Mainos: Storytel
Loppukeväästä tein jotain, mitä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin: kuuntelin putkeen kymmeniä tunteja kotimaisia chick lit -kirjoja. Chick lit ei ole koskaan ollut mulle sellainen genre, josta olen ensimmäisenä etsinyt kirjoja, kun olen kahlannut itselleni uutta luettavaa tai kuunneltavaa. Olen viihteen puolella enemmän siellä sarjamurhaaja-true crime-dekkari-kerhossa. Mutta kyllä aina välillä kannattaa kurkata sinne toisellekin puolelle – saattaa meinaan yllättyä! Ja nythän kävin niin.
Kirjavinkkejä chick lit -osastolta
Tätä juttua valmistellessa yllätyin eniten siitä, kuinka valtavan paljon ihan pelkästään Suomessa on kirjoitettu viime aikoina hyvää chick litiä. Niin paljon vaihtoehtoja tarjolla! Päätin, että en tällä kertaa ota korviin Jojo Moyesia tai Marian Keyesiä, vaan pidän korvat höröllä suomalaisille tekijöille.
Esittelen nyt teille muutaman mielestäni aivan loistavan chick lit -teoksen. Valitsin tähän juttuun keskenään erilaisia kirjoja enkä ole genrejen suhteen kovin anaalimaisen tarkka. Joku asiaan vihkiytynyt kirjallisuudentutkija saattaa olla eri mieltä, mutta minun mielestä nämä kaikki seuraavat kuuluvat tälle chick lit kirjavinkkejä -listalle: tarinan keskiössä ihmissuhteet ja kirjan lopun tilanne on jollain tavalla parempi kuin kirjan alun tilanne, eli teoksissa tapahtuu aina jotain hyvää. Tästä luureihin mukavaa kesäkuunneltavaa: kevyttä ja pirteää, mutta myös vakavaa ja raadollista. Hyvin kirjoitettua, ihanaa viihdettä!
Erosta selviäminen ja kreisi teatterityö: Miestä näkyvissä
Marja Kankaan kirjoittama Miestä näkyvissä (WSOY) on KREISIN HYVÄ. Jos suhtaudut epäilevästi chick litiin, aloita tästä. Tarina on tiivistettynä tämä: kaupunginteatterin näyttelijä Sirkku on avioliitossa ”ihanan miehen” kanssa, joka sitten varsin kriittisellä hetkellä jättää hänet. Niin sanotusti vetäytyy velttona tilanteesta. LOL. Exällä on uusi nainen, sellainen kaunis ruotsalainen pitkätukka, jonka hiukset ovat kuvissa aina ihan täydellisesti. Miten avioliiton kaatumisen kestää? Kuinka siitä toipuu? Samaan aikaan teatterissa on käynnissä jokin aivan käsittämättömän ihmeellinen miesnäytelmäprojekti, jossa Sirkku saa esittää mystistä naiseuden ääntä.
–Jotain devising-paskaa tulossa, sanon. –Kun ohjaaja ei tiedä mitä haluaa, niin se verhoaa tietämättömyytensä siihen, että muka jakaa valtaa. Tää on niin nähty jo opiskeluaikana. Miks taiteesta on tullut niin vaikeeta? Miks vanha kunnon well-made-play on kuollut? Mitä vikaa on tarinassa, joka saa onnellisen lopun? Tai onnettoman lopun? Tai ylipäätään lopun?
Marja Kangas, Miestä näkyvissä
Hyrskyin, hämmennyin ja myötäelin. Miestä näkyvissä ei ole pelkästään hauska ja pelkästään surkea, vaan molempia. Se on dramatisoitua elämää, jossa on mahtavia dialogipätkiä ja karheita tilanteita. Kokonaisuus on voideltu itseironialla. Toimii! Tämä kirja on muuten äänikirjana samperin hyvä, koska lukijana on ihana ihana ihana Minttu Mustakallio.
Suoraa puhetta moloista ja koloista: Munametsä
Pari askelta pillumpaan suuntaan, siispä: pillua, perseitä, mulkkuja, moloja ja koloja eli tervetuloa Munametsään (S&S). Kirjailijanimi Olga Kokko on pseudonyymi. Mainosalalla työskentelevä henkilö nimimerkin takana ei halunnut omaa nimeään kirjan kanteen (tämä selvisi mulle Hesarin haastattelusta, kun googlasin Kuka on Olga Kokko).
Munametsä kertoo helsinkiläisestä Linneasta, joka työskentelee mainostoimistossa. Linnea on sinkku ja deittailee paljon. Linnealla on blogi Toosaproosaa – blogi panemisesta, jossa hän kertoo kohtaamisistaan erilaisten penisten parissa. Linnealla myös feministinen videoblogi Mistä puhun kun puhun panemisesta, jossa hän ränttää asioista, jotka häntä yhteiskunnassa ottavat päähän.
Munaetsä etenee kolmessa eri tasossa: Linnean omassa elämässä, Linnean pitämässä videoblogissa ja Linnean kirjoittamassa blogissa. Saattaapi kuulostaa sekavalta, mutta sitä se ei ole. Tämä kerrontaratkaisu oli itse asiassa varsin toimiva. Se antoi mahdollisuuden käsitellä mulukkuja ja koloja ja kaikkea siltä väliltä – heh – eri näkökulmista. Yksityiskohtainen omien petikavereiden kuvailu olisi tehnyt kirjasta puuduttavan, mutta kun siihen lisäsi mainostoimistomaailman sekoilua ja pohtivampaa penispuhetta, kokonaisuus kantoi loppuun asti. Pieni tyylinäyte:
Kaivoon
Olga Kokko, Munametsä
Mies: Sano mihin haluat et mä laitan mun kyrvän.
Minä: Kaivoon.
Äänikirjan lukijalla Usva Kärnällä on hyvin pehmeä ja jopa lempeä ääni. Se sopi aivan täydellisesti pornahtavaan tekstiin. Jos ei vierasta rietasta kieltä, tämä toimii!
Just oikeassa järjestyksessä etenevä chick lit: Vaimovallankumous
Elina Kilkun Vaimovallankumous oli näistä chick lit -kirjoista oma suosikkini, kun mittareina on ihmissuhdetapahtumat, värikäs kieli ja henkilöhahmojen kulmikkuus. Teos alkaa kosinnasta: Annilla on tavallaan tosi ihana miesystävä Mika. Tavallaan. Mutta kun Mika kosii, Anni havahtuu siihen, ettei ehkä haluakaan mennä naimisiin tai ei ainakaan Mikan kanssa. Anni lähtee selvittelemään ajatuksiaan ystävänsä luo New Yorkiin ja siellä tapahtuukin sitten yllättävän paljon kaikenlaista.
Teoksen New York -twisti on monella tavalla loistava. Oli virkistävää lukea suomalaisten henkilöhahmojen seikkailua ei-Suomessa ilman, että kokonaisuus olisi ollut jotenkin epäuskottava karnevaali. Suomalaiset hahmot vietiin toiselle puolelle merta luonnollisesti koska oli tarinan takia tavallaan pakkokin: ilman New Yorkia kaikki tarinan todella yksityiskohtaiset ja asiantuntevat viittaukset romanttisiin elokuviin olisi ollut vaikea toteuttaa.
Minulla on täydellinen mies.
Elina Kilkku, Vaimovallankumous
En rakasta häntä enää.
Oho. Ei mun missään nimessä noin pitänyt kirjoittaa. Mun piti kirjoittaa uusi työhakemussähköposti.
Teoksessa piristi runsas ihmissuhdepohdinta, mutta tarina ei silti tähdännyt täydelliseen parisuhteeseen tai pohdintaan siitä, mitä minä olen ilman miestä, vaan kysymykseen siitä, että haluanko minä ylipäätään edes olla parisuhteessa. Tämä kirja kuuluu Storytel Originals -sarjaan, eli se löytyy vain Storytel-palvelusta ääni- ja e-kirjana. Äänikirjan lukija Maruska Veronalla on miellyttävän pehmeä ääni, jossa kuplii pinnan alla huumori – äänikirjan lukija itse asiassa kuulostaa ihan teoksen päähenkilöltä Annilta. Vaimovallankumous-teoksesta on tullut myös kakkososa. Sekin löytyy Storytelistä.
Kosketti ja nauratti eniten: Määmatka
Eteenpäin chick lit kirjavinkkejä -listalla! Seuraavaksi sitten se, joka nauratti ja itketti eniten. Henriikka Rönkkönen kirjoittaa aivan ihania kirjoja (ja Henriikkan IG-tili on täynnä maailma ihaninta ja tärkeintä sisältöä, jos ette vielä seuraa Henriikkaa, do it now!) ja tämä uusin, Määmatkalla, on minusta vieläkin parempi kuin ne aiemmat teokset.
Määmatkalla-kirjassa (Atena) on minäkertoja, jolla on sinkkuaikaa takana kymmenisen vuotta. Tinder, treffit, säädöt, kakat, pyllyt, perseet, klitorikset, aamiaiset, kiipeilyt, Todella Oudot Tyypit, kysymykset siitä kelpaanko minä, havahtumisten hetket ja pohdinnat siitä, miksi tämä on aina tällaista. Miksi minun elämä on tällaista? Onko kenelläkään muulla näitä hetkiä? Miksi pelkään?
Joskus elämässä tulee vastaan sellaisia upeita tärkeitä iltoja, joiden ei haluaisi loppuvan koskaan ja joiden muisteleminen saa joka kerta hymyn leviämään kasvoille. Sellaisia, jotka tuntuvat onnelta joka ikisessä solussa asti. Ihan kuin aika lakkaisi olemasta vain sen takia, että ystävien ja läheisten rakkaus, nauru ja lämpö eivät pääsisi karkaamaan ikkunanpielistä ja ilmastointiaukoista.
Tämä ei ollut sellainen ilta. Tämä oli kostopanonmetsästysilta.
Henriikka Rönkkönen, Määmatka
En ymmärrä vieläkään, miten Rönkkönen pystyy kutomaan samaan käsikseen uskottavia perseennuolemis- ja kalunvatkauskohtauksia ja uskottavia ja koskettavia pohdintoja hylkäämisenpelosta ja omista ristiriitaisuuksista, jotka huutavat välillä niin kovaa, että lopulta ei kuule mitään. Mutta niin vaan onnistuu. Määmatka on upea! Sen lukee äänikirjaksi useimmille äänikirjojen himokuluttajille tuttu Krista Putkonen-Örn.
Kirjavinkkejä chick lit -genren historiaan: Anni Polvan aikuisviihde
Vielä yksi! Tälle listalle kuuluu minusta myös menneiden vuosikymmenten viihdekirjallisuuden kuningatar Anni Polva. Anni Polva kirjoitti mittavan kirjailijanuransa aikana paljon lasten ja nuorten kirjoja (mun ikäiset ainakin muistavat Tiina-sarjan), mutta myös kymmeniä chick lit -teoksia.
Luin Polvan muistokirjoituksesta hänen kirjailijanuransa alkuvaiheista. Kun Suomi oli jatkosodassa ja Annin puoliso rintamalla, Anni oli miettinyt, pitäisikö alkaa elannon hankkimiseksi kirjoittaa kirjoja vai ommella. Ompeleminen tuntui vaikeammalta, joten hän valitsi kirjailijanuran. Vuonna 1945 syntyi esikoisteos Rakasta minua hiukan. Sen jälkeen mm. Vanha suola janottaa, Älähän änkee! ja Varo rakkautta!
Polvan tuotanto sai aikanaan murskakritiikkejä: hänen teoksiaan pidettiin nolona roskana, joka ei ole kirjallisuutta nähnytkään. Kylttyyripiirit eivät oikein sulattaneet viihdekirjallisuutta kirjoittavaa naista, jonka teokset olivat tavattoman suosittuja (Polvan teoksia on myyty Suomessa kolme miljoonaa kappaletta!) ja jotka viihdekärkensä ohella kertoivat paljon havaintoja naisten yhteiskunnallisesta asemasta.
Polvan viihdeteoksia on luettu äänikirjoiksi lähes parisenkymmentä. Kuuntelin teoksista alunperin vuonna 1951 julkaistun Varo rakkautta!. Aluksi nauratti, kun kirjan alussa on disclaimer ”vanhahtavasta sisällöstä”. Mutta tosiaan – ehkä se on ihan paikallaan, jos ei tiedä että alkuperäisteos on tosiaan julkaistu 70 vuotta sitten… ”Kirja ilmentää aikaa, jona se on kirjoitettu, ja sen sisältö voi olla osittain vanhentunutta tai kiistanalaista.”
–Ohjaat vielä ojaan, ja siinä on sitten koko komeus, niin pyörä kuin sinäkin, veljet perustelivat kieltoaan. –Kuka teidät, naisväen, takaa? Ajatte tolkuttomasti kuin päättömät kanat. Ihme, että laki on myöntänyt teille ajokorttioikeuden.
Anni Polva, Varo rakkautta!
Auli ajaa moottoripyörää, käy töissä ja kaikinpuolin itsenäinen nainen. Hän lyö työkavereidensa kanssa vetoa siitä, että sellaista miestä ei olekaan, joka saisi hänen päänsä pyörälle. Auli lähtee kahdeksi viikoksi maaseudulle täyshoitolaan ja siellä mukana on eräs komea Yrjö-niminen mies. Vaan kuinka mahtaa vedonlyönnin käydä? Varo rakkautta! on mahtava aikamatka 1950-luvulle. Kirja on ollut siihen elämänaikaan rohkea teos; päähenkilö on yksin viihtyvä moottoripyöräilevä nainen, joka käy töissä eikä pelkästään haikaile jonkun miehen perään. Rohkeutta on monenlaista ja kontekstin muuttuessa rohkeuskin muuttuu. Aikalaisvertailusta saa muuten yllättävän paljon irti, kun kuuntelee tämän ja Munametsän peräkkäin.
Chick lit -kirjavinkkejä ja ilmainen 30 päivän kokeilu Storyteliin
Loistavia kotimaisia chick lit -teoksia on varmasti paljon muitakin! Laura Paloheimon Sinut haluan vain -sarja (Storytel Original) tempaa mukaansa eroottissävyttiseen trilleriin. Sanna Kiisken Tinder-päiväkirjassa (Docendo) käydään monilla Tinder-treffeillä. Sisko Savonlahti kirjoitti teoksen Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus), joka käsittelee oman itsensä etsimistä, parisuhteen etsimistä ja välillä löytämistäkin.
Chick lit -kirjallisuus kuvastaa aikaansa ja muuttuu sen mukana. Suomalaisessakin kirjallisuusskenessä näkee tästä jo viitteitä: joku aika sitten julkaistu Riikka Suomisen Suhteellisen vapaata -teos (Otava) on viihteellinen ihmissuhdekirja, jonka keskiössä ovat avoimet suhteet. Milloin tulee suomalaisen viihdekirjallisuuden L-koodi? Tai ihmissuhteita käsittelevä viihdeteos, jossa päähenkilö on transsukupuolinen? Toivon, että pian.
Jos sulle tulee mieleen muita loistavia chick lit -teoksia, kommenttiboksi on vapaa. Rajasin itse tämän jutun kotimaisiin teoksiin, mutta vinkkailkaa ihmeessä myös kansainvälisistä suosikeistanne. Kirjavinkeillä ja islantilaisilla kuumavesialtailla on ainakin yksi yhteinen piirre: aina on tilaa seuraavalle.
Saat Storyteliltä 30 päivän ilmaisen kokeilun tästä linkistä. Kokeilu ei sido mihinkään. Ilmainen kokeilujakso koskee vain uusia asiakkaita. Kuukausimaksulla alkaen 9,99 € pääset kuuntelemaan ja lukemaan Storytelin noin 300 000 ääni- ja sähkökirjaa.
PS: Löydät lisää kirjajuttuja blogistani! Kirjoitin äänikirjavinkkijutun mehukkaista elämäkerroista. Tähän suosittuun juttuun listasin dekkareita, joissa ei ole lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
