Mitä opimme kampaamokäynnillä?

Eikö vain näytäkin tukkani tosi hyvältä tässä kuvassa? Otin kuvan vuorokausi viimekertaisen kampaamokäynnin jälkeen. Tuolla visiitillä pääsin kokemaan erinomaisen myyntitilanteen asiakkaan roolissa. Kampaamokäynti oli luultavasti tämänastisen elämäni paras, koska lopputulos oli niin samperin onnistunut. Koska kampaaja myi hitsin loistavasti. Hän uskalsi myydä minulle sen mitä halusin enkä sitä mitä pyysin.

Edellisestä hiustenleikkuusta oli ehtinyt vierähtää yli 6 kuukautta. Latvat olivat haperot ja meininki päässä näytti vähän väsähtäneeltä muutenkin. Hiusten latvaosa heijastui peilistä oranssiin taittavana vaaleanruskeanharmaana kun taas päälakea lähempänä oleva hiusten yläosa oli kuin kiiltävää hiekkaa. Ajatuksenani oli tasata latvoja ja heittää päälle joku kevyt sävy tai vienot raidat, joiden kautta hiusteni väritys vähän tasaantuisi, eikä tukkani olisi enää niin järkyn oranssinharmaa.

Astuin sisään kampaamoon. Kampaaja oli heti ovella vastassa. Laitoin takin naulakkoon ja kampaaja alkoi saman tien nostella hiuksiani ja kysellä, mitä haluaisin. Kerroin varanneeni ajan leikkaukseen ja väriin. “Juu en mä sitä kysynyt, vaan mitä sä haluaisit, millainen tukka ois kiva?”

Jumpe! Oma fiilis nousi heti monella asteella. Kerroin, että haluaisin kuivista koronalatvoista eroon ja haluaisin jonkun tosi hennon sävyn hiuksiin – jonkun sellaisen sävyn joka olisi lähellä hiusteni juuren väriä – jotta pääsisin eroon epätasaisesta oranssinharmaasta. Kerroin, että en kuitenkaan halua liian vahvaa väriä, koska en kestä juurikasvua enkä jaksa/ehdi/halua käydä kampaajalla kerran kuukaudessa. Ehdotin, että ehkä kevyet raidat, jos sävyttäminen tuntuisi hankalalta – onhan hiusteni väri vähän epätasainen. Kampaajalla oli suora mielipide suunnitelmaani: ei kannata.

“Jos mä saisin päättää, en laittaisi tähän mitään väriä enkä mitään raitoja. Niistä kaikista seuraa juurikasvua. Jos mä laitan tosi hennon sävyn, maksat ihan turhasta, se ei näy missään. Paitsi että se tekee sun tukasta lattean yksivärisen ja menetät tän hienon luonnollisen raidoituksen, joka näissä nyt on.”

Aloin heti puolustella, että mähän olen varannut ajan leikkaukseen ja väriin, enkä halua aiheuttaa tyhjää varausta, jos jätetään se väri pois. Että enhän minä voi! Paitsi että voinhan.

“Sillä ei ole siis mitään väliä. Pääsenpähän aikaisemmin ruokatunnille ja mikä tärkeintä, sä saat sellaiset hiukset kuin haluat.”

Super-hyper-loistavaa-mahtavaa myyntityötä! Eli asiakkaan auttamista, asiakaspalvelua. Hän tiesi paremmin kuin minä, mitä tarvitsen, ja uskalsi kertoa sen. Olin tästä asenteesta niin fiiliksissä, että päätin lähtiessäni ostaa shampoon, hoitoaineen, kuivashampoon ja rakennesuihkeen. Edellisissä on vielä ainakin kuukauden tarpeiksi, mutta ostin varastoon, koska kampaamotuotteissa on hyvät katteet ja tuotemyynti on tärkeä osa liikevaihtoa. Halusin jotenkin osoittaa sen, että arvostin valtavasti saamaani hyvää palvelua.

Niinpä kävelin kutsusta pesupaikalle. Pesu, pään hieronta, leikkaus ja föönaus. Ja lopputulos oli aivan mahtava. Kuivien latvojen leikkaaminen muutti hiusten kokonaisfiilistä. Oranssista ei ollut enää jälkeäkään, vaan peilistä näkyi pitkä ja hyväkuntoinen tukka, jossa olin vähän pronssia, vähän hiekanruskeaa ja vaaleanruskeaa sekaisin. Näytti ihan just sellaiselta, mitä lähdin hakemaan.

Tällaiset kokemukset ovat ihan loistavia esimerkkejä onnistuneesta myyntityöstä. Kun myyjä tietää, mitä asiakas todella tarvitsee, osaa perustella sen ja saa asiakkaan ostamaan ajatuksensa, jää kaikille ihan hirvittävän hyvä fiilis. Tällaista on loistava myyntityö. Jee!

PS. Näppäränä aasinsiltana: Sain tästä kampaamokäynnistä valtavasti inspistä minun ja Valeäiti Hanne Kettusen tekemälle Myynninmurtajat-verkkokurssille, jossa harjoitellaan tehokasta myyntityötä ja klousaamaan kauppoja ja hankkimaan pitkäaikaisia asiakkuuksia. Ei tämä myyntijuttu ole tosiaan vain lehtimyyjien, liittymäkauppiaiden ja IT-konsulttien juttu. Se toimii ihan joka alalla, myös hiustenleikkuussa. Lupaan heti kertoa, kun kurssi tulee myyntiin.

PPS. Täydellisenä vastakohtana tähän epäonninen kosmetologikäyntini, josta kirposi yksi tämän blogin luetuimpia juttuja. Paloi päreet pakkomyyntiin ja teki mieli vähän avautua. Juttu on yli kuuden vuoden takaa. Tämä naurattaa vieläkin! 😀

Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö