Juuri kun kevätaurinko alkoi näyttäytyä ja lumet sulaa, toukokuun Naisten kymppi -tapahtuma lähestyä ja kotikylän auratut hiihtolenkit pidentyä…sain sen samperin k-viruksen. Sairastin tosi lievenä: ääni meni viskibassoksi, yskitti ja väsytti hieman. Suurimpana oireena ääretön ketutus.

Pääsin siis oikeasti tosi vähällä. Samalla tiesin, että vaikka toivuin nopeasti, urheilemaan ei ole mitään asiaa, vaikka olo levossa tuntuisikin ihan normaalilta. Terve urheilija -sivustolla on hyvä ohje treenaamisen jatkamisesta koronan jälkeen (kiitos lukijat, kun vinkkasitte minulle tästä!), jota olen seurannut. Saan tämän viikonlopun sunnuntaina tehdä 15 minuutin mittaisen treenin. Siitä se sitten taas lähtee. Aion nyt seurata näitä ohjeita, kun en paremmastakaan tiedä. Sitä paitsi huomasin, kuinka liian monilla saman sairastaneilla kavereilla tuli pahoinvointia, päänsärkyä ja muuta öllötystä ekojen lenkkien tai hiihtotreenien jälkeen, kun lepotauko sairastamisen jälkeen oli jäänyt liian lyhyeksi. Yritän nyt olla järkevä ja pitää sen tauon niin pitkään kuin tarve vaatii.

Kevään treeni- ja ulkoilukamat odottavat valmiina eteisen naulakossa. Ehdin käyttää näitä seuraavaksi esittelemiäni noin kuukauden, ennen kuin sairaus iski. Superriemukasta, jos saan sunnuntaina taas vetäistä tämän takin päälle, lenkkarit tai monot jalkaan ja hengittää ulkona liikkuessa raikasta ilmaa sen sallitun 15 minuuttia.

Tämän viikonlopun sunnuntaihin eli 3.4. asti kaikki nämä tässä jutussa esiteltävät vaatteet ja muut Scandinavian Outdoorin vaatteet ovat 20 % alessa etukoodilla satuelsa.

Joustava ja tyköistuva urheilutakki välikausien ulkoiluun – täykkäri aikuisten välikausitakki!

Ihan ekana haluan kehua tätä karkinväristä urheilutakkia. Halti Pallas II W Strech on sentyylinen takki, joita olen nähnyt meidän eteisessä useammankin kappaleen – mutta vain lasten koossa. Lapsilla vaatteiden funktionaalisuus, mukavuus ja säänkestävyys korostuvat. Olen kaivannut aikuiselle jotain samankaltaista. Sellaista kaikenlaiset pihaleikit kestävää ja kivannäköistä takkia ja tässä se nyt taitaa olla: joustava, hyvin säätä kestävä ja liikkeisiin mukautuva aikuisten välikausitakki.

Urheilutakiksi tämä on yllättävän mukava päällä, koska se joustaa! Perinteiset verkkatakitkin kyllä joustaa, mutta ne eivät pidä tuulta tai sadetta. Tämä pitää tuulen ja hennosti vettä (mutta ei siis ole kuoritakki kaatosateeseen) ja joustaa päällä kuin kuminauha. Pintamateriaali hengittää, eli raikasta ilmaa pääsee sisään, ja hiki siirtyy pois iholta. Takin sisämateriaali tuntuu mukavalta ihoa vasten, joten kesän t-paitakeleillekin tämä käy kaveriksi.

Mä tykkään urheilutakeissa kirkkaista väreistä. (Etenkin tästä syystä: jos eksyn, tulen löydetyksi.) Valitsin vaalean sinivihreän. Tätä saa myös keltaisena. Takkia löytyy myös rauhallisemmissa väreissä eli mustana ja tummansinisenä. Mun takki on koossa 40. Tätä samaa takkia saa myös isommissa numeroissa, Elsalla on tästä koko 50.

Huppu on napakka, hihansuut samoin. Takki on melko tyköistuvaa mallia. Ei tämä mikään tiimalasi ole, mutta ei suora pötkökään. Mä en tykkää yhtään, jos takin helma kinnaa urheillessa edes pikkuisen (se ei saa nousta lantiolta vyörärölle senttiäkään). Ja koska mulla on yläosaa leveämpi alaosa, otin takista koon 40, vaikka 38 sopisi vyötärön kohdalta. Nyt tämän takin alle mahtuu hyvin yksi urheiluvillapaita, jolloin se sopii hyvin viileämpiin keleihin keväthangille ja ulkona kävelyyn ja lenkkeilyyn. Ilmojen lämmetessä vaihdan alle lyhythihaisen, kesän myötä hihattoman. Sitten taas syksyllä ohut villakerros alle, minkä ansiosta takilla pärjää lenkkipoluilla lumentuloon ja talveen asti. Suomen kesässsä tämä saattaa olla liian kuuma, mutta meillä päin tarvitaan pitkähihaista välillä heinäkuussakin.

Pyllystä hyvin istuvat, ohuet ja kestävät vaellustrikoot

Fjällräven mullisti aikanaan mun käsityksen vaellustrikoista. Ostin nämä ekat Abiskon trikoot neljä vuotta sitten. Niitä saa Scandinavian Outdoorista edelleen (tämä malli, ja niistäkin on 20 prossan ale alekoodilla satuelsa). Jumbe, nuo housut ovat nähneet enemmän pakaroita kuin taksin takaistuin viimeisten vuosien aikana. Aivan loistavat vaelluksille, ratsastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Tuo muutaman vuoden käytössä ollut malli on kuitenkin vähän liian paksu lenkille ja hikiurheiluun. Oli hauska huomata, että Fjällrävenin Abisko-housujen uusimman mallin: Trekking Pro. Nämä ovat tismalleen samalla tavalla hyvät kuin tuo paksumman kankaan malli, paitsi että näissä kangas on vähän ohuempi ja fiilis enemmän leggarimainen. Ovat siis vilpoisammat päällä ja taipuvat paremmin lenkkeilyyn, juoksuun ja vaikka sisäliikuntaan (olen käyttänyt näitä punttiksellakin). Tykkään kummastakin Abisko-mallista hurjan paljon, käyttötarkoitus ratkaisee, kumpi on parempi. Näissä Trekking Pro -trikoissa en lähtisi ratsastamaan ainakaan pitkiä retkivaelluksia, sillä housut ovat pinnalta liukkaammat kuin nuo ”vanhat Abiskot” ja housuissa on hyvä olla vähän ”grippiä” etenkin mäkisessä maastossa. Mulla on näistä molemmista Abiskoista koko M.

Plussaa korkeasta vyötäröstä, eli nämä ei lähde valumaan alaspäin vaan pitävät paketin hyvin kasassa. (Niin – miksi kaikissa urheiluleggareissa ei ole korkeaa vyötäröä??).

Kangasvahvikkeet polvien ja takapuolen kohdalla pidentävät käyttöikää ja suojaavat ulkona liikkuessa.

Molemmissa sivuissa on kaksi ison älypuhelimen mentävää taskua. Taskuissa ei ole vetoketjua, mutta ne ovat syvät. A4-nippu ei siellä pysy mutta esim. avain, puhelin, litteä juomapullo kulkee hyvin reisilihasten vieressä mukana.

Trekking Pro -housujen lahkeiden pituus 7/8 on kaltaiselleni lyhyehkölle (163,5 cm) täyspitkä, eli ei mene nilkasta kasaan nämä housut. Lahje on jätetty hieman vajaaksi, jotta nämä ovat mukavat vaelluskenkien ja vaelluslenkkareiden kanssa. Jos omat sääret ovat pitkät ja tulee lenkkeiltyä paljon pusikoissa, kannattaa urheilusukkia valitessa ottaa pitkävartiset sukat.

Käy muuten tsekkaamassa myös Elsan postaus, hänellä on esittelyssä tämän saman takin isommat koot ja Halti Pallas II plus -housut. Mun ja Elsan SOS-viikonloppu on täällä taas, eli sunnuntaihin 3.4. asti saat 20 % pois kaikista Scandinavian Outdoorin vaatteista (nettikaupasta ja myymälöistä) etukoodilla satuelsa.

Kuvat otti Björgvin Hilmarsson

The post Koronan jälkeiseen keväturheiluun appeared first on Satu Rämö.

Ootko haaveillut ihanan mystisestä, utuisesta ja seksystä sumusilmämeikistä? Olosuhteiden pakosta opin tekemään sumusilmämeikin tänä syksynä ja jaan nyt ne vinkit tänne blogin puolelle.

Mä en voi ihan vielä kertoa, mistä tässä kuvassa tarkalleen ottaen on kyse (mutta kahden viikon päästä voin, lupaan että kerron ekana teille!!), mutta syksyllä tuli siis kova tarve uusille naamakuville. Meikki, tukka, vaatteet, koko setti. Täällä vuonoilla asuva kaverini työskentelee poliisina, valmentajana ja on myös koulutettu meikkitaitelija. Perinteinen islantilainen ammatinvalintakuvio. Mutta pahus sentään, hän oli juuri ne viikot koulutuksessa etelässä, kun mun piti saada kuvat otettua. Soitin läpi kaikki lähiseudun kampaamot (niitä oli neljä) ja kosmetologit (heitä oli kaksi), mutta kukaan ei tehnyt maskeja. Meikkaajan lennättäminen Reykjavikista olisi tullut aivan liian kalliiksi, joten ajattelin tehdä kuten aika usein ennenkin.

Faak, opettelen ja teen itse. Googlailin meikkiohjeita läpi, katselin lukemattomia tutoriaaleja tubesta ja harjoittelin. Lopputulos näkyy kuvissa. Tuli ihan hemmetin onnistunut, eikö vaan? Ja nyt kerron, kuinka tämä helppo sumusilmämeikki syntyi.

Helppo sumusilmämeikki, ensin pohjustus

Halusin sumusilmämeikin, koska se näyttää kohtalokkaalta, korostaa silmiä ja silloin kaiken muun voi jättää vähemmälle huomiolle. Tein meikkipohjan parilla tuotteella (meikkivoiteella ja Lily Lolon irtopuuterilla ja laitoin poskipäihin tuttua Nuin ihmepuikkoa, jolla saa mahtavat hehkut poskille. Kaikki muu meikki on silmämeikkiä.

Ensin pohjustus. Sumusilmämeikki on pakko pohjustaa hyvin, jotta se pysyy eikä lähde leviämään. Tässä meikissä tulee silmän ympäristöön niin paljon tavaraa, että pohja on pakko olla kunnossa.

Kun olin kosteuttanut ihon ja tehnyt meikkivoide&irtopuuteri-kombon koko naamalle, levitin silmäluomelle Lily Lolon silmämeikin pohjustuksen. Töpöttelin paletin beigeä voidetta silmäluomelle kulmakarvoihin asti, ja tuolla paletin toisella eli kellertävällä voiteella pystyy häivyttämään tummia silmänalusia. Jos sulla on hyvä meikkipohja, joka kestää ja pysyy, tätä silmämeikin pohjustusta ei välttämättä tarvita – mutta mä laitoin ihan varmuuden vuoksi.

Sen jälkeen lisää irtopuuteria eli niin sanottu puuterijarru. Levitä irtopuuteria poskien yläosaan silmien alle. Tämä on varotoimenpide: jos ja kun silmämeikkiä varisee, puuteri estää sen sohlaantumisen meikkipohjaan. Kun silmämeikki on valmis, ne irtopuuterikasat voi pyyhkäistä silmien alta pois, ja varisseet meikit menee siinä samalla. Vältyt mustilta viiruilta poskissa

Mulla on tästä Lily Lolon irtopuuterista tuo väritön versio, eli se ei tuo iholle mitään sävyjä, ainoastaan jeesii meikkiä pysymään paikoillaan pidempään ja vähentää kiiltoa, jos sellaiseen on taipumusta. Kuvasimme ulkona tuulessa, joten ei alkanut pahemmin naama kiillellä hiestä. Enemmänkin ois ollut käyttöä jäätymisenestoaineelle.

Helppo sumusilmämeikki, step by step -ohjeet

Sitten meikkirasiat auki. Varmistu ensin siitä, että sulla on siveltimiä. Niitä tarvitaan tähän hommaan, sillä meikkipalettien nysäpuikoilla ei tee tässä meikissä yhtään mitään. Mulla on ollut jo vuosia käytössä tämä kymmenen euron sivellinsetti. Ostin sen kulmakarvasiveltimen takia ja nyt, vuosien jälkeen, nuo muutkin siveltimet pääsivät kunnolla käyttöön.

Ota käteen musta kajal-kynä. En ole kokeillut tätä tussilla, vaan ihan perinteisellä kajal-kynällä. Kunhan se on musta (tai jos preferoit ruskeaa, sekin tottakai käy, pääasia on että se on tarpeeksi tumma) ja siitä irtoaa helposti väriä, se riittää. Mulla on meikkipussin pohjalla pari Avrilin silmänrajauskynää, mutta koska ne ovat nyt loppu Biodellyn kaupasta, suosittelen samanhintaista ja hyvin levittyvää Benecosin rajauskynää. Siitä irtoaa mukavasti pigmenttiä.

Vedä kynällä paksu rajaus yläripsien tyveen yläluomelle. Ihan sieltä silmän sisänurkasta ulkonurkkaan ja vaikka vähän ylikin. Tee megapaksu rajaus; älä arastele, koska ideana on, että tämä rajausviiva tuhnutetaan myöhemmin sormella tai topsilla leviämään ylemmäs luomelle. Rajaa samalla kynällä myös yläripsien alapuolelta silmän reunaa. Tämä voi olla vaikeaa ja jos tuntuu pahalta, älä tee. Mulla on näissä kuvissa rajaus myös yläripsien alapuolella, se tekee meikistä tosi tumman näköisen, mikä oli tavoitteena. Lopuksi vedä rajauskynällä myös alaripsien tyveä seuraten. Ihan reilusti vaan, tätäkin viivaa levitellään myöhemmin pehmeäksi.

Ota pumpulipuikko tai jos sulla on siro sormi, sekin käy. Levitä ylärajauksen mustaa kajalia pienin vedoin ylöspäin (pieni veto = noin pari milliä) koko viivan matkalta sisänurkasta ulkonurkkaan. Näin tumma rajaus ikäänkuin häviää sinne luomelle, se ei ole enää selkeä viiva. Tee samaa rajanrikkomistyötä myös alaripsien tyveen vedetylle viivalle.

Seuraavaksi se minusta vaikein eli luomiväri. Tämä on mulle vaikein, koska en ole oikein tottunut käyttämään tummia luomivärejä. Onneksi tähän ei välttämättä tarvitse kuin yhtä värisävyä: jotain keskiruskeaa. Tämä Lily Lolon Smoke Mirrors -paletti on loistava, koska vaihtoehtoja on paljon. On vähän makuasia, minkälaisesta luomiväristä tykkää ja mitä haluaa milloinkin käyttää. Tähän meikkiin kannattaa valita jotain hieman tavallista tummempaa. Mulla on tässä meikissä käytetty tämän paljetin ruskeaa, neljättä oikealta.

Ota siveltimeen vähän luomiväriä (käytän itse tuon kulmavärisiveltimen toista päätä) ja levitä sitä yläluomeen liikkuvan luomen päälle aina sinne luomivakoon asti. Kajalkynän jälki ja luomiväri ikäänkuin sotkeutuu toisiinsa ja siitä tulee se utuinen fiilis. Muista, että mitä useammin vedät siveltimellä ihoa, sitä enemmän väriä tulee. Mitä enemmän pyörittelet sivellintä väripaletissa, sitä enemmän väriä tulee. Kannattaa aloittaa ohuella kerroksella ja lisätä väriä vähitellen. Kun väriä on mielestäsi tarpeeksi, ota se paksupäisin sivellin (älä laita siihen väriä vaan varmista että se on puhdas) ja vetele sillä muutama kerta luomivaosta kulmakarvojen suuntaan ylöspäin. Näin luomiväri häivyttyy luonnollisen näköiseksi. Ota sen jälkeen käteen kaikista ohuin ja tiukin sivellin ja levitä sillä varovasti samaa luomiväriä myös alaluomelle sinne alaripsien tyveen, kajalin päälle.

No niin, helppo sumusilmämeikki on melkein valmis ja vaikein on nyt tehty. Aika laittaa valkoista hohtoa. Se tuo elävyyttä katseeseen ja on hyvä kontrasti muuten tosi tummille silmille. Ota vaalea luomiväri tai joku hohtovoide; mulla on käytössä Nuin korostusvoide Hukarere-sävyssä, mutta mikä tahansa tarpeeksi valkoinen/hohtava väri tai voide käy. Tätä sipaistaan esim. topsilla tai todella tiukalla pienellä siveltimellä kulmaluun alle kulmakarvojen alapuolelle (siis silmien ulkonurkkiin) ja aivan silmien sisänurkkiin. Ikäänkuin valopisteet mustien silmien molempiin reunoihin. Voila!

Aina vaan helpottuu, seuraavaksi kulmat. Nuin kulmaväri levittyy kuin lämmin voi karjalanpiirakkaan: käytän tätä kulmaväriä paljon, myös arkisin. Mulla on tästä ollut aina tuo tummin sävy. Kulmakarvasiveltimeen voidetta ja sitten kulmakarvoihin pienin nopein vedoin. Tuunasin kulmakarvoja näihin kuviin ihan hullun paljon, joten otin käyttöön vanhasta ripsarista sen rispisharjan (pesty ja kuivattu) ja harjasin sillä värjättyjä kulmakarvoja muutaman kerran, jotta väri levittyisi oikein kunnolla joka paikkaan kulmakarvoja. Jos et halua siveltimellä levitettävää kulmakarvaväriä, niin tämä Zuiin kulmaväripuikko on hyvä, korvaava vaihtoehto.

Viimeisenä ripset. Yksi vinkki: laita ihan hitosti ripsaria. Siis ihan hitosti. Ainakin kaksi kerrosta. Käytän itse ripsientaivutinta, mutta se ei ole mielestäni pakollinen. Laita ripsaria yläripsiin juuresta latvaan hitailla vedoilla. Odottele kuivumista ja laita toinen kerros. Ehkä kolmaskin? Alaripsiin riittää yleensä yksi kerros, ne ovat niin pieniä ja lyhyitä karvoja. Lily Lolon ripsari on klassikko ja alle kahdenkympin. Perusripsari joka toimii hyvin ja pysyy tarvittavan kauan paikallaan. Tätä mä olen viime ajat käyttänyt eikä ole tullut tarvetta vaihtaa.

Viimeistele silmämeikki ja ota kajal-kynä taskuun

Lopuksi katso peilistä ja tyrmisty – hello hotness! Ennen kuin vedät kengät jalkaan ja kiiruhdat ovesta ulos, muista sipaista ne jarrupuuterit pois poskilta (käytä leveää, puhdasta sutia tai painele hellästi esim. pyyhkeeseen tai talouspaperiin).

Tämä on mun tapa tehdä suhteellisen nopea ja helppo sumusilmämeikki. Tapoja on varmasti muitakin. Näillä ohjeilla sain meikin onnistumaan jo toisella yrittämällä eikä aikaakaan mennyt yhteen meikkiin kuin reilu vartti. Tein eka yhden harjoitusmeikin, sen jälkeen toisen ja sitten lähdettiin ottamaan kuvia. Taskuun varasin mustan kajalkynän ja sillä lisäilin vähän rajausta päivän mittaan.

Kaikki jutun meikit ovat Biodellystä ja siksi tietysti myös luonnonkosmetiikkaa. Ja nyt vaan paljon silmäniskuja ja päheitä pikkujoulumeikkejä!

Ylin kuva: Björgvin Hilmarsson

The post Helppo sumusilmämeikki -meikkitollon ohjeet appeared first on Satu Rämö.