Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›
  • Koronapotilaan liikkeitä jäljittävä koronasovellus puhelimeen

    Luin tänään uutisista, että Suomessa kehitetään koronaviruspotilaiden liikkeitä jäljittävää mobiilisovellusta – superhienoa yhteistyötä eri alan toimijoilta! Ehkä Suomessakin pian saadaan koronasovellus puhelimeen. Singaporessa tämäntyylinen sovellus on tuon saman lehtijutun mukaan kuulemma käytössä ja Saksassa samansuuntainen kehitystyö on käynnissä. Islannissa koronapotilaan liikkeitä jäljittävä mobiilisovellus julkaistiin pari päivää sitten ja minä latasin sen omaan puhelimeeni eilen.

    Sovelluksen nimi on Rakning C-19. Latasin sovelluksen luuriin ja annoin sille luvan käyttää luurini paikannustietoja ja samalla viranomaiselle luvan tallentaa puhelinnumeroni yhteydenottoa varten.

    koronasovellus puhelimeen islanti

    Mobiilisovellus ei käytännössä näytä minulle mitään – ei edes omia päivittäisiä kävelyreittejäni saati sitä, kenen sovelluksen luuriinsa ladanneen kanssa olen ollut mihinkin kellonaikaan tekemisissä. Kun koronasovellus on ladattu puhelimeen se toimii niin, että paikkatietoni tallentuvat vain minun puhelimeeni. Jos saisin tartunnan, tiedot siitä, missä olen viimeisen parin viikon aikana oleskellut ovat automaattisesti olemassa eivätkä vain oman hataran muistini varassa.

    Paikkatietoni eivät siis tallennu minnekään ulkopuoliseen pilveen, ainoastaan omaan puhelimeeni ja vain 14 päivän ajaksi. Kaksi viikkoa vanhempi paikkatieto tuhoutuu automaattisesti. Jos minulla todetaan virustartunta, saan puhelimeeni tekstarin, jolla minulta pyydetään lupaa jakaa nämä paikkatietoni tartuntalinjoja kartoittavalle viranomaiselle. Kännykänomistaja vahvistaa luvan paikkatietojensa eteen päin luovuttamiseen omalla sosiaaliturvatunnuksellaan.

    Islannin koronasovellut puhelimessa

    Sovelluksen keräämien tietojen avulla ei siis pystytä vertailemaan eri käyttäjien kulkureittejä toisiinsa tai saada aikaan hälytystä omassa puhelimessa, jos on kulkemassa liian läheltä tartunnan saanutta. Koronasovellus ainoastaan kerää kännykänomistajan omat kahden viikon aikaiset paikkatiedot, jotka erillistä pyyntöä vastaan voi lähettää viranomaiselle.

    Islannin terveysviranomainen on kehottanut kaikkia lataamaan sovelluksen puhelimeensa ja useampi kunta on omissa somekanavissaan kehottanut asukkaita lataamaan koronasovelluksen puhelimeensa. Sovelluksen kehittämisessä on terveysviranomaisen kanssa ollut mukana osaajia useammasta islantilaisfirmasta, ja ainakin tämän Islannin terveysviranomaisen uutisen mukaan ne ovat kaikki tehneet tähän sovellukseen liittyvän työn pro bonona. Ja ihan uskomatonta, että mobiilisovelluksen kehittäminen aloitettiin runsas viikko sitten. Siis reilu viikko ja se oli valmiina ladattavaksi! Tämän tästä kiroilen tämän maan suurpiirteistä menoa ja suunnittelematonta toimintaa, mutta sitten ne hitsi taas menevät ja yllättävät rykäisemällä kasaan jonkun tärkeän jutun 40 viikkotunnissa. Eli siis suurkiitokset: Aranja, Kolibri, Stokkur, Sensa, Samsyn sekä deCODE ja tietoturvafirma Syndis.

    Kaikki korona-arkeen Islannissa liittyvät juttuni löytyvät tuosta linkistä.

  • Miten tästä kaikesta selvitään?

    Erinomainen kysymys. ”Edelleen, en ole ennustaja. En pysty ennakoimaan kaikkia vaikutuksia ja seurauksia”, vastaisi Sanna Marin – jota muuten fanitan juuri nyt tämän kriisin keskellä vieläkin enemmän kuin aikaisemmin. Ei puhu löysiä, ei vastaile asian vierestä, on jämpti mutta ei aseta koskaan kysyjää hölmöön valoon.

    Koska ei voi tietää, miten tässä käy, voi miettiä, miltä tämä kaikki sitten tuntuu. Ihan hemmetin sekavalta, epävarmalta ja oudolta, voimattomalta. Pimeässä harhailulta. Koronakriisin alussa olin pari päivää sellaisessa lämpöisessä defenssipumpulissa; hei hehheh jee, ei tarvitsekaan nyt matkustaa mihinkään, on aikaa kotona kirjoittaa käsistä, nukkuakin vähän pidempään. Oma mieli suojasi isosta muutoksesta. Niiden helppojen päivien jälkeen tuli vitutus ja ärtymys: miten tässä käy ja miten tästä kaikesta muka selvitään? Jos Islannin koronatilanne kiinnostaa, lue viime viikolla kirjoittamani juttu.

    Tiedostan kyllä sen, että ei pitäisi antaa sellaisten asioiden stressata, joille ei voi yhtään mitään. Mutta en minä ainakaan pysty tällaisessa oudossa kriisitilanteessa ohjaamaan itseäni ajattelemaan jotain ihan muuta, kuten söpöjä pikkulintuja metsässä. Koska ajatusta siitä, että kohta joku meidän kylällä sairastuu, kohta me sairastumme ja kohta joku, jonka kroppa ei kestä sairastumista, sairastuu ja kuolee, ei voi kestää ajatella kovin pitkään ilman että vatsaa alkaa vääntää, stressaan taloutta. Kuolema ja sairaudet ovat liian vaikeita aiheita, siksi puran epävarmuusketutustani valuuttaan.

    Luen talousuutisia, seuraan pörssikursseja, teen tälle vuodelle uusia, päivitettyjä budjetteja. Mietin, mihin haen seuraavaksi apurahaa. Yritän keksiä jotain, mitä voisin tehdä, jos talous menee (kun se menee) pitkäksi aikaa kuralle eikä kukaan pysty ostamaan samaan malliin kuin aikaisemmin tai edes maksamaan avoimia laskujaan.

    En seuraa koronarokotteen kehittämistä, mutta liimaannun sellaisten uutislähetysten ääreen, joissa puhutaan talouden elvyttämisestä tai Yhdysvaltojen työttömyysennusteista. Kun ahdistun, kaivan esille excelin. On hetken helpompi hengittää, kun pistän itseni hetkeksi miettimään, miten tätä vaikeasti hahmotettavaa kriisiä voisi omassa taloudessa ohjata niin, että vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi.

    Islannin elvytyspaketti koronakriisissä

    Islannissa julkistettiin viikonloppuna iso talouden elvytyspaketti. Olen käytännössä viimeiset kaksi päivää istunut sitä lukien ja miettien, mitkä asiat tältä listalta kannattaa napsia itselle hyödynnettäviksi. Tässä suunnitelmassa oli monta mielenkiintoista pointtia. Yhteensä kohtia on kymmenen. Luettelen ne nyt kaikki tässä. Jos haluatte katsoa esitystä tarkemmin (se on islanniksi), yhteenveto talouspaketin pressitilaisuudesta löytyy täältä: Islannin talouselvytys koronakriisissä. Tykkäsin talousministerin kiteytyksestä: tällaisessa tilanteessa kannattaa mieluummin tehdä liikaa kuin liian vähän. Jeespaketin suuruus on noin 1,5 miljardia euroa ja se on vähän vajaa 8 prosenttia Islannin talouden suuruudesta (BKT:stä).

    1. Valtio maksaa työntekijöiden palkkoja. Matkailu työllistää eniten islantilaisia tällä hetkellä ja juuri nyt matkailuala on käytännössä pysähtynyt. Jotta yritykset eivät irtisanoisi vaan leikkaisivat mieluummin työntenkijöidensä työaikaa, valtio sitoutuu maksamaan 75 %:a vähennettyä työaikaa tekevien palkoista. Jos tienaa 3000 € tai alle, palkan saa täysimääräisenä. Maksimimäärä, jonka voi saada osa-aikatyö & valtion tulonsiirto -yhdistelmällä on 5000 €. Kaikkien paitsi pienituloisimpien tulotaso tulee siis laskemaan, mutta se ei lakkaa kokonaan. Tämä pätee 15.3.-1.6.

    2. Valtio takaa terveiden yritysten lainoja; jos pankki lainaa yritykselle 100 000 euroa, valtio takaa siitä puolet. Valtiontakauksen saa, jos yrityksen tulovirta laskee 40 % tai enemmän. Koskee siis etenkin esim. matkailualan firmoja. Lainaa voi saada korkeintaan kaksi kertaa sen verran, mitä yrityksen vuosittaiset palkkakustannukset ovat.

    3. Verojen siirtäminen ensi vuodelle. Tänä vuonna saa kolmen kuukauden verot ja työnantajamaksut siirtää maksettavaksi vuodelle 2021. Tämä etu on käytössä niillä yrityksillä, jonka myynti ko. kuukauden aikana on vähintään 30 % matalampi kuin viime vuonna samaan aikaan.

    4. Eristyksiin joutuneille maksetaan palkat. Islannissa on tällä hetkellä tuhansia ihmisiä eristyksessä. Valtio maksaa työnantajille näiden ihmisten palkat. Sama koskee freelancereita – he saavat 80 % viime vuoden keskiansiosta.

    5. Lapsiperheille ylimääräinen lapsilisä. Kesäkuun alussa jokainen islantilaisperhe saa ylimääräisen 150 euron lapsilisän per lapsi (tulonsiirrosta menee vero). Jos perhe on pienituloisempi, summa on 300 € per lapsi.

    6. Saa nostaa vapaaehtoista lisäeläkettä (en osaa kääntää tätä suomeksi sen paremmin). Lisäeläkettä saa nostaa itselleen seuraavan 15 kuukauden aikana korkeintaan 5000 euroa kuussa. Eläkesäästön nostamisesta joutuu maksamaan veron, mutta se ei vaikuta lapsilisien tai korkohyvitysten suuruuteen. Normaaleissa oloissa tätä saa alkaa nostaa itselleen vasta täytettyään 60.

    7. Matkailualalle erityishelpotuksia. Esimerkiksi majoituspaikkojen maksama majoitusvero poistuu. Ulkomaankysyntää koitetaan elvyttää laittamalla 10 miljoonaa euroa Islannin markkinoimiseen sitten kun koronakriisi on ohi. Kotimaan kysyntää lisätään antamalla jokaiselle täysi-ikäiselle islantilaiselle lahjakortti kotimaanmatkailuun. Lahjakortin suuruudesta en vielä tiedä. Se on varmaankin jotain 50 euron pintaan per henkilö.

    8. Kotitalousvähennys nousee 100 prosenttiin. Nyt kannattaisi siis remontoida ja hankkia kotiin kotisiivouspalvelu (tai perustaa sellainen!).

    9. Tavaroiden tuontia helpotetaan vähentämällä tuotteiden tuontiin liittyviä kustannuksia (rajalla perittäviä erilaisia käsittelymaksuja).

    10. Valtio lisää investointejaan. Ylimääräisiä julkisia investointeja lisätään noin 130 miljoonalla eurolla. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi teiden kunnostamista, investointeja digiyhteiskunnan kehittämiseen, kulttuuripalveluihin, liikuntaan ja niin edelleen.

    Jepsulis! Ainakin kohdat 1, 3, 5, 7 ja 8 koskevat minua. Ehkä myös kohta 2, jos se yksi minulta palveluja ostanut iso islantilaisyritys, joka on laittanut maksut jäihin, ei pysty suoriutumaan veloistaan. Luultavasti myös kohta kymmenen. Koska jos valtion rahaa on jaossa, lähden todellakin hakemaan! Meidän kylään tarvitaan lisää yksilölajiharrastamista tukevia juttuja kuten kiipeilysali. Ehkä pitäisi harkita kotisiivousyrityksen perustamista? Tai ehkä keksin jonkun digitalisaatiohankeen, jolle haen rahaa? Tai ostan oman islanninhevosen ja alan tehdä meditatiivisia IGTV-lähetyksiä siitä, kun hevonen rouskuttaa heiniä.

    Rouskista.

    Kuvat viikonlopun hiihtolenkiltä, Björgvin Hilmarsson