• Muina virtuaalimatkaoppaina Islannissa – kokemuksia virtuaalimatkalta

    Onko sulle kertynyt kokemuksia virtuaalimatkalta? Mä tein oman ekan retkeni joulukuussa, kun osallistuin reilun tunnin mittaiselle virtuaaliretkelle Roomassa. Otin lasillisen italialaista punkkua, istahdin alas ja seurasin Zoomin välityksellä opasta Rooman kaduilla ja kuuntelin mielenkiintoisia tarinoita muinaisesta Roomasta. Se oli hauska ja rentouttava kokemus, kiva pieni piriste tavanomaiseen viikonloppuoleiluun.

    islanti kokemuksia virtuaalimatkalta

    Tämä k:lla alkava virustauti pisti omankin arjen, siis sen johon olin jo ehtinyt tottua noin 40 vuotta, linkoon, palasiksi ja uuteen järjestykseen. Joskus vähän yli vuosi sitten olisi tuntunut ihan ihme idealta ryhtyä virtuaalimatkaoppaaksi. Anteeksi virtuaalimiksi? Siriksi Sirin paikalle?

    Olin kyllä kuullut erilaisista matkailualalla käytössä olevista virtuaaliominaisuuksista. Ja testaillut lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia matkasovelluksessa ja käyttänyt 360-kuvaa, tiiraillut 360-videoilla mökkiesittelyjä ennen varauksen tekemistä.

    Oma elämäni on ollut yhtä etäilyä viimeiset 15 vuotta. Välitän kuvaa, tekstiä ja puhetta Islannista maailmalle melkein joka päivä. Etäpalavereita olen suosinut sitten vuoden 2006, jolloin muutin pois Suomesta. Mutta idea virtuaalimatkoista kuulosti ihan ufolta. Mutta kuten sanottua: korona pilkkoi kaiken uusiksi ja koska kaikki matkailuun liittyvät työprojektit sulivat käsiin parissa viikossa, olihan tätä kokeiltava! Mulla on vähän sellainen burn out -riskinen motto: sano aina kyllä! (Paitsi jos tiedät, että pitää ihan oikeasti ja täydellä varmuudella sanoa ei.)

    Oppaan kokemuksia virtuaalimatkalta

    Pieni suomalainen matkatoimisto, Naantalin Matkakauppa, otti minuun yhteyttä viime vuoden lopussa. Tutustumisen jälkeen päätimme yhdistää voimia: meidän Tripsteri-matkailumedialla (tämä on sellainen matkailualan start-up, jossa olen mukana) on paljon kohteensa hyvin tuntevaa porukkaa ympäri maailmaa mielenkiintoisissa paikoissa kuten esimerkiksi Karibialla, Tukholmassa, Islannissa ja Laosissa. Naantalin Matkakauppa myy matkailupalveluita ja nyt poikkeusajan takia seikkailua janovat ihmiset saattaisivat kiinnostua erilaisesta tavasta kokea ja eläytyä.

    Yhdistimme voimat. Naantalin Matkakauppa järjestää ja myy virtuaalimatkoja lukuisiin kohteisiin, me toimme Tripsterin kanssa mukaan omat kohteemme. Miten olisi esimerkiksi true crime -kierros Tukholmaan? Tai kaupunkikierros keväisessä Dublinissa? Tai retki Sansibarin saaren ympäri? Kaikki nämä Matkakaupan myymät virtuaaliretket maksavat noin parikymppiä, ja niiden kesto on puolisentoista tuntia.

    islanti valassafari

    Mä olen pitänyt Islanti-aiheisia retkiä tämän kevään ajan ja on pakko sanoa, että nyt pääsi suosio yllättämään meikäläisenkin! Suosituimmalla retkellä, Islannin saarikierroksella, taisi olla pitkälle yli 350 osallistujaa. Wow! Saa olla aika iso bussi, että tämä porukka mahtuisi yhdessä kiertämään saarta. Mutta virtuaalimatkalle mahtuu mukaan lukematon määrä porukkaa. Osallistujamäärällä ei ole väliä, kunhan netti pelaa ja varasuunnitelmat ovat kunnossa (mä askartelen suosituille retkille youtube-videon, jota voi seurata esityksen lomassa, jos retken oma sovellus jotenkin takkuaa).

    islanti kokemuksia virtuaalimatkalta

    Eihän virtuaaliretki ole tietenkään sama kuin oikea matka. Mutta ei sen kuulukaan olla. Retki vie uusien elämysten äärelle ja katsomaan paikkoja, joita ei kotona näe ja joihin ei nyt koronan takia ole niin kovin helppoa tai edes mahdollista matkustaa. Virtuaaliretki on pieni ajatustuuletustauko ja ehkä osa tulevaisuuden suunnitelmia. Sitten kun matkailu taas on mahdollista… Sitten kun taas pääsee seikkailuun… Sitten on ainakin suunnitelmat kunnossa, kun tässä nyt on ollut aikaa miettiä ja harkita seuraavia reissuja. Ja mä olen tykännyt näistä virutaaliretkistä siksikin, että näitä kun tekee, niin ei pääse omat opastustaidot ruostumaan pitkän k-tauon aikana.

    Mitä erityisen kivaa virtuaalimatkoissa on?

    Olen yrittänyt miettiä virtuaalimatkojen etuja: mitä erityisen kivaa niissä on? No ainakin tämä: kaikki voivat osallistua. Ei tarvitse olla hyvää kuntoa, paksu tilipussi, kylmän ilman kestävyyttä, aikaa matkustaa, matkailuun sopiva elämäntilanne. Kaikki voivat tulla katsomaan ja kokemaan. Olen kysellyt kokemuksia virtuaalimatkalta heti opastusten jälkeen ja kysellyt osallistujien fiiliksiä. On ollut tosi mukava kuulla, kuinka monet ovat tehneet virtuaalimatkasta yhteisen kokemuksen. On ostettu yksi matka ja viritetty reissu päälle esimerkiksi omille vanhemille tai isovanhemmille tai kavereille, ja sitten on yhdessä tehty teemaan sopivaa naposteltavaa ja osallistuttu etänä mutta yhdessä reissulle.

    islanti kokemuksia virtuaalimatkalta

    Oppaan näkökulmasta virtuaaliretkissä on se hyvä puoli, että näillä retkillä retkelläolijat pystyvät kyselemään ihan mitä vaan ja oppaalla on aikaa vastata kaikille. Olen yleensä varannut vähintään puolituntisen retken lopussa kysymyksille, ja joskus on mennyt reippaasti yli senkin, kun olen innostunut tarinoimaan jostain sattumuksista Islannin-reissuilla ja jakamaan vinkkejä jädekioskeista tai Itä-Islannin telttailualueista.

    virtuaalimatkalta

    Virtuaalimatkoilla ehtii eräällä tavalla enemmän! Esimerkiksi Islannin saarikierrokselle pitäisi varata vuokra-autolla ajallen vähintään viikko. Virtuaaliretki vie 1,5 tunnin aikana 1350 kilometrin matkalle, ja ehdimme nähdä niin purkautuvat tulivuoret kuin jäätikötkin.

    Osallistu Islannin-virtuaalimatkalle, saat lahjakortin Icelandairille

    Virtuaalisten Islanti-retkieni suosio oli huomattu myös Icelandairilla. Ja tämä on nyt hyödyllistä tietoa kaikille, jotka suunnittelevat reissua Islantiin joskus tulevaisuudessa. Nimittäin, nyt kävi niin ihanasti, että Icelandair otti muhun yhteyttä ja pyysi yhteistyöhön. Tottakai riemuissani innostuin, koska pääasiassa niillä siivillä olen tässä viimeiset 15-20 vuotta suhannut laavakikkareen ja Suomen väliä.

    Mietimme, mitä voisimme tehdä yhdessä. Tuleviin matkoihin inspiroitumista, tulevaisuuden suunnittelua, Islannin-seikkailuun valmistautumista. Päätimme yhdessä, että kaikki virtuaaliretkilleni osallistujat saavat virtuaalimatkan hinnan arvoisen lahjakortin (27 euroa), jonka voi käyttää Icelandairin verkkosivuilla lentojen ostamisen yhteydessä. Kuinka kätevää! Jos lennot varaisi nyt, niitä voisi muuttaa myöhemmin, koska muutokset voi tehdä tämän poikkeusajan takia maksutta.

    kokemuksia virtuaalimatkalta reykjavik

    Mä en rahallisesti kostu tästä Icelandair-diilistä mitään, mutta halusin kokeilla tätä silti. Saan tätä kautta lisää kokemuksia virtuaalimatkalta oppaana ja päättelin, että ehkä tälläinen lisähyöty houkuttelisi yhä useamman kokeilemaan virtuaaliretkeä tavallaan maksutta. Elikkäs! Jos Islanti yhtään kiinnostaa, niin pistä nämä tämän kevään Islanti-retket muistiin ja varaa omasi. Varaus tapahtuu tuolta Naantalin Matkakaupan sivuilta, laitan suorat linkit retkien kohdalle. Jos te haluatte kysyä jotain virtuaalimatkojen järjestämisestä tai niille osallistumisesta, niin kyselkää ihmeessä, mä mielelläni täältä vuonoilta vastailen. Virtuaalisesti. <3

    Reykjavik, maailman pohjoisimman pääkaupungin tärkeimmät kohteet ja hauskat tarinat. 20.3. kello 17.

    Islannin ympäri, huikea road-trip omalta kotisohvalta, käydään mm. jäätiköllä ja purkautumassa tulivuorella. 10.4. kello 17

    Kuvat: Hovikuvaajani Björgvin

  • Hiihtovaellus Islannissa

    Kylmät hanget, kuuma erämaa eli hiihtovaellus Islannissa. Rakastan murtomaahiihtoa ja etenkin Ylläksellä. Islannissa murtomaahiihto ei ole ollut yhtä suosittu laji kuin Suomessa, mutta ilokseni huomaan, että viime vuosina täällä on yhä useampi alkanut viihtyä laduilla. Täällä meidän kotikylässä pääsen hiihtämään murtsikkaa kylän hiihtokeskuksen ylläpitämille laduille. Ihanaa! Muutama vuosi sitten osallistuin puolisoni kanssa muutaman päivän mittaiselle retkihiihtovaellukselle Islannin Landmannalaugarissa. Tämä juttu kertoo siitä! (Tästä jutusta on julkaistu osia Retki-lehdessä vuonna 2015).

    hiihtovaellus islannissa

    Jaiks! Turvavyö painautuu tiukasti ylävartaloon, kun äkkiä pysähtyneen auton etupää vajoaa yli puoli metriä. Renkaat sutivat tyhjää. Auto ei liikahdakaan. Jaejja, kaikki ulos autosta. Auto ei irtoa tällä lastilla. Kymmenkunta matkustajaa talvikamppeissaan hyppää jeepin sivuovesta lumihankeen odottamaan.

    Auton kuski tietää mitä tekee. Hän on ajanut 44-tuuman renkailla varustetulla erikoissuurella jeepillään tätä Islannin keskiosiin vievää reittiä useita kymmeniä kertoja. Satunnaista päänvaivaa aiheuttavat paksun hangen alla virtaavat kuumavesijoet, jotka sulattavat lunta. Nyt olemme jämähtäneet kiinni vetiseen kinokseen.

    Kuski lapioi lunta renkaiden alta ja hyppää sitten takaisin ohjauspyörän taakse työskentelemään. Kymmenen minuutin eteen ja taaksepäin vekslaamisen jälkeen auto nytkähtää irti. Kuski käy päästämässä renkaista ulos vielä hieman lisää ilmaa, jotta menopeli kulkisi helpommin lumessa.

    Määränpäänä Landmannalaugar

    Matkamme kohti Landmannalaugaria jatkuu. Landmannalaugar on maailman kolmanneksi suurin kuumien lähteiden alue. Kesäisin täällä on värikästä. Vuorenrinteet leiskuvat punaisen, vihreän ja valkoisen sävyissä, vihreät niityt luovat upean kontrastin alueen mustille laavaseinämille ja kuumat lähteet porisevat villisti. Juuri nyt kesää on hieman hankala kuvitella, sillä maisema on vitivalkoinen.

    landmannalaugar talvella

    Kesäisin Landmannalaugarin vaellusmaastot ja maisemat houkuttelevat satoja turisteja joka päivä. Toista on keskellä talvella. Jeeppimme lisäksi maisemassa ei liiku mikään muu kuin lumisade ja tuulen liikkeelle saama pintalumikerros.

    Tämä viisipäiväinen hiihtovaellus Islannissa sijoittuu tänne Mýrdalsjökull- ja Vatnajökull-jäätiköiden väliin, Hekla-tulivuoren kupeeseen. Tukikohtamme on lämmitetty Landmannalaugarin vuoristomökki laavapellon reunalla, kuumien lähteiden vieressä. Seuraavan viiden päivän aikana aiomme hiihtää umpihangessa 110 kilometriä. Tänään suoritamme siitä 15 kilometriä. Kuski tiputtaa meidät kyydistä ja jatkaa loppujen tavaroiden kanssa erämaamökille.

    Jeeppi kärryineen lähtee lipumaan kohti valkoista maisemaa. Horisonttia ei oikeastaan voi edes erottaa. On vain kilometrikaupalla valkoista vuoristomaisemaa, joka sulautuu kuin sumu vasten valkoharmaata taivasta. Jeeppi pienenee pisteeksi ja lopulta häviää kuin vesipisara valkoiseen taulukankaaseen. Me aloitamme hiihtämisen.

    Paikka paikoin tökkään sauvallani lumihankea. Kokeilen, kestääköhän se. Lunta on talven aikana satanut yli kaksi metriä. Kuumat lähteet ovat kuitenkin paikka paikoin sulattaneet hankeen onttoja koloja, joiden päällä saattaa olla lunta vain muutama sentti. Etenemme kuumien lähteiden alueella hitaasti.

    Hiihtovaelluksella Islannissa

    Seuraavana aamuna aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja sää on poikkeuksellisesti täysin tyyni. Edessä on 20 kilometrin päiväurakka. Minä olen ryhmän kokemattomin ja huonokuntoisin hiihtäjä (ja olen kolmannella kuulla raskaana, mutta sitähän ei kukaan muu itseni ja puolisoni lisäksi tiedä) ja olen siksi tarkoituksella jättäytynyt ryhmän viimeiseksi. Annan kovakuntoisempien avata latua edeltä.

    Tämänpäiväisen reitin päämäärään, Vondugilin eli Pahan kanjonin, voi jo haistaa. Ilmassa leijuva kananmunan tuoksu kertoo, että olemme saapuneet geotermisesti aktiiviselle alueelle. Haju johtuu maaperän rikkipitoisuudesta.

    Ja sitten, hupsista vaan, yhtäkkiä kaikki lumi ympäriltämme on kadonnut. Valkoisen maiseman hiihtovaellus Islannissa on muuttunut kuumavesijokimaisemaan. Joet mutkittelevat kirjavassa maaperässä. Keltaisen ja vaaleanpunaisen eri sävyt näyttävät hassuilta väriläiskältä vitivalkoisessa maisemassa.

    kuuma lähde Islanti

    Väritys johtuu ryoliitista, joka on tällä alueella tunnettu pintakivi. Kas tuossa pulputtaa pieni lähde, joka sylkee kuumaa vettä ilmaan kerran minuutissa. Lähteen ympärille on kasvanut kirkkaanvihreää sammalta. Muutaman metrin päästä lähteestä löytyy luonnon kylmä vastakohta: paksut lumikinokset nousevat kohti korkeuksia.

    Kiinnitämme sukset ja jatkamme matkaa. Muutamme suunniteltua reittiä hieman, sillä läheiseen kanjonin pohjalle ei ole tänään menemistä. Oppaamme arvioi lumivyöryriskin liian suureksi.

    Päätämme palata takaisin vuoristomajallemme laavapellon kautta. Useita metrejä korkeat laavapaadet muodostavat hiihtoreitin varrelle upeita koukeroisia torneja, holveja ja pylväikköjä. Laavamuodostelmien päälle kasautunut hohtavanvalkoinen lumi saa muodostelmat näyttämään paksuilta lumiukoilta. Suksi luistaa ladulla ja iltapäivän aurinko paistaa mukavasti selkää.

    Hiihtovaellus Islannissa ja kuuma avanto

    Tökkään sukset ja sauvat pystyyn vuoristomökin ulko-oven edessä olevaan kinokseen ja päätän käydä vaihtamassa päälle jotain sopivampaa: bikinit!

    Mökkimme kyljestä löytyy yksi Islannin hienoimpia luonnonvaraisia kuumia lähteitä. Kesällä kylpypaikka on täynnä alueella telttailevia turisteja, mutta keskellä talvea saamme koko altaan itsellemme.

    Vedän uikkareiden päälle untuvatakin ja käärin pyyhkeen hameeksi jalkoja lämmittämään. Vedän jalkaan korkeavartiset vaelluskengät, sillä kävelymatka kuumalle lähteelle lumihangen läpi paljain varpain ei houkuttele.

    Hytisen kuin lehti tuulessa taitellessani talvitakkini ja pyyhkeeni muovipussiin, jotta ne eivät kastuisi lumisateessa.

    Kylmä onneksi unohtuu hetkessä, kun laskeudun hiekkapohjaisen kuuman lähteen pohjalle makaamaan. Melkein nelikymmenasteinen vesi tekee hyvää hiihtoretken rasittamille lihaksille. Venyttelen raajojani kuumassa vedessä. Tämä uimapaikka on muodostunut kahden puron kohtauspisteeseen. Toisesta purosta virtaa maan sisuksista tulikuumaa vettä ja toisesta jäätävän kylmää vettä jäätiköltä ja ympäröivistä lumikinoksista. Virtaukset vaihtelevat, ja paikkaa vaihtamalla voi säädellä vartaloon osuvia kuumia ja kylmiä henkäyksiä. Hykerryttävän hyvää!

    Kuuman kylvyn jälkeen illallinen kutsuu. Mökin uunissa kypsyy rasvainen lammaspaisti ja perunoita. Jälkiruoaksi on skyriä, jonka päälle jokainen kaataa reilusti kuohukermaa.

    Pitkin jäisiä rinteitä

    Herätyskello soi jo kuudelta. Ulkona on kylmää ja pimeää. Lunta on satanut niin paljon, että vessarakennukseen on mentävä lumilapio kainalossa. Metrin korkuisen lumikinoksen siirtäminen pois vessan ulko-oven edestä käy aamujumpasta. Huhkimisen jälkeen kylmästä ole enää tietoakaan.

    Tänään edessä on matkamme pisin päiväretki. Aiomme hiihtää noin kolmentoista kilometrin matkan Hrafntinnuskerin erämaamajalle ja takaisin. Matkan aikana nousemme muutaman sadan metrin korkeudessa sijaitsevalle Stórahverille eli suurelle kuumalle lähteelle.

    hiihtovaellus islannissa 2

    Lounaseväät ja termoskannut reppuihin pakattuina lähdemme suksimaan urakkaa. Ensimmäiset kilometrit sujuvat erinomaisesti. Lunta sataa vain vähän ja näkyvyys on hyvä.

    Haasteet alkavat lähteen luona. Kuuma vesihöyry on tehnyt lumisen rinteen liukkaaksi. Kaivamme repusta teipeillä suksien pohjaan kiinnitettävät nousukarvat. Nousukarvat pohjassa kiipeämme kohti mäennyppylän päällä kohoavaa höyrypatsasta. Liukasta mäenrinnettä ylös tarpoessa pitäisi muistaa astua tasaisesti ja laittaa paino tasaisesti koko sukselle. En ole kovin kokenut hiihtäjä enkä varsinkaan liukkauden ylämäkien ystävä, joten joudun hakemaan koko ajan työntöapua sauvoista. Käsivarsien lihakset huutavat hoosiannaa. Kunpa olisin pakannut mukaan jääpiikit! Joudun lopulta pyytämään apua kokeneemmilta. Valokuvaaja tarjoutuu kulkemaan takanani ja nappaamaan repusta kiinni, kun olen lähteä alamäkiliusuun. Sudin vuoren rinnettä ylöspäin kiukulla ja juuri hetkeä ennen kuin usko on loppua, olemme perillä.

    hiihtovaellus islannissa matkakokemus

    Mäennyppylän huipulla uurastus palkitaan. Olkapäälihakset parkuvat väsymyksestä, mutta väsymys unohtuu heti, kun katson ympäröivää maisemaa. Stórahver on valtavan kokoinen kuumaa vettä roiskuttava säiliö, jonka voima tuntuu jalkapohjissa asti. Maa tärisee ja pohjavesi roiskuu, kun höyry nousee kohti taivasta.

    Aikamme kuuman lähteen voimaa ihmeteltyämme jatkamme matkaa, jotta ehdimme ennen pimeää takaisin tukikohtaamme. Laskemme mutkitellen mäen toista, vähemmän liukasta ja huomattavasti loivempaa rinnettä alas. Luisto on hyvä ja laskusta tulee melkein kilometrin mittainen.

    talvinen hiihtovaellus islannissa

    Retkeltä palattuamme iltaohjelma on sama tuttu: ensin kylpyyn, sitten syömään. Iltamyöhäisellä teemme vielä pienen kävelyretken, sillä sinä iltana pilvettömällä yötaivaalla hehkuvat upeat revontulet.

    PS. Jos haluat lukea, miltä tuo hiihtovaellus Islannissa OIKEASTI tuntui, lue tämä viiden vuoden takainen henkilökohtainen tilitysosuus. 😀

    Hiihtovaellus Islannissa – retken infot

    Osallistuin Icelandic Mountainguidesin järjestämälle hiihtovaellukselle, ja tämä reissu on heidän ohjelmassaan myös tulevana talvena:

    talvinen hiihtovaellus islannissa
    • 5 päivää (yht. 100 km), maksiminousu 500 m
    • Yöpyminen Landamannalaugarin erämaamajalla: jaettu makuutila, suuri tupakeittiö, talvisin ei suihkumahdollisuutta mutta pihalla kuuma lähde
    • Matka vaatii hyvää peruskuntoa, murtomaahiihtokokemusta ja 16 vuoden ikää.
    • Tarvittavat hiihtovarusteet: vähintään 50 mm leveät ja teräskanttiset sukset kestävine siteineen, nousukarvat (skinit), vahvatekoiset sauvat sekä lämpimät ja vedenkestävät monot. Varusteet voi vuokrata, jos ei ole omia.
    • Matkan hinta noin 1 600 € (260 000 ISK) sisältää makuupussimajoituksen, kaikki ateriat, kuljetukset Reykjavíkista ja takaisin, englanninkielisen oppaan palvelut.

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson