Mainos: Scandinavian Outdoor / lämpimät ulkoiluvaatteet
Tänä vuonna talvi tosiaankin yllätti. Syyskuun lopussa saatiin meidän vuonoon myrskyvaroitus. Ilmatieteenlaitos ennusti poikkeuksellisen voimakasta luoteistuulta. Tuuli on puhaltanut aikaisemminkin voimakkaasti, mutta yleensä koillisesta. Kun tuuli tuli pohjoisen ja lännen välistä, se pääsi puhaltamaan suoraan mereltä päin kylää. Tuulen mukana tuli voimakas sadealue, joten noin viisi tuntia myrskyn alkamisesta maassa oli puoli metriä lunta ja tuuli puhalsi niin lujasti, että meidän auto liikkui pihalla ja liikennemerkit kääntyivät mutkalle. Koulut suljettiin, samoin kaupat. Kun kävelin töistä kotiin, ei tullut kyseeseenkään kävellä keskellä katua. Menin selkä seiniä pitkin ja puhahdin ulko-ovien syvennyksiin suojaan puhurin pyyhkäistessä yli. Oli syyskuu ja ulkona näytti aivan tammikuulle.
Sittemmin lumet sulivat (tosin ei kaikki, vain alhaalta laaksossa, missä kylän keskusta sijaitsee) ja tuulet rauhoittuivat, mutta ulkona on edelleen todella kylmä. Olen kaivanut pitkän talvitakin varastosta, villamyssyt laatikosta ja varustautunut paksuilla hanskoilla. Olin suunnitellut Scandinavian Outdoorin kanssa tätä sisältöyhteistyötä lokakuulle ja minä vähäsen siinä syyskuun alkupuolella mietin, että onkohan tämä liian aikaisin. Pohdin, että saakohan tuotteista ollenkaan kuvia talvisessa kylmässä maisemassa? Hah, vähänpä tiesin. Lämpökerrasto meni mulla käyttöön viikkoja ennen kuin otimme tämän jutun kuvat (se selittää nuo rasvatahrat puserossa), ja kuvissa on lunta paikka paikoin jopa sääriin asti.
Lämpimät ulkoiluvaatteet lähtevät lämpimästä villakerrastosta
Pohjoisissa olosuhteissa lämpimät ulkoiluvaatteet on keskeinen juttu ulkona viihtymistä: jos tulee kylmä, tulee surku ja ikävä sisälle. Talvea varten ei minun mielestä kuitenkaan tarvitse haalia kaappia täyteen erityisiä talvivaatteita ihan vain siksi, että niissä on etuliite talvi. Tosi pitkälle voi pärjätä ihan tavallisilla ulkoiluvaatteilla, joita täydentää lämpimillä jutuilla kuten kerrastolla, paksummilla sukilla, lämpimillä hanskoilla, pään suojaavalla pipolla jne.
Käytän talvella esimerkiksi samoja juoksukenkiä kuin kesällä. Vedän niiden päälle nastavaljaat. Vaellussukat vaihdan paksumpiin (tässä vaelluskenkäpostauksessani kerron myös sukkavalinnoista). Housut ovat käytännössä näitä samoja suosikkeja kuin kesälläkin, mutta mulla on vain niistä kaikista sellainen koko, että alle mahtuu pitkikset. Se väljyys ei haittaa mua edes kesäisin, sillä Islannissa pitkiksiä tarvitsee välillä myös heinäkuussa.
Talvella suurin ja tärkein lisäys on lämmin ”first layer” eli ensimmäinen kerros. Siis se, joka puetaan alusvaatteiden päälle ihoa vasten. Mulla on siihen vain yksi ehdoton vaatimus, kaikista muista – kuten väristä ja jopa mallista – voin joustaa. Matskun on pakko olla villaa. Villa lämmittää käsittämättömän hyvin! Jopa silloin kun hikoilee tai jos villavaate muutoin sattuisi kastumaan, villa jatkaa lämmittämistä. Villa ei haise. Voin käyttää vaikka kaksi viikkoa samaa villapaitaa urheillessa ja se ei ala haista pahalle, kuten usein käy keinokuituisten kanssa. Mulla on pari villaista vähän ohuempaa retkeilypaitaa, jotka käyvät alusasuiksi ja kesäisin ihan sellaisenaan.
Järeimpiin viileisiin olosuhteisiin paksumpi villakerrasto saattaa kuitenkin olla tarpeen. Tämä kuvissa näkyvä on norjalaisen Devoldin kaksikerroksinen villapaita vetoketjullisella poolokauluksella. Hihoissa on peukaloaukot ja malli on pitkä, eli menee hyvin hanurin päälle asti. Tämä paitamalli voitti vuonna 2006 Retki-lehden alusasutestin. Paidan lämpöjuju on siinä, että tässä on kaksi kerrosta, joiden ansiosta kosteus siirtyy iholta paremmin pois. Kerrokset on ommeltu yhteen, joten sitä kaksikerroksisuutta ei käytännössä edes huomaa. Minäkin luin siitä vasta tuoteselosteesta. Matsku on merinovillaa, eli tämä tuntuu päällä pehmeältä eikä kutita.
Järeä paita kylmiin olosuhteisiin. Devold on norjalainen vaatemerkki ja Norjassa on kylmää, vuoristoa – ja paljon aktiiviliikkujia. Merkki on ollut olemassa 1850-luvulta asti, joten kokemusta lämpökerrastojen valmistamisesta on päässyt jonkun verran kertymään. Mulla on tästä paidasta koko M. Oon noin 163,5 cm pitkä ja painoa himpun alta 70 kiloa.
Käyttäjien kokemukset tästä paidasta Scandinavian Outdoorin verkkosivuilla ovat loistavia, lainaan niistä muutaman tähän:
Miellyttävän pehmeä ihoa vasten, lämmönsäätely todella toimii, ei liian kylmä tai kuuma, pitää ihon kuivana myös aktiiviliikunnassa.
Motoristin tarpeisiin täydellisen lämpösuojan tarjoava aluspaita. Korkea, joustava ja pehmeä kaulus estää viiman kaulaan ajotakin ja kypärän välillä. Pitkät hihansuut pysyvät paikallaan suojaten ranteita ja helma pysyy hyvin ajohousuissa. Materiaali pitää hyvin lämmintä olematta kuitenkaan hikevä. Ihan mun lemppari!
Todella pehmeää villaa, sopivan pitkät hihat liikuntaan ja pitkä vetoketju jonka avaamalla saa nopeaa lisätuuletusta jos iskee hiki.
Jos mulla ei vielä olisi hupullista talvikerrastopaitaa, ostaisin tämän. Devoldin merinovillapaita hupulla ja edessä olevalla vetskarillisella taskulla vaikuttaa loistavan monikäyttöiseltä. Tuo huppu näyttäisi tulevan syvälle päähän eli tällä pärjää tuiskussakin. Mä en ole tätä puseroa kokeillut, joten en osaa ihan varmaksi sanoa sen istuvuudesta, mutta kuvassa se näyttää kyllä hiton hyvältä ja kaikki muut Devoldin puserot mitä olen käyttänyt, ovat olleet loistavia.
Paidan kaveriksi tarvitaan myös lämpimät pitkät kalsarit. Villaa niidenkin olla pitää. Nämä Devoldin Expedition -pitkikset ovat samaa settiä kuin tuo kuvien paita: kaksikerroksista merinovillaa, ja Retki-lehden alusasutestin voittaja tämäkin. Nämä kalsarit pitävät lämpimänä kylmällä ja ihon kuivantuntuisena vaikka hikoilisikin urheillessa. Veikkaan, että murtsikkakauden alkaessa näistä tulee mun lempparipitkikset ulkoiluhousujen alle. Mulla on näistä koko M. Housujen koko on väljähkö, eli olisin luultavasti mahtunut myös kokoon S. Mutta musta on kivaa että pitkikset eivät purista lainkaan vaan tuntuvat päällä mukavilta ja että vyötärö tulee tarpeeksi ylös. Näissä tulee.
Talviretkeilytakki – kevyt ja lämmin
Mulla ei ole lainkaan talviurheiluhousuja. Käytän samoja kuin kesäisin (Islannissa on viileät kesät, harvoin lenkkeilen esim. shortseissa), syksyisin ja keväisin. Talvikylmällä laitan housujen alle lämpöiset kalsarit. Kesäaikojen urheilutakki ei kuitenkaan talvipakkasilla riitä – jos hetkeksi pysähtyy, tulee nopeasti hemmetin kylmä, ja jos kylmä tulee kerran, sitä on vaikea saada saman reissun aikana ajettua kehosta pois. Retkeilytakista mulla on siis talvisempi vaihtoehto.
Kyselin paljon talvisin ulkona harrastavilta kiipeilijä- ja vuoristohiihtokavereiltani vinkkejä kevyestä ja lämpimästä talvitakista. Useampi vinkkasi mulle ”sellaista Rabin kevytuntsaa”. Merkki ei ole kalleimmasta päästä, mutta sitä käytetään laajalti.
Rab Microlite Alpine näyttäisi olevan aika kulttitakin maineessa, niin paljon ylistäviä arvioita se on saanut. Tämä kuvissa näkyvä on juuri tuon takin uusin malli, jonka täytteenä on kierrätettyä hanhenuntuvaa.
Takki on suunniteltu niin, että sitä on mukava käyttää jääkiipeillessä. Takki on tehty myös hikoilulajien harrastajia ajatellen: untuva on käsitelty erittäin hyvin kosteutta hylkiväksi eli takki ei ime itseensä niin paljon kosteutta kuin tavallinen untuva ja se kuivuu nopeammin. Vaikka takissa on näitä hc-urheilijan arvostamia ominaisuuksia, se on silti ihan suhteellisen tavallisen näköinen sporttinen talvitakki, jonka hinta ei ole sieltä kalleimmasta päästä. Yksi takin fiksuimpia yksityiskohtia on musta se, että vetoketju tulee ylhäällä todella ylös. Kaulus suojaa naamaa aina nenään asti, ja se on aika kiva juttu silloin, kun taivas alkaa piiskata jäistä hilettä vaakatasossa.
Materiaalien osalta tässä takissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sen sisukseen. Takin täyte on untuvaa, ei keinokuitua. Se voi olla monille eläinperäisiä tuotteita kavahtavalle epäilyksen aihe, mutta tässä takissa untuvan alkuperä on todella kestävä. Hanhenuntuva on kierrätettyä ja peräisin kierrätetyistä vuodevaatteista. Esimerkiksi peitoista peräisin oleva untuva on kerätty, pesty, lajiteltu ja käytetty uudestaan takin täytteenä. Mitä tahansa kierrätysuntuvaa ei takkiin kuitenkaan ole otettu, vaan kaikki untuva on alunperin sertifioitu (R.D.S-sertifioitu).
Takki on älyttömän kevyt, menee puristettuna pieneen tilaan ja on silti todella lämmin päällä. Takki istuu hyvin (se on ns. slimt fit), ja sen mitoitus on aika niukka, joten tästä kannattaa ottaa yksi koko isompi kuin tavallisesti.
Isommat retkeilyvaatekoot
Mä tein tämän retkeilyvarusteyhteistyön yhdessä Elsa Heikon kanssa. Elsahan tietää aivan ihan superpaljon retkeilyvaatteiden mitoituksesta ja on testaillut useampien valmistajien isoja kokoja. Jos etsit tietoa isompien kokojen retkeilyvaatteista, kannattaa ehdottomasti tsekata Elsan juttu. Elsan jutusta löytyy käytännönläheinen retkeilyvarustelista aloittelijoille.
