• Ensi vuoden viisi kirjaani

    Kaupallinen yhteistyö: Hiisi Homes

    Vuosi 2020 on minulle töissä – jos suunnitelmat toteutuvat – hauska vuosi: ohjelmassa on kirjan kirjoittaminen. Noh, niinhän ovat kyllä olleet nuo edellisetkin, joten turvallisilla ja hyväksi testatulla vesillä jatketaan. Tässä vuoden vaihteessa ja lomakooman armeliaassa sumussa tulee hiljakseen täyteltyä seuraavan vuoden työkalenteria – siis silloin, kun emme pelaa äänekkäästi Kimbleä puupöydän ympärillä tai sytyttele takkaan tulta.

    Kirjan kirjoittaminen on monelle haave, minullekin. Se on haave, joka ei koskaan toteudu täydellisesti, koska kun on kirjoittanut yhden kirjan, tuntuu pakottavalta aloittaa heti toinen.
    Koska pitkän tekstin kirjoittaminen on työintohimoistani rakkain, on tavattoman kivaa kertoa, että vuonna 2020 minulta ilmestyy viisi kirjaa.  Viisi! Ensifiilis voisi olla että mitähän h*mmettiä, puolikas kirjahylly? Mutta ei se kuulosta niin hullulta, kun olen vähän kertonut taustoja.
    Ensimmäinen viidestä on jo kirjoitettu ja painokoneessa. Yhdessä Hanne Valtarin kanssa kirjoitettu Unelmaduunarin tilipäivä – 8 askelta ja tienaat tarpeeksi (WSOY) ilmestyy helmikuussa. Siinä kirjassa penäsin itseltäni ennen kaikkea konkretiaa. Maailma on täynnä tarinoita onnistumisista ja heistä, jotka elävät haaveidensa elämää töissä ja töiden ulkopuolella. Minua on aina eniten kiinnostanut se, MITEN.
    Miten joku saavutti sen, mitä halusi saavuttaa? Eivät iloiset asiat ikinä tapahdu vain miettimällä iloisia asioita. Taustalla on aina myös toimintaa. Siksi tykkään ihan valtavasti tämän kirjan nimestä, joka kertoo oleellisen. Kahdeksan konkreettista askelta. Kirjassa kerrotaan, että voi elää vaikkapa elämää X, ja sen elämän saavuttaakseen on ihmisen täytynyt tehdä näin ja näin. Sen jälkeen tekstissä tulee se kaikkein tärkein: vinkkejä, joita voi kuka tahansa soveltaa omaan työelämäänsä.

    Sitten kaksi seuraavaa kirjaa. Talvella elämäni rakkain klassikkokaksosteos Vuoden mutsi 1 ja Vuoden mutsi 2 ilmestyvät uudelleen ja tällä kertaa äänikirjoina. Ruotsin suurin itsenäinen kustantamo ja Ruotsin kolmanneksi suurin äänikirjojen kustantaja Lind & Co otti yhteyttä ja kysyi, kiinnostaisiko meitä saattaa teoksemme äänikirjoiksi. Jipii! Kustantaja on ruotsalainen, mutta äänikirjat tulevat jakeluun suomalaisille kuulijoille esimerkiksi Bookbeatin ja Strorytelin kautta.

    Neljäs ja viides kirja ovat vielä armollisesti kesken. Suomalainen aikakauslehtitoimittaja Mirjami Haimelin otti minuun vajaa pari vuotta sitten yhteyttä; hän oli kypsytellyt ideaa asiaproosateoksesta, joka käsittelisi kirjoittamista. Olen ikuisesti kiitollinen, että Mirjami kysyi juuri minulta, kiinnostaisiko minua hypätä hänen kanssaan tiimiin tekemään tällaista kirjaa.

    Tapasimme pari kertaa Helsingissä, pidimme paljon skype-palavereita ja vaihtelimme sähköposteja. Etsimme kustantajaa ja päädyimme Mirjamin johdolla PS Kustannuksen kanssa palaveriin. Syksyllä ilmestyy Kynä – Kaikki tärkeä kirjoittamisesta. Tuo nimi on vielä työnimi, eli se saattaa vielä hieman muuttua. Saman kirjan yhteydessä ilmestyy harjoituskirja, jossa pääsee treenaamaan kirjasta opittuja vinkkejä ja kehittämään itseään kirjoittajana.

    Olemme tavanneet joukon suomalaisia kirjoittamisen ammattilaisia kirjailijoista tutkijoihin ja markkinointialalla työskenteleviin tyyppeihin ja keskustelleet kymmeniä tuntia kirjoittamisesta. Kuinka tulla paremmaksi kirjoittajaksi? Mistä motivaatio? Kuinka selättää blokki? Miten päästä sisään romaanin maailmaan? Kuinka televisiosarjan jaksot syntyvät? Kuinka saada tekstiin vakuuttavuutta ja johdonmukaisuutta? Kuinka luodaan maailmaa? Miten tehdä teksti, joka vaikuttaa lukijansa?

    Olen näistä kaikista viidestä kirjasta ihan samperin iloinen! En tietenkään kirjoita näitä kaikkea viittä kirjaa yhden vuoden aikana; Vuoden mutsien käsis tehtiin yhdessä Katja Lahden kanssa jo vuosia sitten. Nyt tuo sisältö vain saatetaan uudessa ihanassa äänikirjamuodossa uudestaan kirjanystävien saataville. Unelmaduunarin tilipäivä -kirjan kirjoitin omalta osaltani viime kevään ja kesän aikana. Kirjoittamisen kirjoista lähes kaikki taustatyö on tehty ja kirjoittaminen alkaa omalla kohdallani helmikuussa.


    Ja mikä kivointa: jokainen kirja on syntynyt erilaisten yhteistyökuvioiden kautta. Kirjan kirjoittaminen on varmasti yksi luonnollisimpia asioita tehdä etänä. Vaikka asun Islannissa ja kirjojen kustantajat ja kanssakirjoittajat Suomessa, yhteistyö on sujunut varsin sutjakkaasti. Skypen ja Teamsin kautta pidetyt palaverit ovat mahdollistaneet hyvät etäyhteydet. WhatsApp ja meili, silloin tällöin tekstarit ja facebookin tsätti. Toki olen käynyt välillä myös paikan päällä Helsingissä kirjojen ja muidenkin työprojektien takia. Tähän kuluvaan vuoteen Helsingin-visiittejä osui muistaakseni neljä kappaletta.

    Helsingin-työmatkoilla painun hiiteen eli yövyn lyhytaikaiseen vuokraukseen suunnatuissa Hiisi Homes -asunnoissa. Kuvailen asuntoja yleensä niin, että ne ovat kuin siistejä Airbnb-kämppiä mutta helpompia. Ei sopimisia avainten noudosta tai siitä, onko asunnossa wifi tai kuuluuko loppusiivous hintaan. Hiisi-asuntoihin tsekataan sisään itse, avainkoodi saapuu meilillä ja tekstarilla. Kaapissa on kahvin- ja teenkeittovälineet ja perusmausteet, sängyissä lakanat ja kylppärissä pyyhkeet, shampoot ja vaatteidenpesuaineet. Wifi kuuluu aina hintaan, samoin loppusiivous.
    Minulla ja Hiisi Homesilla on ilahduttava yhteistyö. Minä kerron #painuhiiteen-fiiliksistä kanavissani ja vastikkeeksi saan yöpyä heidän asunnoissaan työmatkojeni aikana. Siellä minä kirjoitan kirjoja, kuivaan kalsareita ja yritän saada palaverikalenterit järjestykseen. Olen kokeillut heidän asunnoistaan pk-seudulla useampia (asuntoja on myös muualla Suomessa). Sörnäisten paikat ovat omia suosikkejani keskeisen sijainnin ja vanhojen kotikulmafiilistelyjeni takia. Haagan asunnoista on nopeimmat ja helpoimmat yhteydet lentokentälle. Espoon keskuksen asunnot ovat aivan uusia niin sisältä kuin ulkoakin. Tykkäsin erityisesti alueen ulkoilumahdollisuuksista ja juna-aseman läheisyydestä. Täältä löydät kaikkien Hiisi-asuntojen sijainnit.

    Tammikuussa painun taas hiiteen. Edessä on  Suomi-loman jälkeen pieni työpyrähdys Helsingissä ennen Islantiin paluuta. Aiomme suunnitella Unelmaduunarin tilipäivä -tiimin kanssa kirjan markkinointia, teen Kynään yhden haastattelun ja Katjan kanssa suunnitellaan Vuoden mutsi -juttuja. Pirtsakka aloitus työarkeen neljän viikon loman jälkeen. Mutta hei, siihenhän on aikaa vielä lähes kolme viikkoa. Loma siis jatkukoon vielä hieman!

    Kuvat: Vuoden mutsi -kirjasta (Satu Kontinen) ja Hiisi Homes / Espoon keskus.

  • Kaikki mitä olen 20 vuoden aikana oppinut

    Kaupallinen yhteistyö: Edita Oppiminen

    Kirjoitin ensimmäisen oppikirjani. Viesti perille! on markkinointiviestinnän oppikirja ja se julkaistiin aikaisemmin tänä vuonna. Tällä kertaa kirjoitin siitä, minkä ehkäpä parhaiten tunnen. Markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto. Aihe, jonka parissa olen työskennellyt viimeiset kaksikymmentä vuotta.

    Aloitin duunielämäni tekemällä sisältöjä printtimarkkinointiin. Työnantajamielikuvaa tukevia mainosartikkeleita, henkilöstölehtiä, tekstejä yritysten myyntipresentaatioihin, lehdistötiedotteita ja pitchejä toimittajille. Olin osakkaana helsinkiläisessä viestintätoimistossa, mutta kun kuvioihin tuli jääkiipeilijä ja elämä vei ulkomaille, myin osuuteni pois ja palasin taas yksityisyrittäjäksi.

    Seurasi ajanjakso, jolloin tein paljon lehtijuttuja. Kirjoitin Helsingin Sanomien talous- ja ulkomaansivuille uutisia lähes joka viikko (kiitos Islannin talouskriisi ja tulivuorenpurkaukset!), juttuja Ylelle, kolumneja ja ulkomaanjuttuja Karjalaiseen, henkilöhaastatteluja aikakauslehtiin ja matkajuttuja niitä julkaiseviin lehtiin. Suomessa on aika vähän isompia lehtiä, joihin ei olisi joskus päätynyt jotain kirjoittamaani tekstiä. Osa jutuistani on ilmestynyt kirjoittamistani lehdistötiedotteista (aah, se onnistumisen tunne kun laatimasi tiedote menee lähes ilman muutoksia läpi lehdistössä – nykyään sitä  samaa onnistumisen fiilistä voi verrata siihen, kun jostain omasta blogijutusta tulee viraali ja sitä jaetaan satoja ja tuhansia kertoja).

    Vuonna 2009 tapahtui kaksi asiaa, jotka eivät ole toisistaan kuitenkaan riippuvaisia. Tulin raskaaksi ja huomasin samalla, että printillä menee muuten ainakin sisällöntuottajan näkökulmasta aika kehnosti. Printtimediaan menevien juttujen hintoja laskettiin ihan numeerisestikin, eikä tullut kuuloonkaan, että lisääntynyt asiantuntemus, paremmat kontaktit (eli paremmat lähteet) ja parantunut tekstintuottamisen taito olisi näkynyt palkkioiden nousuna. Vedin johtopäätökset ja aloin keskittyä digiin ja kaupalliselle puolelle.

    Aloin myydä yrityksille digitaalisiin kanaviin liittyviä sisällöntuotannon palveluja. Samoihin aikoihin perustin blogin ja aloin kirjoittaa niin sanottua pitkää tekstiä eli kirjoja, koska en halunnut luopua pitkien tekstien kirjoittamisesta, vaikka niitä ei minulta enää samaan tapaan ostetukaan. Ajattelin, että kirjoitan sellaisia kirjoja, joita on kiva kirjoittaa ja jotka liittyvät osaamiseni ja joiden avulla voin myös rakentaa henkilöbrändiäni. Se paksuin leipä eli suurin siivu liikevaihtoa on kuitenkin aina tullut markkinointiin ja myyntiin liittyvistä jutuista: markkinointiviestinnän konseptoinnista, kanavavalinnoista, sisällöntuotannosta, sisällön jakamisesta ja niin edelleen.

    Siinä samassa syntyi tämä blogi ja muutama vuosi sen jälkeen Instagram-tili. Opettelin uusia viestintäkanavia ja sitä, miten ne saisi toimimaan mahdollisimman järkevästi. Rakensin työnkuvaani eteenpäin pala palalta ja vähitellen eteenpäin mennen. Pidin jatkuvasti mielessä – ja pidän yhä edelleen – kahta johtoajatusta:


    1) Laskuta tarpeeksi (koska en elä perintörahoilla tai varakkaiden vanhempien tukemana).
    2) Valitse töitä, joiden tekemisestä voi nauttia.

    Kun kustannus- ja viestintätalo Edita pari vuotta sitten kysyi, kiinnostaisiko minua tehdä heille oppimateriaali aiheesta markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto. Sellaista kirjaa ei kuulemma vielä ollut, joka vastaisi uuden opetussuunnitelman tarpeisiin. Samaan aikaan kirja voisi toimia inspiroivana ja ennen kaikkea käytännönläheisenä käsikirjana pienyrittäjille, jotka haluavat sada markkinointinsa paremmin haltuun (eli myynnin nousuun), sekä sellaiselle markkinointiväelle, joka kokee tarvitsevansa päivitystä etenkin digimarkkinointiviestinnän parissa.

    No mikä jottei! Olin kirjoittanut tusinan kirjoja ja editoinut puolen sataa käsikirjoitusta, mutta oppikirjamateriaaleja en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt. Uskalsin tarttua hommaan, koska tiesin, että tällaista kirjaa tarvittaisiin. Tiesin myös, että en haluaisi tehdä ”perinteistä koulukirjaa”, eikä sellaiselle olisi edes tarve. Tarvittaisiin innostava ja käytännön tarpeita palveleva matsku, joka olisi ehdottomasti digimuodossa, koska digitaalista markkinointiviestintää ei pysty möyhimään vain yksiulotteisena tekstinä.  Tarvitaan videoita, oikeita esimerkkejä ja havainnollistavia tietoiskuja. Sitä paitsi digimateriaalia on älyttömän nopea muokata. Tärkeä ominaisuus, koska asiat kuitenkin muuttuvat nopeasti.

    Olen tähän opetusmateriaaliin koonnut lähes kaiken sen, mitä olen markkinointiviestinnän parissa oppinut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Digikirja ei tietenkään ole kaiken kattava, ei mikään materiaali voi olla. Viestintäkanavia on saletisti toista ziljoonaa ja eri aloilla on erilaisia vaatimuksia ja reunaehtoja.

    Viesti perille! -oppimateriaalia tehdessäni halusin korostaa kolmea asiaa:

    1. Suunnittelun tärkeys. Tähän sopii hyvin kengännauhavertaukseni. Että mutta ärsyttää eteisessä solmia kengännauhoja. Etenkin jos ne ovat solmussa, selkää vihloo ja oma hikinen ja punainen naama turisee hikeä. Jos kengät vaan vetäisi jalkaan ja jättäisi nauhat solmimatta, kyllä siinä askeltamaan pääsisi ilman että jalat jäätyisivät. Tai sitten sitä kompastuisi niihin roikkuviin nauhoihin ja saisi polvensa mäsäksi. Jos näkee vaivaa ja solmii nauhat kunnolla, ihan kaikki siitä eteisestä eteenpäin sujuu paremmin. Sen takia tässä digikirjassa lähdetään liikkeelle ihan alusta: MIKSI markkinointiviestintää tarvitaan ja MITEN eli missä järjestyksessä sitä kuuluu tehdä. Ei vain kerrota, kuinka tehdään hyvä IG-päivitys, vaan kerrotaan myös se, miksi sellainen päätetään tehdä.

    2. Valinta ja siinä pysyminen. Kun pohjatyöt on tehty kunnolla, markkinointiraha tulee käytettyä tehokkaammin. Jos sutii ympäriinsä ja kokeilee kaikkea mahdollista, rahat loppuvat ennen kuin ovipumppu alkaa käydä. Pitää malttaa valita, keskittyä ja sen jälkeen toteuttaa suunnitelmaa.

    3. Saa olla kivaa. Halusin tehdä kirjasta mahdollisimman mukavan ja helpon lukea. Vaikka sisältö ei ole nopeaa ja helppoa toteuttaa, siitä voi silti kertoa mukavalla ja helpolla tavalla ja välillä hauskastikin. Uusia juttuja oppii helpommin, kun niiden oppiminen tuntuu kivalta ja kun todella kokee, että nyt minä muuten opin jotain hyödyllistä.

    Luovia-podcast & verkosto ja IG-markkinointiin erikoistunut Social Sisterhood lukivat kaupallisena yhteistyönä tämän saman digikirjan ja antoivat siitä palautetta Instoissaan. Kyllä tuntui muuten tooooosi hienolta lukea näitä:

    Olispa mulla ollut tämä kirja, kun aikanaan perustin yritykseni. –Luovia podcast / Nani

    Satu on sellainen tekstivelho, että aihe kuin aihe muokkautuu hänen näppäimistöllään kiinnostavaksi. — Tästä lukupaketista saa varmasti uutta pontta oman brändin markkinointiviestintään ja sisältöjen suunnitteluun! –Social Sisterood (Taru & Viola)
    Olisikohan sinulla tälle oppikirjalle tarvei? Minulla olisi siihen kunnon vaikuttajamarkkinointivelhona tietysti myös alekoodi 🙂 Jos hommaat kirjan Viesti perille! 31.12.2019 mennessä, saat 6 kuukauden lisenssistä 20 %:n alen normaalihinnasta. Käytä koodia PERILLE. Täältä pääsee Editan verkkokauppaan.

     
    Lukuiloa ja ennen kaikkea: työn iloa ja entistä parempia myyntejä!

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson