• Nauvo ja Utö – uskomattoman hieno ja helppo matka saaristossa

    Nauvo ja Utö! Voi morjesta millaisia paikkoja Suomessa onkaan, ja voi miten ihanaa että tänä kesänä ehdimme tutustua myös näihin kahteen. En ole koskaan aikaisemmin matkustanut Turun saaristossa tai matkustanut lossilla, joten tämä neljän päivän mittainen reissu piti sisällään monta ensimmäistä kertaa.

    Nauvo ja Utö

    Matkustin siis kesällä lasten ja siskojeni kanssa Nauvoon ja Utön saarelle. Vietämme joka kesä mahdollisimman pitkän ajan siskoni mökillä Sauvossa, joka tuntuu henkilökohtaiselta paratiisiltani maan päällä. Tänä kesänä meillä oli sen verran pitkä Suomi-loma, että aikaa jäi muuhunkin kotimaanmatkailuun. Halusimme käydä katsomassa jotain uutta paikkaa, jotain sellaista, missä emme ole aikaisemmin käyneet ja mikä olisi kuitenkin tarpeeksi lähellä Sauvoa ja Turkua eikä olisi ihan täynnä muita ihmisiä. Saaristoonhan me lähdettiin!

    Utö saari

    Osa teistä ehkä muistaa, että tein kaupallisen yhteistyön Suomen Luonto -lehden kanssa aikaisemmin tänä vuonna. Kahlatessani lehden vanhoja numeroita läpi, satuin lukemaan retkeilyjutun Utöstä. Suomen eteläisimmäistä asutusta saaresta, jonne maksuton lautta Pärnäisista vie viidessä tunnissa. Tämä yksi sattumalta eteen tullut työjuttu johti aivan mahtavaan lomaan ja päädyimme suuntaamaan Nauvo ja Utö -kombolla seikkailuun.

    Jos merellinen ympäristö ja rauhalliset paikat kiinnostavat, mene sinäkin. Utö on saari kaukana merellä, Nauvo on söpö pieni merellinen kylä siinä matkalla, joten Nauvo ja Utö sopivat loistavasti samaan reissuun. Nauvo ja Utö ovat molemmat tosi helppoja matkakohteita; Utö on kaukana, mutta sinne on varsin helppo mennä julkisilla kulkuneuvoilla ja saarella pärjää hyvin kävellen.

    Utön saarelle viiden tunnin maksuton laivamatka – julkisilla koko matka

    Utön saarelle pääsee vain lautalla (täältä löytyy yhteysaluksen aikataulu). Lautan nimi on Baldur ja arvatkaa vaan: se on islantilainen alus! Ihan liikutuin tiedosta, että tämä Baldur, joka kuljettaa meitä nyt suomalaisella kesäisellä merellä, liikennöi vielä 1990-luvulla Snaefellsnesin niemimaan ja nykyisen kotiseutuni Länsivuonojen välillä useita kertoja viikossa. Jossain kohtaa lautta myytiin Suomeen ja nyt se liikennöi Utön saarelle. Islannissa nykyään samalla Snaefellsnesin ja Länsivuonojen reitillä liikennöivän aluksen nimi on edelleen Baldur. Baldur siellä, Baldur täällä. Elämä on välillä täynnä ihania baludrmaisia sattumia.

    Utö lautta

    Pärnäisten satamasta lähtee lähes joka päivä alus, joka pysähtyy matkan aikana muutamalla muullakin pikkusaarella ennen Utön laituriin saapumista. Yllätyin todella paljon, että tuo alus ei maksanut mitään. Siis ei pennin hyrrää: ei paikallisilta, ei turisteilta, ei keneltäkään. Eikä paikkoja voi varata etukäteen. Lauttaan vain kävellään sisään ja sitten lähdetään! Välillä Suomi näyttäytyy kyllä aivan uskomattomalta maalta.

    Merimatka Baldurilla kestää tuulista riippuen noin viisi tuntia. Kannattaa muuten huomata, että vaikka Pärnäisten satamaan ajaa Turusta noin tunnin, todellisuudessa matka-aika on pidempi, koska siinä on välissä yksi lossiyhteys (sekin maksuton). Näitä losseja menee useita tunnissa, öisin harvemmin.

    Utön saareelle pääsee julkisilla ihan kaupungista asti, sillä Pärnäisten satamaan menee bussiyhteys Turusta. Matkahuollon aikatauluhaulla on näppärä hakea vuorot ja hinnat. Jos ottaa tuon bussin, ei tarvitse murehtia lossiin ehtimisestä, sillä Utön lautta on synkattu tämän bussin kanssa, eli bussilla ehtii satamaan ajoissa. Tsekkaa kuitenkin ennen matkalle lähtöä varmuuden vuoksi aikataulut ja yhteydet. Utön hotellin nettisivuilta löytyy nopeasti ajantasaiset aikataulutiedot.

    Nauvo ja Utö, kuinka matka kannattaa organisoida?

    Meillä oli aamulautta Utön saarelle. Koska lauttamme Pärnäisista lähti kello 8.30 aamulla, päätimme mennä jo edelliseksi päiväksi läheiseen Nauvoon nauttimaan, jotta lähtöaamuna ei tarvitsisi herätä aivan älyttömän aikaisin eikä stressata , mihin Nauvon lossiin ehditään ja ehditäänkö sitten vielä ihan varmasti ajoissa Utön lauttaan. Niinpä me seikkailimme edellisen päivän Nauvossa ja yöyvyimme vajaan kymmenen minuutin automatkan päässä Pärnäisista.

    Nauvo ja Utö Baldur-lautta

    Nauvossa oli heinäkuussa majoitus kiven alla. Onnistuin löytämään meille vuokramökin Kaptensgården Bed & Breakfastista, mutta se oli aikamoinen pettymys hintaan nähden. Maksoimme mökistä 200 €/vrk, eikä hintaan kuulunut lakanat eikä aamiainen. Semmoinen vähän erilainen bed and breakfast siis. Mökissä oli ainutlaatuinen vanhan maailman tunnelma ja upea tunnelmallinen puusauna, mutta… Mutta en nyt anna tämän yhden majoitusvalinnan määritellä matkan kulkua sen enempää. HYMIÖ TÄHÄN.

    Kaptensgarden Nauvo

    Huonosti nukutun yön jälkeen ajoimme Pärnäisten satamaan ja jätimme auton parkkiin. Autopaikkoja on satamassa paljon ja me olimme paikalla puoli tuntia ennen lautan lähtöä, mutta jouduimme silti parkkeeraamaan auton semilaittomasti virallisen parkkialueen ulkopuolelle. No, ei tullut sakkoja kuitenkaan.

    Utö lasten kanssa

    Baldur-lautalla on pieni kahvio, josta saa kahvia, teetä, pullaa, leivonnaisia ja lounasta. Mutta oli ihan hyvä veto ottaa mukaan myös omia eväitä. Istumapaikkoja ei lautalla riittänyt kaikille, joten me parkkeerasimme itsemme lautan yläkannelle lattialle taivasalle. Söimme sipsejä, katselimme merelle, luimme kirjoja, pelasimme korteilla, keskustelimme kapitalismista ja sipsimerkkien eroista ja torkahtelimme. Se oli ihanaa! Viisi tuntia meni paljon nopeammin, mitä ensiksi ajattelin. Kannattaa muuten varata lauttamatkalle mukaan joku paksu huivi tai viltti lämpimälläkin ilmalla, koska merellä tuulee.

    Jos halajaa nopeampaa kyytiä, voi ottaa Utön ja Pärnäisten välillä muutaman kerran viikossa liikennöivän express-aluksen, joka taittaa saman matkan tunnissa. Nopeampi laivakyyti maksoi aikuisilta 25 euroa, lapsilta hinta oli 15 €. Me otimme express-aluksen takaisin Utöstä ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka hieman tuuli (reilu 12 m/s) ja vene kulki nopeasti, kyyti oli todella, todella tasaista. Edes minulle ei tullut paha olo, vaikka olen merellä yleensä aika heikkovatsainen.

    Nauvo ja Utö nopea Utö express lautta

    Viiden tunnin ilmaisessa Baldur-kyydissä on enemmän matkanteon tunnelmaa ja se on ehdottomasti paras valinta, jos haluaa reissata hitaasti, nauttia maisemista, nähdä vilaukselta muiden saarten satamia ja rauhoittua. Express-kyyti on kuitenkin nopeuden takia kätevä. Hyviä molemmat! Pärnäisissa ne vievät samaan satamaan.

    Utön saarelle ei muuten voi ottaa autoa eikä asuntoautoa, eli kaikki kulkuneuvot pitää jättää parkkiin Pärnäisten satamaan. Utön saarella liikutaan kävellen.

    Utö Hannas

    Millainen paikka on Nauvo?

    Utö oli uskomaton, mutta oli se Nauvokin ihana! Sinne saavuttuamme tuntui, kuin olisin kokenut tämän paikan aikaisemmin, vaikka en ollut koskaan aikaisemmin Nauvossa käynyt. Pian tajusin, mistä tämä tuttuuden tunne kumpusi. Nauvohan on kuin mini-Hanko! Hiekkaranta joogatunteineen ja sup-lauta-vuokraamoineen. Satama, paljon jäätelökioskeja, puisia huvilarakennuksia, pieniä ravintoloita ja ympärillä vellova ihanan hillitty chic-maaseuturomantiikkatunnelma.

    Nauvo

    Söimme Köpmans Cafessa hauki- ja vegeburgerit ja jäätelöt. Lapset loikoilivat ravintolan pihalla riippukeinussa ja pelasivat ulkona olevia pelejä. Puutarhassa dj soitti loungea. Köpmans oli juuri niin ihana paikka kuin monet ovat kehuneet. Tunnelmallinen keidas, jossa oli ainakin keskikesällä paljon vierailijoita mutta silti hyvin seesteinen ja rauhallinen tunnelma.

    Nauvo ja Utö

    Nauvon keskustassa on muitakin ravintoloita ja mm. minigolf. Tottakai kävimme heittämässä siellä yhden kierroksen. Koska mikään ei ole hauskempaa joukkueurheilua kuin minigolf siskojen kesken.

    Nauvo minigolf Nauvo ja Utö

    Nauvossa ehdimme koluta lähimaastoja vähän enemmänkin, joten lähdimme pienelle luontokävelylle. Reilun tunnin mittainen Westerholmin luontopolku lähtee aivan Nauvon keskustan tuntumasta. Hyvin merkattu reitti nousee kallioille ja pronssikautiselle haudalle, vie pitkin metsiä ja peltoteitä takaisin kylän keskustaan. Luontopolku on helppokulkuinen (kalliolle nousun voi skipata halutessaan). Reippaasti kävellen polku on ohi noin tunnissa. Jos taas kävelee rauhallisemmin ja tutustuu luontopolun varrella oleviin infotauluihin, jotka kertovat Nauvon historiasta ja nauvolaisen maisemamaalarin Victor Westerholmin elämästä, retkeen saa helposti uppoamaan parituntisen.

    Nauvo luontopolku

    Utö: saarella kolme päivää ja kaksi yötä

    Olimme päättäneet olla Utön maisemissa kolme päivää ja kaksi yötä, jotta ehtisimme samoilla saarella rauhassa, eikä heti seuraavana päivänä tarvitsisi jatkaa matkaa.

    Utö matkavinkki

    Baldur saapui Utön laituriin maanantaina yhden aikaan ja saimme saman tien huoneemme hotellista. Ensimmäisen päivän aikana kävelimme saaren päästä päähän, ihailimme majakkaa, kävimme saaren kaupassa ostamassa jäätelöt (ja ihastuneena huokailimme, että tässä kaupassa on paremmat valikoimat kuin samankokoisissa pikkukiskoissa Lontoossa), menimme hotellin vieressä olevaan kesäpitseriaan pitsoille ja sen jälkeen löylyihin.

    Utö matka
    Utön kauppa

    Seuraava päivä toistui samanlaisena. Kävelimme saaren tuulen pieksemillä poluilla, katselimme merelle, tarkkailimme lintuja (kannatti pakata kiikarit mukaan reissuun!), teimme pikkusiskon ohjaamana joogaa, kävimme Hannan majatalon eli Hannas Horisontin kahviossa pullakahvilla, ostimme kaupasta taas jäätelöt, laskimme ruokakaupan seinässä olevat postilaatikot, menimme taas saunaan ja söimme illallisen hotellin ravintolassa.

    Nauvo ja Utö

    Utössä on siis yksi hotelli, Utö Hotel, jossa on ravintola ja kaksi rantasaunaa, joita voi vuokrata tunniksi tai useammaksi itselleen ja omalle porukalleen. Sauna kannattaa varata etukäteen, koska ne ovat lämpimänä vain kello 15–22 maanantaista lauantaihin.

    Utö rantasauna

    Saarelta löytyy myös muutama vuokramökki ja Hannas Horisontin majatalo, mutta koska monen kehuma Hannan paikka oli varattu meidän reissupäivien aikaan, päädyimme hotelliin. Hotelli oli kyllä ihan loistava! Hotellissa on kolme tilaa: päärakennuksen yhteydessä olevat huoneet (pihanäkymät), meren rannalla olevan erillisrakennuksen huoneet (osasta merinäköala) ja hostellirakennus. Me yövyimme päärakennuksen tiloissa. Huoneet olivat tosi tilavat ja sängyt mukavat. Hotelli ei koreile sisustuksella eikä luo designilla elämyksiä, mutta sen ei tarvitsekaan. Utön hotellista hienon tekee se että se on Utön saarella. Siellä se tuuleniskemien maisemien keskellä ja meren ympäröimänä tarjoaa matkaajille yösijan ja paikan hengähtää.

    Nauvo ja Utö

    Utön saarella ollaan kaukana kaikesta. Kun ottaa huomioon hotellin syrjäisen sijainnin, saaren pienen koon ja vaihtoehtojen vähyyden, ravintolasta sai todella hyvää ruokaa, aamiainen oli runsas ja aamiaisbuffassa vaihtoehtoja oli samaan tyyliin kuin suomalaisessa keskivertoketjuhotellissa. Onhan upea kokemus jo ihan vaan haukata saaristolaisleipää ja katsella samalla ääretöntä merta.

    lomanaama utö nauvo

    Hotellin privaattisaunat meren rannassa kruunasivat koko reissun. Kyllä kelpasi heitellä vettä kiukaalle ja katsella samalla Utön rannikkoa saunan ikkunasta, pulahtaa kylmään mereen, korkata yksi saunaolut ja huokaista että onpa Suomi kaunis paikka! Saunan jälkeen, kun olimme jo pukeutuneet yöpaitoihin ja valmistauduimme nukkumaan menoon, kesäyö näytti niin tavattoman kauniilta hotellin ikkunasta, että päätimme sujahtaa vielä yökävelylle. Kävelimme hiekkaista kylänraittia hotellilta kaupalle, katselimme yön vaaleanpunaiseksi maalaamaa merta ja huokailimme jo ties kuinka monennetta kertaa sillä reissulla, että kyllä vaan on Suomi kaunis paikka!

    Nauvo ja Utö

    Seuraavana päivänä meidän piti vielä käydä opastetulla majakka- ja kyläkierroksella Utön saarella (kierroksia järjestetään kesäisin sekä Utön hotellilta että Hannas Horisontista), mutta jotenkin sössimme aikataulut ja missasimme kierroksen kokonaan. No, menimme sen sijaan kaupasta ostamaan vielä yhdet jäätelöt ja jatkoimme Utön ihastelua.

    Vähän veikkaan, että Utön saarelle me palaamme. Ja sille majakkakierroksellekin vielä ehditään.

  • Muutama mieleeni painunut hetki Suomen luonnossa

    Mainos: Suomen Luonto

    Aloin kaivella vanhoja valokuva-arkistojani. Halusin valita muutaman mieleeni painuneen hetken Suomen luonnosta. Tämä valokuvien etsiminen ja suomalaisten luontoelämyksien muisteleminen oli minulle sellaista mielen virtuaalimatkailua, samaan aikaan kihelmöivää odotusta ja toisaalta haikeaa jännitystä. En nimittäin vielä tiedä, pääsemmekö perheen kanssa toteuttamaan jokakesäisen Suomen-lomamme vai käykö tänä vuonna kuten viime vuonna: kesälomareissu Suomeen jäi koronan takia väliin. Toivon niin kovasti, että matkustaminen onnistuisi ja voisimme viettää ainakin pari viikkoa Suomessa perheen kanssa. Katsotaan, miten tässä käy. Aika eli tartuntatilastot näyttävät, toteutuuko kesä-Suomi vai ei.

    Olisin voinut valita tähän juttuun viisikymmentä tai sata kuvaa, ja silti tehtävä olisi ollut yhtä vaikea. Jotain tärkeää, ainutlaatuista ja erityistä olisi kuitenkin jäänyt pois. Mutta olkoon nyt nämä vähän alle kymmenen.

    Ahvenanmaa. Kävin Ahvenanmaalla ensimmäistä kertaa lähes nelikymppisenä. Kun näin Getan kalliot, kesäisen meren lempeät aallot ja hennossa tuulessa heiluvat kitukasvuiset männyt, tiesin, että tänne minun on tultava joskus uudestaan.

    Ylläs talvella. Unenomaiset lumiveistokset, keskipäivän pieni valon kajo, pitkät ja pimeät yöt, valtava tyhjyys ja liikkeen alla narskuva lumi. Jos haluat Ylläs-rakkaudestani lisätodisteita, tsekkaa esimerkiksi tämä juttu Ylläkseltä.

    kuer tunturin vaellus talvella

    Hanko kesällä. Joskus voisin olla vähemmän ennakoitava, ja mennä Ylläkselle kesällä ja Hankoon talvella, ehkä senkin aika tulee vielä. Mutta tässä Suomen eteläisimmässä kaupungissa on kesäaikaan jotain sangen viehättävää. Oikeastaan se kaikkein viehättävin löytyy sieltä kaupungin laitamilta: auringon lämmittämiltä rantakallioilta, Suomen eteläisimmältä vaelluspolulta Tulliniemestä, Hangon rannoista, Pohjois-Hangon pyöräreiteistä, metsästä.

    Kainuu. Olen käynyt Kainuussa vain kerran, mutta ensivaikutelma olikin sitten astetta vahvempi. Menimme junalla Kajaaniin ja yöksi lautamajaan karhuja ja susia tarkkailemaan. Tämä retki laajensi ymmärrystäni suomalaisen luonnon ainutlaatuisuudesta: missä muualla maailmassa voi mennä pieneen hökkeliin keskelle ei mitään, juoda kahvia ja syödä pullaa ja katsoa kun susi kohtaa karhun suolla? Karhujen ja susien lisäksi minuun teki vaikutuksen Kainuun metsämaisema. Metsää, metsää, metsää, oikein kunnon korpea – ja sitten ylllättäen ollaankin jonkun nätin järven rannalla.

    Sauvo ihan mihin vuodenaikaan vain. Siskoni kesäkoti Sauvon seudulla on nykyään perheemme tukikohta Suomessa. Käppyrämännyt, merenranta, kalliot, kyykäärmeet, pirunpelto, lintutornit ja aavat peltomaisemat. Näiden maisemien äärellä mieli liikuttuu. Tästä maasta minäkin olen tullut.

    Suomalaisen luonnon ja luonnossa asuvien eläinten elämästä voi lukea lisää hienosti toteutettuja juttuja Suomen Luonto -lehdestä. Suomen Luonto on Suomen Luonnonsuojeluliiton julkaisema lehti. Olen kuullut lehdestä aikaisemmin, mutta en tiennyt tarkalleen millainen se oli, ennen kuin sain näytenumerot kotiini tämän kaupallisen yhteistyön tiimoilta ja tutustuin niihin. Kävi niin, että luin lehdet kannesta kanteen yhden todella pitkän aamupalan aikana. Ja kas. Ennen kuin ehdin suunnitella yhtäkään sisältöä kampanjan ympärille, tilasin lehden itselleni ja mietin, miksi ihmeessä en ole kuullut tästä lehdestä aikaisemmin, vaikka lehti on ilmestynyt jo 80 vuotta.

    En ole koskaan aikaisemmin kokenut vastaavanlaista vilpitöntä riemua ja rentoa tunnetta lukiessani jotain lehteä. Uskallan väittää, että Suomen Luonto tekee lukijastaan onnellisemman.

    Klikkiotsikoiden, kekseliäiden näkökulmien, kovatempoisten haastatteluiden ja tiukkojen tapahtumakäänteiden aikana on mieltä hivelevää luksusta avata lehti, joka kertoo jäniksen vuodesta, tikkalajien tunnistamisesta ja siitä, kuinka kakka on luontohavainto. Jokaisessa lehdessä on retkijuttu, joka ei ole sellainen trendikäs matkajuttu vetävällä näkökulmalla ja käsityöolutbaarivinkeillä, vaan joka ihan vain kertoo, millainen joku paikka on ja millainen luonto siellä on. Sivumennen kohdejutussa kerrotaan, kuinka retkikohteeseen voi mennä, mutta pääasia ei ole kohteen markkinointi vaan seikkailu, jonka voi tehdä lehti kädessä. Ilman kiirettä, ilman pärinäotsikoita.

    Kun tilaat Suomen Luonnon, tuet suomalaisen luonnon hyväksi tehtävää työtä. Lehden tuotot menevät Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Alekoodilla Satu saat 5 numeron eli viiden kuukauden määräaikaistilauksen ja digioikeudet hintaan 25,50 €. Tutustumistilaus on määräaikainen. Se pitää itse uusia, jos sen haluaa jatkuvan. Tilauksen voi tehdä myös ulkomaille. Vuodessa postituslisä Eurooppaan on 20 euroa, muualle maailmaan 30 euroa.