Ulkosuomalaisen raha-asiat ja sijoittaminen levällään maailmalla – minne sijoitan ja säästän kun asun ulkomailla? On muuten jännä juttu, että en ollut tullut edes ajatelleeksi koko asia sen tarkemmin, ennen kuin aihe tuli puheeksi kavereiden kanssa. Olen suurimman osan aikuiselämääni ollut ulkosuomalaisen saappaissa ja raha-asiat ovat olleet jatkuvasti läsnä vähintään kahdessa maassa, joten tästä on tullut vahingossa niin arkipäiväistä. Nyt kun aloin asiaa tarkemmin miettiä, niin itse asiassa tässähän on todella monta liikkuvaa osaa.
Minulla on yritys Islannissa, ja tuo yritykseni maksaa minulle palkkaa. Yritykseni maksaa veronsa tänne Islantiin ja minä maksan omat tuloveroni ja yrityksen osingoista johtuvat verot tänne Islantiin. Islannissa on monta ihanaa ja upeaa asiaa, mutta talouden vakaus ei tosiaankaan ole yksi niistä. Maan talous on kärpäsenkakan kokoinen ja valuuttakurssi heiluu enemmän kuin aallot talvimyrskyssä. Koska emme ole EU:ssa emmekä eurossa, korkotaso ei tosiaan vastaa euroalueen korkotasoa. Asuntolainamme korko huitelee jossain neljässä prosentissa plus inflaatio. Kerran vuodessa lainapääoma kasvaa inflaation verran. Jep, islantilainen erikoisuus…
Sijoittaminen Islantiin – miksi ei?
Lyhyt vastaus: Islannin talous on niin pieni, että minun on vaikea luottaa siihen. Pidempi versio: Islannin pörssi on niin pieni, että yhdenkin yrityksen konkurssi tai negatiivinen tulosvaroitus heilauttaa kunnolla koko markkinaa. Kaikki tuntevat toisensa ja meno tuntuu välillä suoraan sanoen aika banaanivaltiolta. En kuulu täällä mihinkään sisäpiiriin, joten en pääse hyödyntämään mitään niin sanottua hiljaista tietoa. Koska epävarmuustekijöitä on niin paljon ja koska tunnen markkinaa niin vähän, en sijoita Islannissa mihinkään ja lainaa otan niin vähän kuin mahdollista. Automme ostin käteisellä ja aina kun mahdollista, maksan asuntolainaa alas ylimääräisillä lyhennyksillä.
Ainoa sijoittaminen mitä teen täällä nykyisessä asuinmaassani on lapsilleni. Joka kuukausi omalta pankkitililtäni menee lasten nimiin avatuille tileille tietty summa. Niillä tileillä on inflaatiota korkeampi korko, eikä raha saa nostettua sieltä pois nopeasti. Siksi niille maksetaan edes pikkuisen korkoa. Jos käy niin, että joku päivä säästämäni summa ylittää sen summan, minkä valtio on sitoutunut korvaamaan tallettajille pankin ajauduttua vaikkapa konkurssiin, siirrän rahat sieltä muualle ja luultavasti Suomeen.
Kyselin Instan puolella ulkosuomalaisilta kollegoilta heidän raha-asioistaan. Aika moni kertoi toimivansa samoin. Asutaan muualla mutta sijoitetaan tai säästetään Suomeen, koska se on tutumpaa, helpompaa ja tulevaisuudessa on aikomus muuttaa takaisin. Mutta on toki heitäkin, jotka sijoittavat nykyisessä asuinmaassaan.
Suomeen rajoitetusti verovelvollinen – eli siis mitä?
Olen rajoitetusti verovelvollinen Suomeen, koska muutostani on jo yli kolme vuotta, minulla ei ole vakituista kotia Suomessa enkä kuulu Suomen sosiaaliturvaan. Rajoitetusti verovelvollisena maksan Suomeen verot sellaisista osingoista, myyntivoitoista ja vuokratuloista, jotka ovat syntyneet Suomessa.
Ulkosuomalaisen raha-asiat ja etenkin se osa mikä liippaa kansainvälistä verotusta voi olla todella monimutkaista. Verokohtelu riippuu monesta asiasta: missä asuu, miten kauan, mitä tienaa, kuka maksaa palkan, onko asuinmaalla ja Suomessa olemassa verosopimus… Liikkuvia osia on niin paljon, että jos olet epävarma omasta tilanteesta Suomen verottajan suhteen: ota selvää. Jos ulkosuomalaisen raha-asiat mietityttävät on kaksi vaihtoehtoa. Hanki avuksi kansainvälisen verotuksen taitava konsultti. Jos jaksat säätää itse, tutustu Verohallinnon sivuihin ja ota tavaksi rimpautella heidän palvelunumeroonsa. Kyllä siellä lopulta aina joku vastaa.
Olen ulkomailla asuessani ollut Verohallintoon yhteydessä aina silloin kun on tullut jokin kinkkisempi juttu eteen. Esimerkiksi silloin, kun aloin saada kirjoittamistani kirjoista kirjastokorvauksia, olin vähän haavi auki että mites ne verot. Miten saan Sanaston maksamat kirjastokorvaukset verotukseen oikein, koska niitä ei voi laskuttaa yrityksenä ja ne ovat syntyneet tuloksena sellaisesta työstä, mitä olen tehnyt asuessani täällä Islannissa? Maksan Islannissa tehdyistä tuloista verot Islantiin, mutta Sanasto haluaa kuitenkin tehdä niistä ennakonpidätyksen ennen minulle maksamista enkä tosiaan aio maksaa niistä veroja kahta kertaa enkä jaksa alkaa jälkeenpäin hakea jotain oikaisua. Juttelin Verohallinnon kanssa, sain ohjeet ja asia selvisi.
Tällaisia miten ihmeessä minun nyt kuuluu toimia -juttuja tulee eteen jatkuvasti vähemmän, koska vuosien saatossa on kertynyt tietoa käytännön ihmettelyn, kysymisen ja saatujen vastausten kautta. Muille kysyjille joudun silti sanomaan: en tiedä. Jokaisen tilanne on erilainen, eri mailla on erilaisia käytäntöjä ja kansainvälinen verotus on ainakin omasta mielestäni tosi monimutkaista. En halua antaa ohjeita muille, että en vain vahingossa neuvo väärin.
Ulkosuomalaisen raha-asiat sijoituskohteittain: osakkeita eri muodoissa
Sijoitan siis Suomeen. Olen suomalaisen varainhoitoyrityksen Seligsonin asiakas. Kartutan massia matalien kulujen passiiviseen osakerahastoon. Olen siirtänyt sinne osan tuloistani noin kymmenen vuoden ajan. Valitsin rahaston aikanaan siksi, että sillä oli todella matalat kulut kaikkiin muihin siihen aikaan tarjolla oleviin vaihtoehtoihin verrattuna, rahasto hajautti tehokkaasti ja nimenomaan osakkeisiin ja tuoton pystyi lisäämään pääomaan.
Rahasto on siis sellainen, että kaikki tuotot lisätään suoraan pääomaan, eli en nosta tuottoja enkä siis maksa näistä tuotoista veroa niin kauan kuin pidän ne siellä rahastossa kasvamassa lisää. Tililtäni menee automaattisesti rahastoon rahaa joka kuukausi – ilman suoraveloitusta unohtaisin tehdä tilisiirrot. Sijoitan vain tähän yhteen rahastoon, jotta kulut pysyvät mahdollisimman matalina.
Minulle sijoittaminen on mielekästä nimenomaan osakkeisiin (yrityksiin) eikä esimerkiksi valtioiden velkakirjoihin, koska luotan sijoituskohteina enemmän kansainvälisiin yrityksiin kuin kansallisvaltioihin ja osakkeet tuottavat valtion velkakirjoja enemmän. Mutta on valintaani muitakin tärkeitä syitä kuten vastuullisuus. Vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen huomioiminen alkaa olla jokaiselle isommalle yrityksille jo kilpailutekijä ja yhä useampi on älynnyt siirtää vastuullisuuden bisneksen teon ytimeen. Jos ei ole, yrityksellä on käsittämättömän huono hallitus ja huonosti tulee käymään.
Menestyvien yritysten on pakko olla vastuullisia, jos ne haluavat tehdä bisnestä hyvin. Maailma on muuttunut jo, vastuullisuus valuu bisneksen ytimeen ja ne jotka eivät vastuullisuutta huomioi, jäävät takamatkalle. Vastuulliset yritykset saavat esimerkiksi rahaa lainaksi pienemmällä korolla, jos yritys täyttää lainan ehdoissa olevat vastuullisuuskriteerit. Pitkälle viety vastuullisuus (eikä silloin puhuta vain kertakäyttöpillien kieltämisestä palaverihuoneessa) on kilpailuvaltti niin monella tasolla. Mutta kirjoitan tästä aiheesta joskus ihan oman jutun!
Tuo passiivinen osakerahasto on minulle se tärkein sijoituskohde. Sen lisäksi olen sijoittanut muutamaan suomalaiseen pörssiyritykseen pitääkseni yllä mielenkiintoa ja tatsia suomalaiseen yrityselämään. Nesteeseen sijoitin silloin kun se alkoi puhua biopolttoaineista. Se oli hyvä sijoitus! Mutta sitten samaan aikaan sijoitin myös Nokiaan, ja sehän ei ole liikahtanut minnekään vuosiin. Sampo valikoitui sijoituskohteeksi kovamaineisen johdon takia. Olen todella laiska pörssiin sijoittaja, eli minä todellakin ostan ja sitten pidän – siis unohdan. Maksan osingoista verot Suomeen, ja sitten joskus aikanaan myyntivoitoista myös, mutta siihen on vielä paljon aikaa.
Sijoittaminen ja hauskat pienet kokeilut eli pienet firmat ja hikipääoma
Kolmantena sijoitusmuotona ovat niin sanotut hauskat pienet kokeilut eli suomalaiset pienyritykset. Islantilainen firmani osti taannoin Myssyfarmin osakkeita. Lisäksi teen sweat equity eli niin sanottuja hikipääomasijoituksia. Se tarkoittaa, että teen töitä muutamalle nyt pienelle ja tulevaisuudessa toivottavasti suurelle yritykselle osuutta vastaan. Jos yritys alkaa joskus tuottaa tai jos se joskus myydään, koittaa palkkapäivä ja villa Pohjois-Italiassa. Hah! Jos yritys ei menesty, tein ilmaiseksi duunia. Esimerkki tällaisesta työkuviosta on Tripsterin matkailumedia.
Neljäntenä sijoituskohteena minulla on niin sanotut konkreettiset omistukset (kuten vuosia sitten kuolleelta isoisältä jäänyt osuus kesämökistä), mutta niitä en kyllä oikeastaan laske sillä tavalla sijoitukseksi, koska ne eivät tuota mitään eikä niitä ole hankittu varojen kartuttamismielessä. Kiinteistöverot maksetaan ja pikkuisen remppaa tehdään, siinä se.
En stressaa: sijoittaminen, unohtaminen, rentoutuminen
Otan sijoitusasiat aika lunkisti. Seuraan talousuutisia, luen silloin tällöin alan kirjallisuutta ja kirjoitan aiheeseen liittyviä juttuja. Minulla on suurempiakin kiinnostuksen kohteita kuin raha ja sijoittaminen, mutta tykkään silti välillä jutella aiheesta. Tärkein ”mottoni”, mitä omassa taloudenpidossani seuraan on, että yritän joka vuosi olla paremmassa taloustilanteessa kuin edellisenä vuonna. En osta hölmöjä juttuja, mutta en toisaalta myöskään pihistele tavallisessa arjessa voidakseni sijoittaa enemmän.
Sijoitan vain sen, mitä en sillä hetkellä arjessa tarvitse elämiseen nyt tai seuraavan vuoden tai kahden aikana. Riskiä otan lähinnä vain noissa hikipääomasijoituksissa: jos menestystä ei tule, menetän vain ne tehdyt työtunnit. Taiteilua ja pelisilmää sekin tietysti vaatii: ei voi tehdä liikaa sellaisia töitä, joissa tienataan osuuksia yrityksistä, koska muutoin jää ne heti rahaa tuovat työt tekemättä ja kassavirta hyytyy ja siinähän sitten ollaan keskellä vetelää suota loppuunpalaneena. Ei hyvä juttu sekään, itse asiassa ihan saakelin huono sijoitus sellainen!
Ulkosuomalaisen raha-asiat: paljonko sijoittaa kuukaudessa?
Juttelin Instan puolella aiheesta ja moni kysyikin, mikä on sopiva määrä sijoittaa kuukaudessa ja miten kannattaa aloittaa. Olen nyt vähän tylsä, mutta vastaukseni on, että ihan mahdoton sanoa. Se riippuu ihan kaikesta! Itse sijoitan joka kuukausi vähintään muutaman satasen. Jos on hyvä kuukausi ja rahaa jää yli, saatan sijoittaa useamman tonnin. Silloin kun olin työuralla alkuvaiheessa ja rahaa oli paljon vähemmän kuin nyt, siirsin sijoitusrahastoon pari kymppiä kuussa ja sekin oli parempi kuin ei mitään.
Jos mietit rahastosijoittamista (helppo vaihtoehto), kannattaa tarkastella ainakin rahastojen kuluja (osto, säilytys, myynti). Jos taas haluat sijoittaa suoraan osakkeisiin, kannattaa tutustua yrityksiin kunnolla eli niiden tuloksentekopotentiaaliin tulevaisuudessa. Tutustu ainakin sen verran, että osaat perustella itsellesi, miksi uskot yritykseen. Minä ostin aikanaan Nesteen osakkeita, koska he olivat ensimmäisiä suuryrityksiä Suomessa, jotka ottivat ilmastokysymykset strategiaan asti. Koska ilmastoasiat ja yritysvastuu olivat teemoina tuttuja, tajusin, että tässä on nyt firma, joka katsoo tulevaisuuteen. Kurssi on noussut ostohetken 12 eurosta paljon (nyt: noin 40 euroa). Nokian kanssa tein virheen: luulin, että 5 euroa per osake olisi jo ”historiallisen alhainen” ja että iso laiva kyllä kääntyy vielä. No se päivä ei ole kyllä vielä koittanut.
Yksi ainoa sijoitusvinkkini
Minulla on oikestaan vain yksi neuvo jonka haluaisin antaa sijoittamisesta. Tämä oli sellainen juttu, jossa sekoilin itse työuran alkuvaiheessa ja se toimii niin Suomessa asuville kuin ulkosuomalaisen statuksella oleville. Älä sekoita säästämistä ja sijoittamista keskenään.
Jos laittaa huntin sivuun joka kuukausi ostaakseen uuden pesukoneen puolen vuoden kuluttua, sitä kutsutaan säästämiseksi, ei sijoittamiseksi. Pesukoneeseen säästämiseen tarvittavaa rahaa ei kannata säästää sijoitusrahastoon tai osakkeisiin, koska ostat ja myyt lyhyen aikavälin sisällä, jolloin riski kurssiheilahteluihin on isompi ja kulujakin kertyy. Pesukoneen kanssa toimii se, että säästät, pidät rahat tilillä ja sitten ostat sen pesukoneen.
Jos haluat kartuttaa varallisuutta (pesukone ei ole varallisuutta, se on käyttöesine), täytyy sijoittaa tulevaisuuteen eli vähintään useamman vuoden päähän. Älä silloin hilloa rahoja nollakorkoisella pankkitilillä vaan laita ne poikimaan johonkin sinulle sopivaan sijoituskohteeseen. Käsilaukku, vaikka olisikin älyttömän kallis ja harvinainen, ei myöskään ole sijoituskohde: se ei tuota mitään paitsi silloin jos onnistut myymään sen ostohintaa kalliimmalla, mutta käsilaukut kai yleensä ostetaan käyttöä varten eikä vitriiniin.
Niihin sijoitettuihin rahoihin ei sitten kosketa, vaikka tulisi mikä pörssiromahdus. Jonkun sortin notkahdus tapahtuukin varmasti melko pian. Nousukautta on jatkunut nyt todella pitkään. Korot ovat alhaalla (paitsi meillä, haha), asuntojen hinnat ovat nousseet hurjasti, osakkeiden hinnat ovat korkealla. Tällaista huvipuistopäivää ei voi jatkua ikuisesti; jossain kohtaa tulee tasaisempi kausi tai notkahdus. Silloin ei saa pelästyä ja myydä paniikissa, vaan pitää vain malttaa odottaa ja antaa ajan kulua. Ja jos vain mahdollista, osta silloin lisää kun muut myyvät kiireessä.
Me aikanaan odotimme Islannissa aikanaan talouskriisin alkua ja asuimme vuokralla. Ja kas: saatiin kivitalon keskustasta samalla hinnalla millä nyt saisi puolikkaan perunakellarin. Siinä kaupassa oli toki mukana onnea, mutta myös kokemukseen perustuvaa kärsivällisyyttä. Olinhan nähnyt, kuinka Suomen lama 1990-luvulla eskaloitui valuuttalainoineen ja kolmen asunnon loukkoineen. Emme ostaneet Islannista asuntoa vuonna 2008 valuuttalainalla hintojen ollessa korkealla, vaan pankkien romahduksen jälkeen vuonna 2009, jolloin eurolla sai noin 80 % enemmän kruunuja kuin pari vuotta aikaisemmin. Kun aallolla ratsastaminen onnistuu, siitä tulee kyllä valtavan hyvä mieli! Esimerkkejä huonoistakin sijoituksista on, mutta kerron niistä sitten joskus toiste 🙂
Muista aina, että et ole hintojen laskiessa tehnyt yhtään tappiota ennen kuin myyt sijoitukseksi. Joten: sijoita sen verran kuin voit ilman että joudut kurjistamaan päivittäistä arkea. Sen jälkeen pidät ne sijoitukset etkä myy, ellei ole aivan äärimmäinen pakko.
Kiinnostaako sijoittaminen? Tässä muutama hyvä kirjavinkki
Tässä muutama hyvä ja helppolukuinen opas liittyen sijoittamiseen.
Julia Thurén: Kaikki rahasta. Tämä on älyttömän hyvä kirja säästämisestä, sijoittamisesta, kuluttamisesta ja talouskasvatuksesta. Kirjoitin kirjasta aikanaan arvostelun tänne blogiin:
Thurénin omakohtaiset kokemukset tuovat kirjaan sopivasti tarttumapintaa, mutta juttu ei pyöri kuitenkaan liikaa oman navan ympärillä. Ääneen pääsee moni muukin. Eikä kirja lässytä pienituloisille tai muutoin tiukassa rahatilanteessa olevalle. Se sangen raivostuttava ”kerää metsästä ilmaista ruokaa ja laitat sitten vaan säästyneet rahat puskurirahastoon” -russutus puuttuu kokonaan. Upeaa.
Ninni Myllyoja ja Emilia Kullas. Mitä jokaisen kotiäidin ja kaikkien muidenkin naisten tulee tietää sijoittamisesta? Klassikkoteos useamman vuoden takaa. Hehkutin tätä kirjaa näemmä jo seitsemän vuotta sitten täällä blogissa. Erittäin validi opus yhä edelleen:
Naisen tulot laskevat äitiys- ja vanhempainvapaiden aikana noin 35 prosenttia. Tulotason lasku alentaa tietty myös tulevaisuuden eläkkeitä. Ja joo, tiedetään, että nainen synnyttää ja imettää eli äiti on pakostakin kotona isää pidempään. Mutta kun vanhemmuus ei pitkässäkään juoksussa tee hyvää vanhempien palkkatasolle. Siis äitien palkkatasolle: 26-40-vuotiaiden työssäkäyvien äitien palkka on jopa kolmanneksen pienempi kuin samanikäisten isien palkka. Wotwotwot.
Seppo Saario. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin? Kaikkien aikojen myydyimmästä suomalaisesta sijoitusoppaasta ilmestyi juuri 17. painos ja siinä käsitellään osakkeiden lisäksi myös indeksirahastosijoittamista. Jos sijoittaminen kiinnostaa ja pohdit sijoituskohteena etenkin osakkeita, tämä on oiva käsikirja.
Unna Lehtipuu ja Merja Mähkä. Sijoittajaksi 7 päivässä. Mahtavan käytännönläheinen opas sijoittamisen aloittamiseen. Jos et tiedä sijoittamisesta vielä paljoakaan mutta tiedät, että haluaisit aloittaa, tämä kirja on sinulle. Kirjassa on hyviä vinkkejä ja check-listoja myös pidemmälle ehtineille.
