• Koronatilanne Islannissa – tunnelmia arjesta

    Koronajuttuja tulee joka tuutista, joten ymmärrän hyvin, jos haluat hypätä tämän jutun yli. Niin monet ovat kuitenkin kyselleet millainen koronatilanne Islannissa on tällä hetkellä ja millaisilla säännöillä tällä hetkellä mennään. Monella teistä saattaa olla ensi kesän Islannin-matka suunnitelmissa ja ylipäätään lähialueiden tilanne kiinnostaa. Joten, tässäpä muutama havainto arjesta.

    koronatilanne islannissa

    Koronatilanne Islannissa on nyt niinkin hyvä, että täällä ei ole noin viikkoon todettu yhtäkään uutta tartuntaa. Yksittäisiä tartuntoja on kohdattu rajalla (Keflavíkin lentokentällä), mutta maan sisäisissä testeissä ei yhden ainoaa. Se on mahtava juttu!

    Kyllä niitä rajoituksia on riittänytkin. Koronatartuntatilanne on muuttunut nopeasti, samoin säännöt ja määräykset. Jos luet tätä juttua myöhemmin keväällä, vahvista tietojen paikkansa pitävyys Islannin omalta koronasivustolta, koska en välttämättä päivitä tätä juttua jatkuvasti.

    Islantiin pääsy on koronatestien takana. Kaikkien Keflavíkin kansainväliselle lentokentälle saapuvien – myös Islannissa asuvien – vuonna 2005 syntyneiden ja sitä vanhempien on mentävä rajalla maksuttomaan koronatestiin. Nenät ja nielu nuohotaan ennen matkatavarahihnalle kulkuea, eli testipistettä ei pysty kiertämään.

    Testitulos kilahtaa puhelimeen noin vuorokauden sisällä testin ottamisesta. Negatiivisen testituloksen jälkeen mennään viiden päivän kuluttua uuteen testiin, jolla varmistetaan se, että henkilö ei ole saanut tartuntaa matkustamisen aikana esimerkiksi lentokoneessa. Tuon viiden päivän ajan pitää olla karanteenissa. Karanteeni päättyy, jos toisestakin testistä tulee negatiivinen tulos.

    Vanhempien kanssa matkustavien pienempien lasten ei tarvitse tehdä testejä, mutta heidän täytyy noudattaa samaa karanteeniaikaa kuin heidän vanhempansakin. Jos nuori lapsi matkustaa yksin (esimerkiksi sellaisen saattajan kanssa, joka ei ole hänen vanhempansa), hän menee suoraan kentältä viiden päivän karanteeniin ja sen jälkeen testiin paikalliselle terveysasemalle.

    Koronatilanne Islannissa ja sen vaatimat rajoitukset maan sisällä

    Helmikuun alussa tätä juttua kirjoittaessani suurin osa ”kontaktipaikoista” eli liikuntapaikoista, ravintoloista, hierontapaikoista ja kauneushoitoloista on auki, kunhan paikat sitoutuvat noudattamaan korona-ajan sääntöjä.

    Esimerkiksi crossfitissä kaikkien pitää saapua treeneihin maskit päässä. Kun on ottanut itselleen paikan teipein määritellyssä neliössä ja treenit alkavat, kasvosuojan saa poistaa. Jos pitää lähteä hakemaan vettä tai lisää painoja, täytyy maski laittaa päähän ennen kuin poistuu oman neliönsä sisältä. Tunnilla saa olla kerrallaan korkeintaan 20 urheilijaa ja treenien jälkeen kaikki välineet pitää desinfioida.

    koronatilanne islannissa 2

    Ryhmälajit kuten jalkapallo- ja käsipallotreenit ovat sallittuja, mutta niin, että samassa tilassa ei ole kerralla yli 50 ihmistä.

    Ravintoloissa ja kahviloissa saa olla samaan aikaan korkeintaan 20 henkeä. Ravintolat voivat pitää oviaan auki kello kymmeneen asti illalla. Noutoruokaa saa myydä tunnin pidempään eli kello yhteentoista asti. Kaikkien pitää noudattaa kahden metrin välimatkaa ja jos se ei ole mahdollista, täytyy käyttää maskia. Maskia pitää käyttää myös esim. postissa, kaupoissa ja virastoissa. Baarit ja klubit ovat kiinni.

    Uimaloissa saa olla korkeintaan 50 prosenttia paikan maksimikapasiteetista. Isoissa ruokakaupoissa rajoitus on viisi ihmistä kymmentä neliömetriä kohti. Elokuvissa ja teattereissa saa olla korkeintaan 50 ihmistä lavalla ja takahuoneissa, istuvaa yleisöä voi olla paikalla sata ihmistä, kunhan kaikki käyttävät maskia, paikat on numeroitu ja järjestäjillä on tieto siitä, kuka henkilö milläkin paikalla istuu.

    koronatilanne islannissa saannot

    Jep, aika pikkutarkkoja säännöksiä. Eihän näitä kukaan voi ulkoa muistaa kaiken aikaa, etenkään kun säännöt muuttuvat tilanteen mukana. Helmikuun loppupuolella julkaistaan uudet toimintaohjeet, ja ne voivat muuttua isostikin näistä tämänhetkisistä. Heti kun koronatilanne Islannissa muuttuu, nämä säännötkin menevät todennäköisesti uusiksi.

    Tärkeä pointti on se, että kyse ei ole suosituksista vaan säännöistä, joiden rikkomisesta voidaan rankaista sakkoihin. Jos ravintoloitsija päästää ravintolaan liikaa asiakkaita, siitä voi napsahtaa muutaman tuhannen euron suuruinen sakkolappu. Karanteenimääräyksiä rikkovalle voidaan määrätä sakot, joiden suuruus vaihtelee muutamasta sadasta eurosta pariin tonniin.

    syöpävakuutus varautuminen

    Mites Islantiin matkustaminen? Saarelle voi tällä hetkellä matkustaa Suomesta, mutta suoria lentoja Helsingistä ei juuri nyt ole. Suorat lennot toivottavasti alkavat taas keväällä tai alkukesästä. Jos matkustaa välilennolla, kannattaa muistaa, että ne voivat tuoda ekstramutkia matkaan. Välilaskupaikkojen koronasäännöt voivat velvoittaa esimerkiksi muutaman tunnin vanhaa negatiivista koronatestitodistusta. Me teimme vuodenvaihteessa matkan Suomeen ja takaisin Islantiin. Voit lukea sen reissun kiemuroista täällä: Matkailua koronan aikaan.

    Tällaisilla säännöksillä siis mennään tällä hetkellä. En ryhdy arvioimaan, mitkä näistä säännöistä ovat tarpeellisia ja mitkä eivät, koska en ole terveydenhuollon enkä virologian asiantuntija. Luotan viranomaisiin ja asiantuntijoihin, ja noudatan niitä sääntöjä, mitkä kulloinkin ovat voimassa. Tiukoista säännöksistä on varmasti ollut joku hyöty, koska tartuntaluvuissa on päästy näinkin alas. Hirvittävän vaikeaa Islannin tilannetta on kuitenkaan verrata muiden maiden tilanteisiin, koska olemmehan kaukainen saari vailla rajanaapureita ja meitä asuu täällä reilusti alle 400 000 ihmistä.

    talvitakki iso huppu

    Täältä löytyy englanniksi ajankohtaisin tieto Islannin koronasäännöksistä ja Islantiin matkustamisesta tai Islannista matkustamisesta. Ja toki täälläkin saa kysellä, vastailen aina kun ehdin 🙂

  • Hiihtovaellus Islannissa

    Kylmät hanget, kuuma erämaa eli hiihtovaellus Islannissa. Rakastan murtomaahiihtoa ja etenkin Ylläksellä. Islannissa murtomaahiihto ei ole ollut yhtä suosittu laji kuin Suomessa, mutta ilokseni huomaan, että viime vuosina täällä on yhä useampi alkanut viihtyä laduilla. Täällä meidän kotikylässä pääsen hiihtämään murtsikkaa kylän hiihtokeskuksen ylläpitämille laduille. Ihanaa! Muutama vuosi sitten osallistuin puolisoni kanssa muutaman päivän mittaiselle retkihiihtovaellukselle Islannin Landmannalaugarissa. Tämä juttu kertoo siitä! (Tästä jutusta on julkaistu osia Retki-lehdessä vuonna 2015).

    hiihtovaellus islannissa

    Jaiks! Turvavyö painautuu tiukasti ylävartaloon, kun äkkiä pysähtyneen auton etupää vajoaa yli puoli metriä. Renkaat sutivat tyhjää. Auto ei liikahdakaan. Jaejja, kaikki ulos autosta. Auto ei irtoa tällä lastilla. Kymmenkunta matkustajaa talvikamppeissaan hyppää jeepin sivuovesta lumihankeen odottamaan.

    Auton kuski tietää mitä tekee. Hän on ajanut 44-tuuman renkailla varustetulla erikoissuurella jeepillään tätä Islannin keskiosiin vievää reittiä useita kymmeniä kertoja. Satunnaista päänvaivaa aiheuttavat paksun hangen alla virtaavat kuumavesijoet, jotka sulattavat lunta. Nyt olemme jämähtäneet kiinni vetiseen kinokseen.

    Kuski lapioi lunta renkaiden alta ja hyppää sitten takaisin ohjauspyörän taakse työskentelemään. Kymmenen minuutin eteen ja taaksepäin vekslaamisen jälkeen auto nytkähtää irti. Kuski käy päästämässä renkaista ulos vielä hieman lisää ilmaa, jotta menopeli kulkisi helpommin lumessa.

    Määränpäänä Landmannalaugar

    Matkamme kohti Landmannalaugaria jatkuu. Landmannalaugar on maailman kolmanneksi suurin kuumien lähteiden alue. Kesäisin täällä on värikästä. Vuorenrinteet leiskuvat punaisen, vihreän ja valkoisen sävyissä, vihreät niityt luovat upean kontrastin alueen mustille laavaseinämille ja kuumat lähteet porisevat villisti. Juuri nyt kesää on hieman hankala kuvitella, sillä maisema on vitivalkoinen.

    landmannalaugar talvella

    Kesäisin Landmannalaugarin vaellusmaastot ja maisemat houkuttelevat satoja turisteja joka päivä. Toista on keskellä talvella. Jeeppimme lisäksi maisemassa ei liiku mikään muu kuin lumisade ja tuulen liikkeelle saama pintalumikerros.

    Tämä viisipäiväinen hiihtovaellus Islannissa sijoittuu tänne Mýrdalsjökull- ja Vatnajökull-jäätiköiden väliin, Hekla-tulivuoren kupeeseen. Tukikohtamme on lämmitetty Landmannalaugarin vuoristomökki laavapellon reunalla, kuumien lähteiden vieressä. Seuraavan viiden päivän aikana aiomme hiihtää umpihangessa 110 kilometriä. Tänään suoritamme siitä 15 kilometriä. Kuski tiputtaa meidät kyydistä ja jatkaa loppujen tavaroiden kanssa erämaamökille.

    Jeeppi kärryineen lähtee lipumaan kohti valkoista maisemaa. Horisonttia ei oikeastaan voi edes erottaa. On vain kilometrikaupalla valkoista vuoristomaisemaa, joka sulautuu kuin sumu vasten valkoharmaata taivasta. Jeeppi pienenee pisteeksi ja lopulta häviää kuin vesipisara valkoiseen taulukankaaseen. Me aloitamme hiihtämisen.

    Paikka paikoin tökkään sauvallani lumihankea. Kokeilen, kestääköhän se. Lunta on talven aikana satanut yli kaksi metriä. Kuumat lähteet ovat kuitenkin paikka paikoin sulattaneet hankeen onttoja koloja, joiden päällä saattaa olla lunta vain muutama sentti. Etenemme kuumien lähteiden alueella hitaasti.

    Hiihtovaelluksella Islannissa

    Seuraavana aamuna aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja sää on poikkeuksellisesti täysin tyyni. Edessä on 20 kilometrin päiväurakka. Minä olen ryhmän kokemattomin ja huonokuntoisin hiihtäjä (ja olen kolmannella kuulla raskaana, mutta sitähän ei kukaan muu itseni ja puolisoni lisäksi tiedä) ja olen siksi tarkoituksella jättäytynyt ryhmän viimeiseksi. Annan kovakuntoisempien avata latua edeltä.

    Tämänpäiväisen reitin päämäärään, Vondugilin eli Pahan kanjonin, voi jo haistaa. Ilmassa leijuva kananmunan tuoksu kertoo, että olemme saapuneet geotermisesti aktiiviselle alueelle. Haju johtuu maaperän rikkipitoisuudesta.

    Ja sitten, hupsista vaan, yhtäkkiä kaikki lumi ympäriltämme on kadonnut. Valkoisen maiseman hiihtovaellus Islannissa on muuttunut kuumavesijokimaisemaan. Joet mutkittelevat kirjavassa maaperässä. Keltaisen ja vaaleanpunaisen eri sävyt näyttävät hassuilta väriläiskältä vitivalkoisessa maisemassa.

    kuuma lähde Islanti

    Väritys johtuu ryoliitista, joka on tällä alueella tunnettu pintakivi. Kas tuossa pulputtaa pieni lähde, joka sylkee kuumaa vettä ilmaan kerran minuutissa. Lähteen ympärille on kasvanut kirkkaanvihreää sammalta. Muutaman metrin päästä lähteestä löytyy luonnon kylmä vastakohta: paksut lumikinokset nousevat kohti korkeuksia.

    Kiinnitämme sukset ja jatkamme matkaa. Muutamme suunniteltua reittiä hieman, sillä läheiseen kanjonin pohjalle ei ole tänään menemistä. Oppaamme arvioi lumivyöryriskin liian suureksi.

    Päätämme palata takaisin vuoristomajallemme laavapellon kautta. Useita metrejä korkeat laavapaadet muodostavat hiihtoreitin varrelle upeita koukeroisia torneja, holveja ja pylväikköjä. Laavamuodostelmien päälle kasautunut hohtavanvalkoinen lumi saa muodostelmat näyttämään paksuilta lumiukoilta. Suksi luistaa ladulla ja iltapäivän aurinko paistaa mukavasti selkää.

    Hiihtovaellus Islannissa ja kuuma avanto

    Tökkään sukset ja sauvat pystyyn vuoristomökin ulko-oven edessä olevaan kinokseen ja päätän käydä vaihtamassa päälle jotain sopivampaa: bikinit!

    Mökkimme kyljestä löytyy yksi Islannin hienoimpia luonnonvaraisia kuumia lähteitä. Kesällä kylpypaikka on täynnä alueella telttailevia turisteja, mutta keskellä talvea saamme koko altaan itsellemme.

    Vedän uikkareiden päälle untuvatakin ja käärin pyyhkeen hameeksi jalkoja lämmittämään. Vedän jalkaan korkeavartiset vaelluskengät, sillä kävelymatka kuumalle lähteelle lumihangen läpi paljain varpain ei houkuttele.

    Hytisen kuin lehti tuulessa taitellessani talvitakkini ja pyyhkeeni muovipussiin, jotta ne eivät kastuisi lumisateessa.

    Kylmä onneksi unohtuu hetkessä, kun laskeudun hiekkapohjaisen kuuman lähteen pohjalle makaamaan. Melkein nelikymmenasteinen vesi tekee hyvää hiihtoretken rasittamille lihaksille. Venyttelen raajojani kuumassa vedessä. Tämä uimapaikka on muodostunut kahden puron kohtauspisteeseen. Toisesta purosta virtaa maan sisuksista tulikuumaa vettä ja toisesta jäätävän kylmää vettä jäätiköltä ja ympäröivistä lumikinoksista. Virtaukset vaihtelevat, ja paikkaa vaihtamalla voi säädellä vartaloon osuvia kuumia ja kylmiä henkäyksiä. Hykerryttävän hyvää!

    Kuuman kylvyn jälkeen illallinen kutsuu. Mökin uunissa kypsyy rasvainen lammaspaisti ja perunoita. Jälkiruoaksi on skyriä, jonka päälle jokainen kaataa reilusti kuohukermaa.

    Pitkin jäisiä rinteitä

    Herätyskello soi jo kuudelta. Ulkona on kylmää ja pimeää. Lunta on satanut niin paljon, että vessarakennukseen on mentävä lumilapio kainalossa. Metrin korkuisen lumikinoksen siirtäminen pois vessan ulko-oven edestä käy aamujumpasta. Huhkimisen jälkeen kylmästä ole enää tietoakaan.

    Tänään edessä on matkamme pisin päiväretki. Aiomme hiihtää noin kolmentoista kilometrin matkan Hrafntinnuskerin erämaamajalle ja takaisin. Matkan aikana nousemme muutaman sadan metrin korkeudessa sijaitsevalle Stórahverille eli suurelle kuumalle lähteelle.

    hiihtovaellus islannissa 2

    Lounaseväät ja termoskannut reppuihin pakattuina lähdemme suksimaan urakkaa. Ensimmäiset kilometrit sujuvat erinomaisesti. Lunta sataa vain vähän ja näkyvyys on hyvä.

    Haasteet alkavat lähteen luona. Kuuma vesihöyry on tehnyt lumisen rinteen liukkaaksi. Kaivamme repusta teipeillä suksien pohjaan kiinnitettävät nousukarvat. Nousukarvat pohjassa kiipeämme kohti mäennyppylän päällä kohoavaa höyrypatsasta. Liukasta mäenrinnettä ylös tarpoessa pitäisi muistaa astua tasaisesti ja laittaa paino tasaisesti koko sukselle. En ole kovin kokenut hiihtäjä enkä varsinkaan liukkauden ylämäkien ystävä, joten joudun hakemaan koko ajan työntöapua sauvoista. Käsivarsien lihakset huutavat hoosiannaa. Kunpa olisin pakannut mukaan jääpiikit! Joudun lopulta pyytämään apua kokeneemmilta. Valokuvaaja tarjoutuu kulkemaan takanani ja nappaamaan repusta kiinni, kun olen lähteä alamäkiliusuun. Sudin vuoren rinnettä ylöspäin kiukulla ja juuri hetkeä ennen kuin usko on loppua, olemme perillä.

    hiihtovaellus islannissa matkakokemus

    Mäennyppylän huipulla uurastus palkitaan. Olkapäälihakset parkuvat väsymyksestä, mutta väsymys unohtuu heti, kun katson ympäröivää maisemaa. Stórahver on valtavan kokoinen kuumaa vettä roiskuttava säiliö, jonka voima tuntuu jalkapohjissa asti. Maa tärisee ja pohjavesi roiskuu, kun höyry nousee kohti taivasta.

    Aikamme kuuman lähteen voimaa ihmeteltyämme jatkamme matkaa, jotta ehdimme ennen pimeää takaisin tukikohtaamme. Laskemme mutkitellen mäen toista, vähemmän liukasta ja huomattavasti loivempaa rinnettä alas. Luisto on hyvä ja laskusta tulee melkein kilometrin mittainen.

    talvinen hiihtovaellus islannissa

    Retkeltä palattuamme iltaohjelma on sama tuttu: ensin kylpyyn, sitten syömään. Iltamyöhäisellä teemme vielä pienen kävelyretken, sillä sinä iltana pilvettömällä yötaivaalla hehkuvat upeat revontulet.

    PS. Jos haluat lukea, miltä tuo hiihtovaellus Islannissa OIKEASTI tuntui, lue tämä viiden vuoden takainen henkilökohtainen tilitysosuus. 😀

    Hiihtovaellus Islannissa – retken infot

    Osallistuin Icelandic Mountainguidesin järjestämälle hiihtovaellukselle, ja tämä reissu on heidän ohjelmassaan myös tulevana talvena:

    talvinen hiihtovaellus islannissa
    • 5 päivää (yht. 100 km), maksiminousu 500 m
    • Yöpyminen Landamannalaugarin erämaamajalla: jaettu makuutila, suuri tupakeittiö, talvisin ei suihkumahdollisuutta mutta pihalla kuuma lähde
    • Matka vaatii hyvää peruskuntoa, murtomaahiihtokokemusta ja 16 vuoden ikää.
    • Tarvittavat hiihtovarusteet: vähintään 50 mm leveät ja teräskanttiset sukset kestävine siteineen, nousukarvat (skinit), vahvatekoiset sauvat sekä lämpimät ja vedenkestävät monot. Varusteet voi vuokrata, jos ei ole omia.
    • Matkan hinta noin 1 600 € (260 000 ISK) sisältää makuupussimajoituksen, kaikki ateriat, kuljetukset Reykjavíkista ja takaisin, englanninkielisen oppaan palvelut.

    Kuvat: Björgvin Hilmarsson