Kaupallisessa yhteistyössä: Plan International Suomi
Kummiksi kehitysmaan lapselle? Mitä hyötyä tuosta kummitoiminnasta oikein on? Kannattaako sinne asti nyt lähteä auttamaan? Saan aina välillä tällaisia kysymyksiä, kun kerron julkisesti kummina olemisesta ja työstäni Planin hyväksi. Miksi ette auta suomalaisia? Mihin ne varat käytetään? Mitä järkeä tuossa on?
Niin. Mitä järkeä missään on?
12 miljoonaa tyttöä joutuu joka vuosi naimisiin alle 18-vuotiaana.
Lähde: Plan
Joka vuosi 2 miljoonaa tyttöä synnyttää alle 15-vuotiaana.
Maailmanlaajuisesti yli 130 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä ei pääse kouluun.
Kummitoiminta on pitkäjänteinen keino tukea kaikista köyhimmissä olosuhteissa eläviä. Olen kummitoiminnassa mukana Planin kautta, koska Planin kärki kaikessa toiminnassa on lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäynnin tukeminen. Kestävin tie pois köyhyydestä on panostaa tyttöjen ja naisten koulutukseen. Olen kirjoittanut aiheesta jutun täällä: koulutukseen panostaminen on paras tapa auttaa. Tsekkaa juttu, jos aihe kiinnostaa.
Kannustin teitä kysymään minulta kaikki kriittisimmätkin kysymykset eli mikä kummitoiminnassa mietityttää tai epäilyttää. Kiitos tosi paljon kaikissa Instan kautta tulleista kysymyksistä. Tässä jutussa vastaan niihin ja keskustelu toivottavasti jatkuu kommenttiboksissa.
Kummilapsi kehitysmaasta, kokemuksia siitä miten kummius vaikuttaa kohdemaassa? Aiheuttaako se esimerkiksi kiusaamista?
Kummitoiminta ei eriarvoista lapsia ja siksi tämä yksityiskohta on älyttömän tärkeä: kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin yhteisössä eläviin lapsiin verrattuina. Kaikki alueen lapset hyötyvät kummituesta tasavertaisesti.
Koko yhteisö on siis saamapuolella ja samassa yhteisössä on monia kummilapsia. Minulle itselleni jäi viikon vierailun jälkeen kokemus, että kummius koetaan perheissä positiivisena asiana: se ei nosta perhettä erityisasemaan, mutta yhteisössä tiedetään, että se, että yhteisössä kummilapsia, joilla on kummeja, mahdollistaa esimerkiksi paremman terveydenhuollon kaikille.
Esitin tämän kysymyksen myös Suomen Planille, koska heillä on enemmän kokemusta useammasta tilanteesta ja vastaus oli:
”Kummiudella on runsaasti positiivisia vaikutuksia! Olemme saaneet työmme päätökseen lukuisissa eri yhteisöissä, jotka tulevat nykyisin toimeen ilman Planin tukea. Yhteisöissä pystytään nyt itsenäisesti ylläpitämään positiivista kehitystä ja ymmärretään koulutuksen merkitys, osataan rakentaa esimerkiksi kouluja, käymälöitä ja kaivoja ja huolehtia niiden kunnossapidosta. Lapset saavat parempaa ravintoa ja pysyvät terveempinä, vanhempien elinkeinot ovat turvatummat, vesi- ja sanitaatiotilanne on kohentunut ja yhteisöissä osataan valmistautua luonnonkatastrofeihin. Lastensuojelu on paremmalla tolalla ja lasten mielipide otetaan huomioon päätöksenteossa. Lapset ovat myös itsevarmempia ja aktiivisempia yhteisön jäseniä osallistuttuaan toimintaamme ja saatuaan kannustusta kummeiltaan. Lapset ja aikuiset tietävät, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin.”
Jos lähtee kummiksi kehitysmaan lapselle, kuinka suuri osuus lahjoitetusta summasta menee perille?
Tätä kysytään ehdottomasti kaikista eniten. Hyvä, että nyt pääsen avaamaan näitä asioita tarkemmin. Kummina sitoudun maksamaan kuukausittaisen kuukausimaksun (30 €), jonka Plan ohjaa kummilapsen koko yhteisön hyväksi. Näin ei pääse syntymään eriarvoisuutta ja kateutta, ja kehitys on kestävää.
Varoja suunnataan opettajien kouluttamiseen, koulujen rakentamiseen, vessojen rakentamiseen kouluihin, hygieniatuotteisiin, perusterveydenhuollon kehittämiseen, vaikuttamistyöhön, asennekasvatukseen, infrastruktuurin parantamiseen (esim. kaivojen rakentaminen) ja niin edelleen. Kaikkeen sellaiseen, jolla pyritään poistamaan esteitä kouluttamattomuuden tieltä ja vähentämään köyhyyttä.
Kummin maksama kuukausilahjoitus ei siis mene kummilapselle, vaan kummilapsen yhteisölle. Ideana on, että ei tueta yhtä perhettä muiden seuratessa sivusta, vaan tuetaan aluetta, jonka kohentuneet olosuhteet valuvat hyötynä kaikille alueella asuville. Kummilapsi toimii oman yhteisönsä edustajana kummille päin, ja raporttien kautta saa tietää, mitä hankkeita asuinalueella on toteutettu. Kummilapsen kanssa voi myös olla kirjeenvaihdossa.
Kummiksi kehitysmaan lapselle eli mihin se raha siis oikeasti menee?
Valtaosa menee avustustyöhön apua tarvitseville. Viime vuonna (2019) kansainvälinen Plan käytti kokonaistuotoista 78 prosenttia ohjelmatyöhön. Uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista on 22 prosenttia. Suomessa Plan käytti kokonaistuotoista 76 prosenttia ohjelmatyöhön ja uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista oli 24 prosenttia.
Hallinnon kuluja ovat esimerkiksi Planin työntekijöiden palkat. On todella tärkeää, että tätä työtä tehdään ammattimaisesti, suunnitelmallisesti, tuloksia seuraten ja toimintaa valvoen. Hallinnon kuluja ovat myös esimerkiksi asiantuntijapalkkiot, kuten ulkopuoliset tilintarkastajat. Avustustyötä ei ole mahdollista tehdä kestävästi ja pitkäjänteisesti niin, että kaikki raha menisi kohteeseen ilman, että kukaan olisi tekemässä käytännön avustustyötä tai valvomassa rahojen käyttöä.
Plan on uskonnollisesti (tärkeää minulle) ja poliittisesti sitoutumaton (erittäin tärkeä pointti myös!) säätiö, joka ei tuota voittoa eikä jaa osinkoa. Jos haluat tarkempaa tietoa tulojen ja varojen käytöstä, tsekkaa Planin vuosikertomus.
Kummilapsi kehitysmaasta; kokemuksia siitä kuinka kyseinen yhteisö on valikoitunut kummitoiminnan kohteeksi?
Kummilapset valitaan yhdessä eri maiden paikallisten työntekijöiden ja yhteisöjen kanssa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus ryhtyä kummilapseksi ja jokaisella kummilapsella voi olla vain yksi kummi.
Kysyin Planista, miten tietty alue ylipäätään valikoituu avustustyön kohteeksi. Sain heiltä tällaisen vastauksen:
”Plan valitsee toiminta-alueekseen yhteisöt, joissa tarve on suuri ja työllä on mahdollista saada aikaan merkittäviä muutoksia. Yhteisöjen valintaan vaikuttavat mm. lapsi- ja äitiyskuolleisuus, maan köyhyys, lukutaidottomuus ja halu tehdä yhteistyötä Planin kanssa lasten elämän parantamiseksi. On tärkeää, että yhteisöt ovat sitoutuneita ja osallistuvat kehitystyöhön pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi.”
Miten white saviour -asenne ja sen riskit huomioidaan?
Paikalliset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja paikalliset tuntevat parhaiten yhteisöjen ja yhteiskuntansa tilanteen ja tarpeet. Siksi esimerkiksi Plan ei Suomesta lähde näyttämään, miten nämä hommat kuuluu tehdä – koska emmehän me täällä ole heidän arkensa asiantuntijoita. Plan ssuunnittelee kummiohjelmat yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Työtä tekevät yhteisön paikalliset työntekijät – joita minäkin sain tavata taannoisella kenttämatkalla ja osa heistä vilahtelee näissä kuvissakin. Valtaosa Planin asiantuntijoista, johdosta ja työntekijöistä on paikallisia sen sijaan, että Plan lähettäisi vain länsimaisia asiantuntijoita työskentelemään kehitysohjelmiin.
Haluan kertoa myös omista pohdinnoistani avustustyön tekijänä. Minä pyrin itse omassa toiminnassani ottamaan tämän WS-näkökulman huomioon niin hyvin kuin vain pystyn. En esimerkiksi haluaisi julkaista kuvia, joissa poseeraan hienoissa vaatteissa kummilasta ”ylempänä”, etteivät kuvat vahingossakaan pönkitä sellaista ällöttävää kuvaa, että minä hyvinvoiva länkkäri täällä olen auttamassa näitä muita ja voi että miten hyvä ihminen olenkaan.
On hienoa, että siitä mitä tekee, saa itselleenkin hyvän mielen. Jos ihmiset tekevät hyväntekeväisyystyötä saadakseen siitä itselleen hyvän olon, se on tosi hieno juttu! Antaminen muille tuntuu mukavalta, sitä ei käy kiistäminen.
Avustustyön pitää olla läpinäkyvää ja vaadin sitä myös itseltäni. Siksi haluan kertoa omista vaikuttimistani suoraan. Minulle hyvän olon saaminen ei ole itselleni avustustyön pointti. Minulla on hyvä mieli jo valmiiksi. Minulla on kaikki asiat ihan hemmetin hyvin kaikissa mahdollisissa mittakaavoissa. Minulle tulee hyvä mieli siitä kun voin lukea kirjaa viltin alla sohvalla, vetää leukoja tai sukeltaa kuumavesialtaaseen pitkän työpäivän jälkeen. En tarvitse kummilasta voidakseni itse paremmin.
Minä teen tätä, koska minä voin tehdä tätä ja koen, että minulla on siihen velvollisuus. Tämä on minun tyylini tehdä. Minä puhun mieluummin tyttöjen kouluttamisen vaikutuksesta kansantalouden kasvuun ja köyhyyden vähentämiseen kuin julkaisen kuvia surusilmäisistä lapsista kerjäämässä ruokalahjoitusta, vaikka niillä viimeksi mainituilla saattaisi onnistua saamaan enemmän lahjoituksia.
Auttaako Plan suomalaisia millään tavoin?
Plan on keskittynyt toiminnassaan tyttöjen koulutukseen, koska tyttöjen ja naisten koulutukseen panostaminen on yksi varmimpia keinoja vähentää köyhyyttä. Suomessa Plan toimii samalla tontilla: työtä tyttöjen oikeuksien puolesta. Käytännössä se tarkoittaa panostamista nuorten mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteisiin asioihin, vaikuttamistyötä poliitikkojen suuntaan ja globaalikasvatuksen järjestämistä opettajille ja koululaisille. Täältä voit lukea lisää Planin toiminnasta Suomessa.
Kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia on, että oma kummilapseni lopetti koulun 14-vuotiaana. Miksi Plan ei lopeta kummisuhdetta, jos lapsi lopettaa koulun?
Kestävässä avustustoiminnassa jatkuvuus on älyttömän tärkeää. Plan on sitoutunut kohteiden pitkäaikaiseen kehittämiseen ja olemaan läsnä kummiyhteisössä niin pitkään, kunnes yhteisö pärjää omillaan. Jos kummituki yhtäkkiä lopetettaisiin, se olisi isku koko yhteisölle. (Toki kummina voi toimia niin kauan kuin itse haluaa.) Suomalaisesta näkökulmasta koulunkäynti vain peruskoulun loppuun tuntuu ”vähältä”, mutta yhteisöissä joissa osa lapsista ei ole koskaan edes päässyt ensimmäiselle luokalle asti, 14-vuotiaaksi opiskelu on jo iso juttu.
Plan tiedottaa perheitä opintojen tärkeydestä ja järjestää vapaamuotoista opetusta koulupudokkaille. Monet perheet ovat ymmärtäneet keskustelutuokioiden jälkeen, miksi tyttöjenkin olisi tärkeää jatkaa opintojaan.
Planin mukaan kummimaksulla on kymmenkertainen vaikutus yhteisössä. Kun kummilla on yksi kummilapsi Planin kautta, tukee kummi samalla yhdeksää muutakin yhteisön jäsentä. Tuesta hyötyy myös moni sellainen lapsi, jolla ei ole lainkaan omaa kummia. Kummituki kohdistuu siis koko yhteisön hyväksi, ja vaikka kummilapsi ei kävisi enää koulua, voi hän edelleen osallistua kaikkiin muihin alueella toteutettaviin kehityshankkeisiin.
Pelkään, että tukemani tyttö kuitenkin pakotetaan naimisiin ja lopettamaan koulu. Eli tukeeko tytön perhe tarpeeksi koulunkäyntiä? Onko siihen sitouduttu jotenkin?
Koulutus on tutkitusti yksi parhaista keinoista suojata tyttöjä varhaiselta avioliitolta, vaikkei se täysin poistakaan riskiä joutua varhaiseen avioliittoon. Koulutus auttaa tyttöä tiedostamaan omat oikeutensa ja kertomaan niistä myös perheelleen ja yhteisölleen. Näin ymmärrys lasten oikeuksista ja esimerkiksi varhaisen avioliiton riskeistä lisääntyy.
Jos ryhtyy kummiksi kehitysmaan lapselle, Voiko kummilasta lähteä tapaamaan? Voiko hänelle lähettää lahjoja?
Kummilasta voi lähteä tapaamaan, mutta se tapahtuu aina yhteisön ehdoilla. Matkajärjestelyt pitää aloittaa ajoissa, viimeistään kahdeksan viikkoa ennen toivottua tapaamispäivää. Ensin pitää olla yhteydessä oman kotimaan Planiin, joka hoitaa yhteydenpidon paikalliseen Planiin, jonka kautta tapaaminen sitten järjestetään. Tapaamiselle voi viedä mukaan pieniä lahjoja. On suositeltavaa huomioida myös yhteisön muut lapset jakamalla vaikkapa paikallisia makeisia. Itse vein Hannen ja Lauran kanssa omalle kummilastemme yhteisölle koulutarvikkeita (koulutarvikkeita koko koululle), koko perheelle elintarvikkeita (kysyin paikalliselta Planilta, mitkä tuotteet ovat kannattavampia viedä, ja päädyimme viemään esimerkiksi öljyä ja riisiä sekä hygieniatarvikkeita).
Suomesta lahjoja tai rahaa suoraan kummilapselle ei voi lähettää. Se ei tue Planin perusajatusta kaikkien lasten yhtäläisistä mahdollisuuksista.
Kummilapselle voi kirjoittaa sähköisiä tervehdyksiä Oma Plan -palvelun kautta. Kirjeet tulostetaan paikallistoimistoissa ja käännetään sitten lapsen kielelle.
Miten voisi saada kummilapsen tietystä maasta?
Planin verkkosivuilla voi ilmoittautua kummiksi. Siellä kummiksi haluava voi halutessaan valita maan tai pelkästään ”eniten apua tarvitseva”, jolloin Plan tekee kummivalinnan puolestasi.
Kummilapsi kehitysmaasta kokemuksia toiminnan läpinäkyvyydestä. Kuinka valvottua toiminta on?
Erittäin valvottua. Plan käyttää noin kolme neljäsosaa saamistaan lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Neljännes käytetään ylläpitokustannuksiin, viestintään ja varainhankintaan. Ne mahdollistavat toiminnan laadun, jatkuvuuden ja laajentumisen ja sen, että muutokset lasten elämässä ovat pysyviä.
Kansainvälinen Plan valvoo, että varat käytetään jokaisessa Planin toimintamaassa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Ulkopuoliset ja riippumattomat tahot seuraavat varainkäyttöä säännöllisesti.
Esimerkiksi Suomessa vuosittaisen tilintarkastuksen tekevät tilintarkastajayhtiö PWC:n auktorisoidut KHT-tilintarkastajat. Kansainvälisen Planin Global Assurance -yksikkö tekee projekti- ja toimintatarkastuksia Planin ohjelmamaissa. Suomessa toiminnan rahoittajat, kuten Suomen ulkoministeriö ja EU, asettavat rahoituksensa ehdot ja tekevät säännöllisiä tilintarkastuksia ja pistotarkastuksia.
Mikä sai minut lähtemään kummiksi kehitysmaan lapselle?
Kiitos tästä kysymyksestä! Tuossa alla olevassa 30 sekunnin mittaisessa videossa tiivistyy oma näkemykseni kummiuden tärkeydestä.
Täältä löytyy lisää kirjoittamiani juttujani kummiudesta:
Plan-matkalla Ugandassa: Paikallisia onnistumisia
Tapasin kummilapseni Ugandassa
Hanne ryhtyi kummiksi kehitysmaan lapselle Planin kautta, täältä voit lukea Hannen kirjeen omalle kummilapselleen.
Ryhdy siis sinänkin kummiksi. Se on järkevää ja se on oikein. Eikä sitä käy kieltäminen, ettäkö se ei tuntuisi mukavalta. Kirjeiden kirjoittaminen kummilapselle ja kummilapsen tervehdysten vastaanottaminen tuo avustustyöhön konkretiaa.
