki pääsemme nauttimaan suomalaisesta kesästä. Vasikointi anteeksi annettu ja unohdettu. (No olin kyllä aikaisemminkin jo.)
Makuuhuoneita on kolme ja rantasaunan mökissä on lisää nukkumatilaa. Voimme siis yöpyä siellä ilman patjoja lattialla koko porukka: meidän Islanti-perheen lisäksi myös äitini ja siskoni. Mökiltä näkyy meri ja kallioinen mäntymaisema. Pitkiä portaita pitkin pääsee mökiltä rantaan ja puilla lämmitettävään rantasaunaan.
Tässä paikassa on vain kaikki niin hitsin nättiä. Saadapa aamulla juoda kahvia ulkoportailla, lukea koko päivän lukea hyvää kirjaa terassilla, käydä illalla lenkillä Sauvon hiekkateillä ja yötä vasten lämmmittää sauna ja hypätä laiturilta mereen uimaan. Nukkua pitkään ja herätä kärpästen surinaan ja linnun lauluun.
Jonain toisena päivänä on aikaa kierrellä lähiseudun käytetyn tavaran liikkeitä. Tällä seudulla niitä muuten riittää. Yksi mahtavimpia aarreaittoja on Alles Gute Vintage -kirppis joka sijaitsee kapoisen hiekkatien varressa keskellä suomalaista pelto- ja metsämaisemaa. Monta piharakennusta ja valtavankokoinen piha täynnä aivan kaikkea mahdollista: 1950-luvun mekkoja, vanhoja kankaita, astioita, kahvipurkkeja, työkaluja, huonekaluja, vanhoja lehtiä, pullonavaajia ja 1990-luvulta tuttuja hajuvesipulloja.
Mylläsimme paikkoja tuntikausia ja löysin Reykjavikin kotimme keittiöön esimerkiksi hyvän kasan retrohenkisiä säilykepurkkeja. Ja tämän mekon! Puolisoni osti sata vuotta vanhan ompelukoneen, tosin se ei pöytineen ihan mahtunut matkalaukkuun. Vempula jätettiin toistaiseksi Sauvoon.
Kirppispäivän jälkeen voi taas lämmittää saunan yötä vasten, hypätä laiturilta mereen uimaan. Nukkua pitkään ja herätä kärpästen surinaan ja linnun lauluun.
Ihanaa, että arviolta yhden lumimyräkän, pääsiäisen ja parin pienen kevätväsähdyksen jälkeen alkaa kesä. Ja pääsee levähtämään paratiisissa.
PS. Koska siskoni asuu ulkomailla, hän vuokraa poissa ollessaan tätä taloa mökkikäyttöön. Lisätietoja voi kysellä minulta.
