• Vaelluskenkien valinta – eli johan on seikkailu!

    Mainos: Scandinavian Outdoor

    Kevät, kesä ja retket! Yksi oleellisimpia juttuja ulkoiluretkillä ja vaelluksilla on hyvät kengät. Jos kengät painavat, kalvavat, vuotavat tai ne eivät sovi vaellusmaastoon, kyllä vaan alkaa ottaa päähän ja ulkoilun riemu kaikkoaa. Pahimmassa tapauksessa jalkoihin tulee ilkeät rakot tai haavat, ja niiden paranemisessa voi kestää.

    maastokengät, vaelluskengät vai polkujuoksutossut

    Kenkien valinta on siis tärkeä juttu, ja kaikkien shoppailusta ei niin kovasti intoilevien suruksi kerron, että ei ole helppo juttu tämä. Ei voi vain mennä kauppaan ja ostaa jotain joka näyttää suunnilleen hyvältä ja toivoa parasta. Vaelluskenkien valinnassa ei ole all-in-one ratkaisua, vaan ennen ostamista täytyy päättää, mitä sillä kertaa hakee ja haluaa.

    Jotta valinta olisi vähän helpompaa, päätin koota tähän juttuun vinkit, jotka lukemalla vaelluskenkien valinta olisi toivottavasti piirun verran helpompaa ja nopeampaa.

    Retkeilykenkiä, vaelluskenkiä ja maastolenkkareita on tarjolla todella paljon erilaisia. Oikeiden vaelluskenkien valintaan kannattaa pistää aikaa ja harkintaa, koska parhaassa tapauksessa kengät kestävät käytössä useita vuosia, jopa yli vuosikymmenen. Vaelluskenkien valinta ei sovi retkeilyä edeltävän illan to do -listalle, koska kengät on pakko ajaa sisään ennen pidemmälle reissulle lähtöä. Jämäkkää nahkaista vaelluskenkää saa sisäänajaa paljon pidempään kuin kevyempää kankaista retkeilykenkää. Mitä enemmän vaelluskenkiä käytän, sitä mukavammiksi ne omissa jaloissa muuttuvat.

    Kysyin teiltä, mikä vaelluskenkien valinnassa eniten mietityttää. Kokosin tähän juttuun niiden pohjalta vinkkejä omista käyttökokemuksistani, vuoristo- ja jäätikköoppaana työskennelleen puolisoni ajatuksia ja Scandinavian Outdoorin asiantuntijoiden vinkkejä. Olkais hyvät! Ja jutun lopussa on alekoodi Scandinavian Outdoorin verkkokauppaan. Etukoodi koskee kaikkia kenkiä.

    Vaelluskenkien valinta: mieti ensin, mihin käyttöön kengät tulevat

    Vaelluskenkien kanssa ei voi tehdä kompromisseja. Et voi ostaa yksiä kenkiä ja käyttää niitä sekä polkujuoksussa, pitkillä metsäretkillä, vuoristopoluilla ja jäätiköillä. Tai toki voit, mutta käyttömukavuus ei ole loistelias ja loukkaantumisen riski voi kasvaa.

    vaelluskenkien valinta

    Paljasjalkakengillä voi olla mahtavaa juosta ja ulkoilla, mutta en lähtisi niillä kävelemään kivisille rinteille, poluttomiin maastoihin tai jääkiipeilyreiteille, joka vaatii vaelluskengiltä älytöntä jäykkyyttä. Ja sama toiseen suuntaan: en ostaisi jäykkiä ja jykeviä vaelluskenkiä ulkoilukengiksi helpoille maastopoluille. Tukevat kengät ovat usein myös painavat, ja niillä on vain turhan raskasta kävellä jos kevyemmilläkin pärjäisi.

    Jos vaellat luontopoluilla, kävelet pururadalla, vedät pitkiä lenkkejä koiran kanssa metsäpoluilla, kevyet vaelluskengät ovat erittäin hyvä vaihtoehto. Sellaiset kevyet ja mukavat, joissa on kiva olla ja askeltaa. Mä käytän itse näissä olosuhteissa maastojuoksukenkiä. Eli mulla on lenkkikenkä (juoksemme paljon maastossa ei niinkään asfaltilla) ja kevyt vaelluskenkä samassa. Kaverini suositteli näitä Salomoneja (todella hyvä pito ja vedenkestävyys!), mutta minulle ne ovat liian kapealestiset. Hokan lesti oli leveämpi, joten ostin itselleni keväällä nämä Hoka Speedgoatit, kun edelliset maastojuoksukenkäni kuluivat kovassa käytössä puhki. Leveä jalkani mahtuu näihin hyvin, hyvä rullaava tuntuma lenkkeillessä ja helpohkoilla hiekkapoluilla näillä on tosi miellyttävää myös kävellä. Ja jep, käytän näitä myös kauppareissuilla ja töihin kävellessä.

    Jos olet lähdössä Alpeille vaeltamaan tai vaikka Islannin vulkaanisiin kivikkoihin eli odotettavissa on epätasaista maastoa ja paljon kivilohkareita, on parempi hankkia järeämmät vaelluskengät, jotka tukevat nilkkaa ja joissa on kengän pintaa kivien iskuilta suojaava reunus, jota myös rantiksi kutsutaan. Jos suunnitelmissa on useamman päivän mittainen vaellus ja mukana kulkee painava rinkka, on tukevamman kulkemisen takia parempi suosia jäykempää vaelluskenkää kuin kevyttä maastolenkkaria, koska ilman lisätukea jalka voi rasittua pahasti ja reissu jopa jäädä kesken.

    Vaelluskenkien valinta on valintaa hengittävyyden, keveyden ja vedenpitävyyden välillä

    Mikä tekee ulkoilukengästä istuvuuden lisäksi omasta mielestä mukavan? Onko se keveys, hengittävyys vai vedenpitävyys? Jotain pitää valita, koska kaikkea ei voi yhteen kenkään saada. Jos hengittävyys on tärkeintä, ei voi saada täydellistä vedenpitävyyttä.

    millaiset vaelluskengät sopivat minulle

    Jos haluat kevyet vaelluskengät, tsekkaa ensin tekokuituiset, koska tekokuituiset kengät ovat usein nahkaisia kevyemmät. Jos haluat kengiltä hengittävyyttä ja maasto on iisiä, ota matalavartiset, koska matalavartiset vaelluskengät hengittävät paremmin kuin korkeavartiset. Jos hengittävyys on tärkeämpää kuin vedenpitävyys, osta kalvottomat kengät.

    Jos harrastat polkujuoksua eli reissuilla tulee juostua paljon lätäköissä ja ylitettyä jokia, voi olla parempi hankkia kalvottomat polkujuoksukengät, jotka saavat siis kastua juostessa vaikka läpimäriksi. Tauoilla voi tuulettaa jalat ja vaihtaa kuivat, ja jopa vedenpitävät sukat, jotta jalkojen ei tarvitse olla pitkää aikaa märkänä.

    Jos maasto on kosteaa tai sataa usein ja suunnitelmissa on vaeltaa pidempiä matkoja ja useita tunteja päivässä, valitse sellaiset vaelluskengät, joissa on korkeampi varsi ja vedenpitävä kalvo. Muutoin jalkasi ovat jatkuvasti märät, ja märin jaloin vaeltaminen on ihan hirveää hommaa.

    Kangasmateriaalista valmistettua retkikenkää on lähes mahdotonta kyllästää vedenpitäväksi ilman goretex-kalvoa, joten vedenpitävä kalvorakenne on milteinpä pakollinen, jos haluat kuivat jalat. Jos ostat vedenpitävät kengät, mieti tarkkaan, haluatko matalat vai vähän korkeammat kengät. Itse ottaisin korkeavartisemmat, koska kun matala goretex-kenkä hörppää ulkokautta vettä, kenkä ei ihan äkkiä kuivu.

    vaelluskenkien valinta kiviseen maastoon

    Jos haluat kalvottomat vaelluskengät, mutta haluat kuitenkin, että jalkasi pysyisivät suhteellisen kuivina kosteassa maastossa ja sateella, valitse nahkaiset kengät. Ne ovat yleensä painavammat kuin kangasmatskuista valmistetut kengät, mutta sekä elämä että vaelluskengät ovat täynnä valintoja. Jos päädyt nahkaisiin vaelluskenkiin, kyllästä kenkien nahkaa voimakkaasti. Hyvin kyllästetty nahka kestää hyvin kosteutta. Täällä Scandinavian Outdoorin omassa blogissa on loistava juttu uusien vaelluskenkien käsittelystä eli kyllästämisestä ja vahaamisesta.

    Vielä pari sanaa kenkien jäykkyydestä ja joustavuudesta. Useimmiten menee niin, että mitä vaikeampi maasto, sitä jäykempi kenkä kannattaa valita. Kenkien kiertojäykkyyttä voi testata ottamalla kenkää toisella kädellä kärjestä ja toisella kantapäästä ja vääntämällä. Jos kenkä menee ihan mutkalle, kengässä ei juuri ole kiertojäykkyyttä. Osa vaelluskenkävalmistajista käyttää kirjaimia A:sta D:hen kuvaamaan kenkien jäykkyysastetta. A-luokan kenkä on joustava ja kevyt, ja D-kenkä taas on todella raskas ja jäykkä. Kun puolisoni menee jääkiipeilemään, hän käyttää niin sanottuja D-kenkiä, joihin saa kiinnitettyä jääpiikit. Kenkä ei saa jääkiipeilyssä joustaa vaan sen täytyy pysyä vakaana pökkelönä. Nuo omat kuvissa näkyvät Meindlini ovat B-luokkaa. En tiedä, tekeekö tämä aakkostieto autuaaksi, mutta jos törmäätte näihin merkintöihin joissain tuotekuvauksissa, niin tätä ne siis tarkoittavat.

    Tässä oma vaelluskenkä-valintani

    Todella helppoa tämä vaelluskenkien valinta, eikö vain? 😀 Kaikki jotka ovat päässeet tänne asti pyörtymättä erilaisten ominaisuuksien kuvailuihin, palkitsen konkreetialla. Mä kerron nyt, mihin kenkävalintaan itse päädyin. Kun lähden vaellukselle, se tarkoittaa lähes poikkeuksetta kivisiä mäkiä, terävää kiveä, ylämäkeä ja alamäkeä ja lähes aina reitillä on mukana maastoja, joita ei ole merkitty mihinkään karttoihin eli tallottu poluiksi. Koska vaellusmaa on Islanti, jossa on kylmä ja sataa paljon, vedenpitävyys on aivan ehdoton juttu vaelluskengiltä.

    Lähdin hakemaan mahdollisimman vedenkestäviä ja tukevia vaelluskenkiä, joiden kanssa painavankin rinkan mukana kantaminen onnistuu ilman nilkanlipsautuksia. Näillä spekseillä päädyin Meindlin Vakuum -kenkiin.

    vaeltaminen ja kengät

    Nämä on nahkaa ja oikein hoidettuna nahka kestää hyvin vettä. Kengissä on myös goretex-kalvo, eli vedenpitävyys on hyvä. Mulle oli myös tärkeää, että kengissä ei ole kamalan paljoa ompeleita, koska aikaisemmat vaelluskenkäni ovat alkaneet falskata ekana juuri sieltä ompeleiden kohdalta. Mitä vähemmän paikkoja, joista vesi voi päästä sisään, sen parempi.

    Mietin hyvin pitkään näiden kenkien ja sitten toisaalta näiden supermukavien ja leveälestisten Hanwag Tatra -kenkien välillä. Päädyin Meindlin Vakuumeihin, koska niissä on koko kengän kiertävä rantti, joka suojaa kengän pintamateriaalia naarmuilta ja kolhuilta ja samalla lisää kengän vedenpitävyyttä. Islannissa on paljon teräviä kiviä, joten kengän kiertävä rantti on hyvä olla. Lisäksi täällä on märkää kesälläkin, joten kaikki, mikä lisää vaelluskengän vedenpitävyyttä, on plussaa. Hanwag Tatra -mallissakin on rantti, mutta vain kärjessä ja kannassa. Se varmasti riittää todella hyvin useimmilla vaelluksilla, mutta noh, meillä on tätä kivikkoa ja vulkaanista pikkukiveä niin paljon, että rantti ratkaisi tällä kertaa valinnan.

    vaelluskenkien valinta retkeilykenkä vai vaelluskenkä?

    Mulla on aika leveä jalka, ja tämä Meindlin malli sopii hyvin. Jos leveälestisyys on sulle tärkeä ominaisuus kengissä ja tiedät olevasi leveäjalkainen, suosittelen tässä kategoriassa vaelluskengäksi Hanwagia, se on nimittäin vieläkin reilumpi malliltaan. Hanwagit ovat saaneet todella hyvää palautetta asiakkailta (tsekkaa tuotesivun palauteosio).

    Pitääkö kesää ja talvea varten olla eri vaelluskengät?

    Mun kokemuksen mukaan ei tarvitse. Käytän samoja vaelluskenkiä kesät ja talvet, samoin maastojuoksukenkiä. Liukkailla keleillä vedän raudat jouksukenkien päälle ja jos on oikein kylmä ilma, vaihdan sukat paksumpiin. Helpoin tapa säädellä vaelluskenkiä eri vuodenaikoihin on sukkavalinta.

    Mun oma vaellussukkasuosikki on Bridgedale. En ole kestävämpiä, mukavampia ja paremmin istuvampia vaellussukkia löytänyt. Käytän noita merkin vaellussukkia talvisin ja ohuempaa vaellussukkaa pakkasten ulkopuolella eli käytännössä keväästä myöhäiseen syksyyn. Lapsilla on laskettelusukkina saman merkin korkeavartisia sukkia ja ne ovat kestäneet jopa esikoiselta Pampulalle usean vuoden käytön jälkeen. Ihan huikeaa! Bridgedalella on myös vedenpitäviä sukkia, jotka voivat olla hyvä valinta esim. vetisessä maastossa liikkuvalle maastopyöräilijälle tai polkujuoksijalle, joka käyttää vedenläpäiseviä kenkiä mutta haluaa pitää jalat silti kuivina.

    Bridgedalet ovat melko kalliit ja jos useamman parin ostaa, menee huomaamatta satanen tai kaksikin. Mielenkiinnosta ja säästämismielellä kokeilin kahta muuta hieman edullisempaa merkkiä jokapäiväiseen käyttöön lenkkisukaksi: Devoldin sukkia ja Scandinavian Outoodin omaa merinovillasekoitesukkaa, mutta näihin kaikkiin tuli reikiä kuukauden käytön jälkeen. Huomasin, että ainakaan näillä mun pottuvarpaiden muodoilla ja kovettumien määrällä sukissa ei kannata säästää.

    Kuinka valita kengästä oikea koko verkkokaupassa?

    Kun vaelluskenkien valinta on edessä verkkokaupassa, mittaa ihan ensin oman jalkasi pituus. Tee mittaus päivän päätteeksi, kun jalkasi ovat päivän askareista turvonneet. Laita jalkaasi vaellussukat, joita on tarkoitus käyttää kenkien kanssa. Jos sulla ei ole vielä vaellussukkia, lataa jalkaan kahdet tavalliset sukat, koska vaellussukat ovat paksummat kuin arkikäytössä olevat puuvillasukat.

    Mittaa jalkasi seisten kantapää seinää vasten. Laita kunnolla painoa sille jalalle, jonka mittaat, koska astuessa jalkaterä on pisimmillään. Laita varpaiden kärkeen merkiksi vaikka kirja ja mittaa etäisyys seinään. Mittaa molemmat jalat, koska ihmisen jalat ovat aina keskenään vähän erikokoiset. Ota ylös isomman jalan mitta.

    vaelluskenkien valinta

    Katso sen jälkeen harkitsemasi kengän kokotaulukosta pidemmän jalan pituuden mukaan lähimmäksi osunut mitta. Scandinavian Outdoor on ottanut kengässä mukaan käyntivaran, joten sitä ei tarvitse lisätä. Verkkokaupan hakutoiminnalla pystyy hakemaan erikseen kyseisen kenkäryhmän leveälestiset mallit. Joten jos olet leveäjalkainen, aloita sinulle sopivan kengän etsintä täältä:

    Jos satut asumaan paikkakunnalla, mistä löytyy Scandinavian Outdoorin myymälä, tilaa kengät verkkokaupasta (varmistat saatavuuden ja pääset käyttämään etukoodia), mutta tilaa nouto lähellä sinua olevaan myymälään. Näin voit sovittaa verkosta ostettuja kenkiä ja vaihtaa ne saman tien, jos tarve vaati. Näin vältetään turhaa pakettien edestakaista lähettämistä. Se säästää paitsi sun omaa aikaa, myös ympäristöä.

    No niin, sitten vaan kenkiä valitsemaan. Toivottavasti tästä kenkäpostauksesta oli sulle hyötyä ja vaelluskenkien valinta on nyt piirun verran iisimpää.

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson

  • Muutama mieleeni painunut hetki Suomen luonnossa

    Mainos: Suomen Luonto

    Aloin kaivella vanhoja valokuva-arkistojani. Halusin valita muutaman mieleeni painuneen hetken Suomen luonnosta. Tämä valokuvien etsiminen ja suomalaisten luontoelämyksien muisteleminen oli minulle sellaista mielen virtuaalimatkailua, samaan aikaan kihelmöivää odotusta ja toisaalta haikeaa jännitystä. En nimittäin vielä tiedä, pääsemmekö perheen kanssa toteuttamaan jokakesäisen Suomen-lomamme vai käykö tänä vuonna kuten viime vuonna: kesälomareissu Suomeen jäi koronan takia väliin. Toivon niin kovasti, että matkustaminen onnistuisi ja voisimme viettää ainakin pari viikkoa Suomessa perheen kanssa. Katsotaan, miten tässä käy. Aika eli tartuntatilastot näyttävät, toteutuuko kesä-Suomi vai ei.

    Olisin voinut valita tähän juttuun viisikymmentä tai sata kuvaa, ja silti tehtävä olisi ollut yhtä vaikea. Jotain tärkeää, ainutlaatuista ja erityistä olisi kuitenkin jäänyt pois. Mutta olkoon nyt nämä vähän alle kymmenen.

    Ahvenanmaa. Kävin Ahvenanmaalla ensimmäistä kertaa lähes nelikymppisenä. Kun näin Getan kalliot, kesäisen meren lempeät aallot ja hennossa tuulessa heiluvat kitukasvuiset männyt, tiesin, että tänne minun on tultava joskus uudestaan.

    Ylläs talvella. Unenomaiset lumiveistokset, keskipäivän pieni valon kajo, pitkät ja pimeät yöt, valtava tyhjyys ja liikkeen alla narskuva lumi. Jos haluat Ylläs-rakkaudestani lisätodisteita, tsekkaa esimerkiksi tämä juttu Ylläkseltä.

    kuer tunturin vaellus talvella

    Hanko kesällä. Joskus voisin olla vähemmän ennakoitava, ja mennä Ylläkselle kesällä ja Hankoon talvella, ehkä senkin aika tulee vielä. Mutta tässä Suomen eteläisimmässä kaupungissa on kesäaikaan jotain sangen viehättävää. Oikeastaan se kaikkein viehättävin löytyy sieltä kaupungin laitamilta: auringon lämmittämiltä rantakallioilta, Suomen eteläisimmältä vaelluspolulta Tulliniemestä, Hangon rannoista, Pohjois-Hangon pyöräreiteistä, metsästä.

    Kainuu. Olen käynyt Kainuussa vain kerran, mutta ensivaikutelma olikin sitten astetta vahvempi. Menimme junalla Kajaaniin ja yöksi lautamajaan karhuja ja susia tarkkailemaan. Tämä retki laajensi ymmärrystäni suomalaisen luonnon ainutlaatuisuudesta: missä muualla maailmassa voi mennä pieneen hökkeliin keskelle ei mitään, juoda kahvia ja syödä pullaa ja katsoa kun susi kohtaa karhun suolla? Karhujen ja susien lisäksi minuun teki vaikutuksen Kainuun metsämaisema. Metsää, metsää, metsää, oikein kunnon korpea – ja sitten ylllättäen ollaankin jonkun nätin järven rannalla.

    Sauvo ihan mihin vuodenaikaan vain. Siskoni kesäkoti Sauvon seudulla on nykyään perheemme tukikohta Suomessa. Käppyrämännyt, merenranta, kalliot, kyykäärmeet, pirunpelto, lintutornit ja aavat peltomaisemat. Näiden maisemien äärellä mieli liikuttuu. Tästä maasta minäkin olen tullut.

    Suomalaisen luonnon ja luonnossa asuvien eläinten elämästä voi lukea lisää hienosti toteutettuja juttuja Suomen Luonto -lehdestä. Suomen Luonto on Suomen Luonnonsuojeluliiton julkaisema lehti. Olen kuullut lehdestä aikaisemmin, mutta en tiennyt tarkalleen millainen se oli, ennen kuin sain näytenumerot kotiini tämän kaupallisen yhteistyön tiimoilta ja tutustuin niihin. Kävi niin, että luin lehdet kannesta kanteen yhden todella pitkän aamupalan aikana. Ja kas. Ennen kuin ehdin suunnitella yhtäkään sisältöä kampanjan ympärille, tilasin lehden itselleni ja mietin, miksi ihmeessä en ole kuullut tästä lehdestä aikaisemmin, vaikka lehti on ilmestynyt jo 80 vuotta.

    En ole koskaan aikaisemmin kokenut vastaavanlaista vilpitöntä riemua ja rentoa tunnetta lukiessani jotain lehteä. Uskallan väittää, että Suomen Luonto tekee lukijastaan onnellisemman.

    Klikkiotsikoiden, kekseliäiden näkökulmien, kovatempoisten haastatteluiden ja tiukkojen tapahtumakäänteiden aikana on mieltä hivelevää luksusta avata lehti, joka kertoo jäniksen vuodesta, tikkalajien tunnistamisesta ja siitä, kuinka kakka on luontohavainto. Jokaisessa lehdessä on retkijuttu, joka ei ole sellainen trendikäs matkajuttu vetävällä näkökulmalla ja käsityöolutbaarivinkeillä, vaan joka ihan vain kertoo, millainen joku paikka on ja millainen luonto siellä on. Sivumennen kohdejutussa kerrotaan, kuinka retkikohteeseen voi mennä, mutta pääasia ei ole kohteen markkinointi vaan seikkailu, jonka voi tehdä lehti kädessä. Ilman kiirettä, ilman pärinäotsikoita.

    Kun tilaat Suomen Luonnon, tuet suomalaisen luonnon hyväksi tehtävää työtä. Lehden tuotot menevät Suomen Luonnonsuojeluliitolle. Alekoodilla Satu saat 5 numeron eli viiden kuukauden määräaikaistilauksen ja digioikeudet hintaan 25,50 €. Tutustumistilaus on määräaikainen. Se pitää itse uusia, jos sen haluaa jatkuvan. Tilauksen voi tehdä myös ulkomaille. Vuodessa postituslisä Eurooppaan on 20 euroa, muualle maailmaan 30 euroa.