Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Parasta kesääsi

Kaupallisessa yhteistyössä: Visit Ylläs

Tämä uutinen tuntui keväällä tavattoman mukavalta: Ylläs valittiin Pohjoismaiden parhaaksi ulkoilukohteeksi. Scandinavian Outdoor Award palkitsee vuosittain Pohjolan parhaimpia ulkoilukohteita ja nyt voiton vei suomalainen Ylläs. Jes-jes-jes! Yllätyin itsekin, kuinka paljon koin ylpeyttä perheemme suosikkikohteen puolesta.

joustavat vaellushousut

Koko keväthän meni koronan takia ihan plörinäksi. Matkailualalla tämä aikakausi on ollut erityisen vaikeaa. Matkailufirmojen joutuessa täydelliseen stoppiin alan yrityksillä ja työntekijöillä on ollut – ja tulee varmasti olemaan vielä jonkin aikaa – hankalat paikat. Mutta onneksi ankeaa kevättä seurasi kesälomakausi. Jospa tämä olisi nyt se kesä, kun kotimaan turistit reissaavat ahkerasti omassa kotimaassaan. Minä ainakin uskon tähän. On ollut nastaa huomata, kuinka pieteetillä kaikki matkailualan lehdet, oppaat ja blogit ovat olleet täynnä vinkkejä juuri kotimaan matkailuun. Toivottavasti hieno kesä paikkaa mahdollisimman paljon vaikeaa kevättä. Ja nyt Suomella on plakkarissa vielä Pohjoismaiden paras ulkomatkailukohdekin. Aijjettä.

Meidän perhe on reissannut Ylläksellä jo monena talvena. Täältä löydät kymmenen syytä, miksi olemme viihtyneet Ylläksellä niin tavattoman hyvin. Kun olemme tulleet jouluksi Suomeen, olemme aina jatkaneet matkaa viikoksi tai kahdeksi Äkäslompolon tai Ylläsjärven vuokramökkeihin, hiihtäneet kreisin paljon, laskeneet mäkeä ja istuneet latukahviloissa pyyhkimässä syömiemme munkkien sokereita rinnuksilta. Kun muutama vuosi sitten Ylläkseltä kuului uutisia uudesta kattavasta maastopyöräreitistöstä, ajattelin, että vielä joku kesä me menemme sinne, lumesta tuttuihin maisemiin hikoilemaan, mutta tällä kertaa pyöräilemään ja maastojuoksemaan. Tänä vuonna perheemme haaveena oli päästä käymään Ylläksellä myös kesällä. Lohkaista osa Suomen lomaa pohjoiselle ja mennä kokemaan pohjoisen Suomen kesää.

No sitten tuli se samperin korona ja meidän piti perua kaikki Suomen kesäreissut ja -juhlat. Suoria lentoja Suomen ja Islannin välillä ei vieläkään ole aloitettu. Toivon, että pian aloitetaan. Ja toivon, että viimeistään ensi kesä on meille myös Ylläs-kesä. Haluaisin niin kovasti kokea auringonpaisteen saunanikkunasta ja hypätä löylyjen välissä uimaan Äkäslompolon järveen. Haluaisin taas Luosun järvenrantakahvilaan syömään niitä aivan parhaita munkkeja ja vuokrata tällä kertaa vaikka veneen iltasoutelua varten. Vaikka erämaakahvilat tunnetaan parhaiten hiihtäjien taukopaikkoina, osa niistä on auki myös kesällä. Esimerkiksi Kotamaja on maastopyöräreittien varrella ja auki myös kesällä.

Kuin vanha tuttu, tällaiselle turistillekin

Suhteeni Ylläkseen on ainutlaatuinen – kuten kai jokaisella sinne kerran menneellä ja paikkaan ihastuneella. Meidän perheellä ei ole paikkaan mitään pitkäaikaisempia siteitä. Emme tunteneet sieltä etukäteen ketään, siellä ei asunut sukulaisia eikä kukaan läheisistä tutuistamme käynyt siellä esimerkiksi sesonkitöissä. Meillä ei ole siellä omaa mökkiä tai lomaosaketta. Emme käyneet siellä matkoilla ollessani lapsi. Vasta aikuisiällä minua alkoi jälleen kiehtoa hiihtäminen. Mietin, että uskaltaisikohan sitä latuhiihtämistä peruskoulun kökköjen kokemusten jälkeen taas kokeilla. Kyselin täällä blogissa monta vuotta sitten, minne kannattaisi Lapissa mennä, jos haluaisi hiihtää, upean luonnon, julkiset kulkuyhteydet ja riittävästi palveluja mutta ei biletystä. Jotain, missä lapsetkin viihtyisivät. Tosi monet vinkkasivat Äkäslompolosta. Mene sinne, se kuulostaa ihan sinun paikalta!

north face maastojuoksukengät

Voi rakkaus. Te tosiaankin tunsitte minut. Tiesitte paremmin kuin minä. Minähän rakastuin tähän paikkaan heti ja koko perheemme myös. Talvisten hiihtoretkiemme lomassa aloin vähitellen tutustua seudulla asuviin ihmisiin. Äkäslompolon ihanaa 7 Fells hostellia pitävä Tinja kävi moikkaamassa matkamessuilla Helsingissä ja siitä asti ollaan oltu digikavereita ja aina nähty, kun olen Ylläksellä käynyt. Hiihto-ope Susanna osallistui issikkaretkelleni täällä Islannissa, ja kun me tulimme perheen kanssa seuraavana talvena Ylläkselle, Suski opetti esikoiselle käännöksiä Ylläksen laskettelukeskuksessa. Kuinka ihanan pieni-pieni maailma! Kaikki urheilukamat maastopyöristä suksiin ja monoihin on aina haettu vuokralle (osa saatu näkyvyyttä vastaan) Äkäslompolon keskustan Sportshopista. Äkäslompolon uudehkossa mainiossa ravintola Wellissä – jösses, miten hyviä burgereita täältä saa – oon saanut ilon tavata muutaman Äkäslompolossa asuvan Insta-kaverini. Yhdellä Islannin-matkalla tapasin kivan ihmisen, jonka ystävä on töissä Ylläksen matkailun parissa. Viime talvena teimme yhteisen talvipyöräilyreissun Latvamajan erämaakahvilaan. Siis herranjestas! Tuntuu että tunnen Ylläkseltä paljon ihmisiä. Paikka tuntuu kotoisalta, vaikka olen vain tällainen ihan tosi perusturre.

Siellä Ylläksellä kaikki on vähän suloisen hassusti niin kuin täällä Islannissa: pientä ja suurta yhtäaikaa. Pieni kylä, iso luonto. Vähän ihmisiä, paljon kokemuksia. Syrjäisesti erämaassa, mutta julkisten liikenneyhteyksien päässä maailmasta. Pieni kylä, pimeän hienot ulkoilukokemukset. Semmoinen perusletkeä ei-stressiä-meininki.

Ylläkselle maastopyöräilemään

Ylläs on ennen kaikkea tunnettu hiihtopaikkana: maailmanluokan megakattava hiihtolatuverkosto ja hyvät laskettelukeskuksket. Kun Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sallittiin maastopyöräily vuonna 2017, maastopyöräilyn suosio lähti hurjaan nousuun. Talvella latu- ja lasketteluverkosto, joten tottakai kesällä pyöräilyä! Ylläksellä onkin nyt Suomen pisin maastopyöräreittiverkosto (200 km) ja Ylläs Bike Parkissa pääsee jopa kolmen kilometrin pituiselle alamäkipyöräreitille. Näytin tämän allaolevan videon äsken esikoiselle ja puolisolle. He alkoivatkin sitten saman tien suunnitella seuraavaa Suomen kesälomaamme päivämääriä. Puoliso on käynyt maastopyöräilevien islantilaiskavereidensa kanssa maastopyöräreissuilla Norjassa, Ranskassa ja Italiassa. Ensi kesällä mennään Ylläkselle ja saadaan toivottavasti nuo Gullit ja Pallit kavereineen mukaan.

Mä itse jätän tämän alamäkipyöräilyn väliin (en myöskään laskettele, koska pääni ei vaan kestä ajatusta mennä yhtä aikaa sekä alaspäin että kovalla vauhdilla), mutta haluaisin päästää dieslmoottorini vauhtiin maastopyöräretkillä tasaisemmilla reiteillä, vaellusreiteillä tuttuihin hiihtolatumaastoihin ja issikkavaelluksella tunturimaastoissa.

Tykkään kovasti tästä meiningistä, että yhden lyhyen matkailusesongin sijaan yritetään venyttää sesonkia kokovuotiseksi. Se on kestävää matkailua ihan joka näkökulmasta. Kun matkailuala tarjoaa töitä ympäri vuoden, alueelle on helpompi muuttaa vakituisesti eikä vain talvityön perässä. Kohteesta ei tule vain ”seikkailupuisto” vaan paikka, jossa myös eletään arkea. Sitäpaitsi luonto on ihana joka vuodenaikana; on hyvä että luontoelämyksiin on panostettu vuoden ympäri. Merkityt pyörä- ja vaellusreitit kesällä ja selkeästi viitoitetut hiihtoladut ja talvipyöräreitit talvella. Sama pohja, vaihtelevat lisukkeet.

Katsoessani noita kahta alempaa kuvaa (tuo talvikuva on meidän viimetalviselta reissulta kun käytiin sähköavusteisella maastopyöräretkellä), olen sitä mieltä, että taisi mennä ihan oikeaan paikkaan se parhaimman ulkoilukohteen pokaali.

Kuva: Visit Ylläs
Ylläs perheen talvilomakohteena.
Kuva: Eetu Leikas / Visit Ylläs

PS. Seuraavan kesän Ylläs-matkaa suunnitellessa olisikin mahtavaa kuulla kokemuksia teiltä, jotka olette siellä kesällä lomailleet. Erityisesti minua kiinnostaisi kuulla kokemuksia päivävaelluksilta, joita pystyy tekemään vuokramökkialueelta. Kattavia vaelluskarttoja saa Ylläksen sivuilta, mutta niiden lisäksi kiinnostaisi teidän omat suosikit. Luotan teihin. Koska kuten historia kertoo, tehän tiesitte tämän paikan taian jo ennen mua.

11 Comments

  • Rita

    Terkkuja Ylläkseltä. Täällä ollaan just nyt ja juurikin maastopyöräilemässä. Me ollaan yövytty Ylläsjärven puolella, niinkuin aina talvisinkin. Ja pyörät on vuokrattu täältä puolelta.
    Paremmat maastopyöräreitit ovat juurikin Äkäslompolossa, mutta onneksi gondoli vie tunturin toiselle puolelle.
    Kesänginkierros on tosi nätti, samoin Tunturijärven ohitse menevä reitti, jota pitkin pääsee myös toiselle puolelle tunturia.
    Kauniita reittejä, rauhaa ja hurjapäille alamäkiajoa.
    Olen itse viettänyt 10 vuotta talvilomani täällä, nyt ekan kerran kesällä ja ei takuulla vikaa kertaa.

    • Satu Rämö

      Kuulostaa ihanalta!! Ensi kesänä olisi kyllä aivan ihanaa puuhailla niissä maisemissa viikko tai pari.

  • M

    Kesällä kannatta ehdottomasti suunnata lätyille Velhon kodalle (pääsee helposti pyörällä myös lasten kanssa) ja jäätelölle Kotamajalle (kyllä, jäätelöä on tarjolla, vaikka tietä ei kahvilalle mene ja omistajat kuskaa itsekin tavarat paikan päälle pyörillä). 😋
    Gondolilla voi käydä kiertoajelun eli edestakaisen kyydin kävellen vaikka lasten kanssa ja piipahtaa kahville huipun kahvilaan. Cafe Pasilasta saa ehdottomasti alueen parhaat burgerit 👌 Kävelyreittejä hienoilla maisemilla ja lapsillekin sopivilla kilometreillä: Äkäslompolon ympäri kävely (uimaranta ja lintutorni matkan varrella), Varkaankurun pitkospuut, Tuomikuru (kota hienolla paikalla ja kurussa sademetsä-fiilis) 👌

    • Satu Rämö

      Velhon kodat lätyt on ihan parasta. Vähän lakkahilloa ja kermavaahtoa… Sopii ihan joka tilanteeseen. Ja voi että, saako Kotmajalta kesäisin jäätelöä!? Onpa ihana yksityiskohta. Just tällaisista jutuista matkakuume lähtee kierroksille.

  • Maria

    Me olimme juuri kaksi viikkoa Äkäslompolossa. Olemme lomailleet Ylläksellä talvisin ja keväthangilla monet kerrat lasketellen ja hiihtäen, mutta tämä oli eka kerta kesällä. Ja vitsit miten paljon tykkäsimme! Tekemistä oli mielettömän monipuolisesti – ajoimme maastopyörillä (tavallisillakin pyörillä pääsi useampaan kivaan paikkaan lapsille sopivia reittejä), meloimme, teimme monta päiväretkeä tuntureilla, uimme niin tunturijärvissä kuin Äkäslompolon suloisella uimarannalla, osa porukasta sisällöltäsikö ym. Latulahviloista vain Velhonkota olisi ollut auki eli ainakaan näin juhannuksen tienoilla eivät Latvamajat ja muut olleet vielä auki. Mutta omat eväät kulkivat repussa mukana ja taukopaikoilla paistoimme lettuja ja makkaraa (niin kauan kun ei ollut metsäpalovaroitus voimassa). Päiväretkikohteiksi suosittelen Kellostapulinkurua (Siellä oli upeasti vielä lunta rinteissä), Varkaankurun reittiä, pyörillä Kesänkijärven ympäri ja uimaan toiseen päähän järveä (reitti todella helppo kulkea tavallisillakin pyörillä),

    • Mira

      Ai että kun rohkaistuisi vaan lähtemään! Näitä kaikkia kun oikein alkaa lukemaan, tulee melkein ahdistus kaikesta tiedosta. Olen mielestäni hirrrrrveän erähenkinen ihminen (eli käveleskelen metsissä, harrastan polkujuoksua ja olen kerran käynyt vaeltamassa 😅), mutta en ole uskaltautunut eräpirkkoilemaan itsekseni sen enempää. Olisikin ihana löytää jostain max. 20 kohdan abc-lista miten päästä kiinni tälläiseen kunnon vaellusretkeilyyn. Tyyliin: 1. Hommaa kengät, teltta, keitin ja reppu. 2. Pakkaa tällaista retkimuona ja juomaa. 3. Tässä linkki helppoon yhden yön reittiin jossa leiripaikat ja juomapaikat merkattu. 4. Käy katsomassa ainakin nämä maisemat ja ui näissä paikoissa. 5. Lähde matkaan.
      Liiat vaihtoehdot meinaa välillä heittää yli ja tekee mieli vain jäädä kotiin 😂

      Mutta nyt onneksi oli sellainen postaus, että voin rajata etsimisen vain Ylläksen ympäristöön, tietäen saavani hyviä kokemuksia 😊

      • Satu Rämö

        Mää ymmärrän niin hyvin!! Tulee sellainen mahdollisuuksien ähky. Ja kun hyviä vinkkejä on liikaa, on vaikea päättää, mitä tehdä.
        Mä jotenkin oon kokenut tuon Ylläksen alueen niin omakseni, että tällä hetkellä ei tee edes mieli lähteä muualle pohjoisessa (mm. siksi että sinne pääsee suht helposti julkisilla ja siellä on paljon vuokramökkejä ja myös hostelli, mikä on ihan huippukiva majoitus myös yksin matkaillessa). Mulla oli pari juttua tammikuussa ja helmikuun Ylläs-lomailusta hiihtoreitteineen ja talvipyöräilypaikkoineen. Jos me ensi kesänä saadaan reissu toteutettua, niin teen tänne jutun kesän must-paikoista, erilaisista vaellusreiteistä jne. Oon itse enemmän päiväretkeilyn ystävä eli nukun yöt mieluiten sisätiloissa; silloin ei tarvitse retkikeittimiäkään kantaa mukana, kun on vaan päivän eväät repussa mukana.

    • Satu Rämö

      Kuulostaa ihan hirvittävän hyvältä! Me tehtiin talvella pyörälenkki Kesänkijärven ympäri, olisikin ihan tosi mahtavaa päästä kokemaan se myös kesäasussa. <3

  • Maria

    …osa porukasta siis alamäkipyöräili bike parkissa.
    Särkitunturiin kannattaa ehdottomasti mennä ( n. puoli tuntia autolla Muonioon päin). Siellä on upeat maisemat ja tunturin päällä järvi, jossa uida. Reilu 3 km tunturin päälle ja matkallakin voi uida jo toisessa järvessä.

  • Leppis

    Postaukseen hyvin kiteytetty myös omat tuntemukset ja kokemukset siitä, miten aikoinaan Ylläkselle päädyimme ja miten siitä tuli rakas vakiokohteemme Tätä nykyä kaikkina vuodenaikoina.

    Omia suosikkeja edellisten kommentoijien mainintojen ohella: Kukastunturin huiputus, jonka voi tehdä sekä pyörällä että kävellen. Huipulta huimat näkymät. Pirunkurun nousu, rankka reitti rakkakivikossa eli kannattaa varustautua hyvin jalkinein. Lopputulos kuitenkin kaiken vaivan arvoinen ja palkitseva, evästauko vaikka Kesänkitunturin laella tai Tahkokurun laavulla.

    Ylläksen kesäreittikartta kannattaa hankkia, sillä se on mainio apuväline, josta löytyy retkeily- ja maastopyöräreittien lisäksi reittivinkkejä eri pituisille ja eri tasoisille luontopoluille helposta vaativiin.

    • Satu Rämö

      Se kesäreittikartta on kyllä tarpeellinen, hankin sen varmasti. Ja kiitos Pirunkuru-vinkistä, kuulostaa ihanalta – pien tuska, iso palkinto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *