Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Parhaimmat kovat joululahjat – 14 erinomaista kirjaa

Kaupallisessa yhteistyössä: WSOY ja Suomalainen kirjakauppa 

Seuraavaksi yleisön pyynnöstä: kirjavinkkejä! Kiitos älyttömän paljon kaikista upeista viesteistä, joita olen saanut Instan puolella pitämästäni kirjajoulukalenterista! On ollut tosi nastaa vaihtaa ajatuksia teidän kanssa hyvistä kirjoista ja kuulla, mitä mieltä te olette niistä teoksista, joita olen suositellut. Kirjavinkki on lukijoiden palautteissa säännöllisin väliajoin toistuva toivepostausaihe, joten mikäs sen mukavampaa, kuin se, että voin nyt ennen joulua suositella WSOY:n & kumppaneiden uutuuksista omat suosikkini. Jee!

Jokaisesta lahjavinkkikirjasta kerron lyhyesti, kuka kirjan haluaisi antaa, kenelle ja miksi.

Niin, ja tätä postausta ei nyt sitten saa lukea, jos on joululahjaystäväni tai lähiperhettä.  Hus hus, pois sieltä, menkää lukemaan vaikka Hesarin al-Holin leirien palautuksiin liittyvien uutisten kommentteja.

.

Kirjavinkki pienemmälle lapselle. Isosisko haluaisi antaa pikkusisko-Pampulalle Pikku Kakkosen iltasatukirjan (WSOY). Perustelut ovat mahtavat:

”Koska se tykkää katsoa Pikku Kakkosta ja pelata Pikku Kakkosen pelejä iPadissa. Tämä kirja rauhoittaisi sen ajoissa nukkumaan.”

Iltasatukirjassa on parikymmentä satua suomalaisten kertojien kynistä. Satuja ovat kirjoittaneet Juha Itkonen, Markus Kajo, Tuomas Kyrö, Heli Laaksonen, Tuomas Marjamäki, Tuomas Mattila, Kreetta Onkeli, Juuso Räsänen ja Pia Sakki.

Kirjan mukana tulee CD, jossa kirjan sadut ovat Pirkka-Pekka Peteliuksen lukemana.
Kirjavinkki isommalle lapselle. Minä antaisin isommalle lapselle Nopolan sisarusten uusimman: Heinähattu, Vilttitossu ja kana (Tammi). Hupsista sentään, mutta tämäkin kirjasarja on ehtinyt jo pitkään ikään. Sarjaa alettiin julkaista vuonna 1989! Hyvässä suhteessa hassuja päähenkilöitä ja arkisia tapahtumia. Arjen magiikkaa, josta tiedän esikoisen tykkäävän. Kirjan upea kuvitus (Salla Savolainen) saa hyvälle tuulelle.
Pet Agents. Varkaan jäljillä (Tammi). Riina & Sami Kaarlan sarjan uusin olisi pikkusiskon mielestä loistava lahja Islannin-tädille, joka on ammatiltaan huumepoliisi ja vielä punatukkainen. ”Tässä kun on tämä punainen nainen kannessa ja se ottaa kiinni niitä rosvoja.”
En nyt kuitenkaan kääräissyt tätä mainiota kirjaa nelikymppiselle poliisijohtajalle. Se sopii paremmin 8–12-vuotiaille ja ehkä hitusen vanhemmillekin. Seikkailuhenkisissä, hauskoissa ja vauhdikkaissa Pet Agents -kirjoissa nähdään eläinhullu koodaajatyttö, lemmikkirobotti ja naapurinpoika. Sarjan toisessa osassa ollaan salapoliisin hommissa.
Lastenkirjailija Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat -sarjan (WSOY) uusin osa Remppaa pukkaa on toinen lahjakirjavalintani esikoiselle. Tätä sarjaa on käännetty myös islanniksi, ja hän on lukenut niistä jokaisen koulun kirjastosta löytämänsä. Yritän kannustaa lapsia lukemaan mahdollisimman paljon myös suomeksi, joten koska kirjasarja on jo esikoiselle tuttu ja rakas, tiedän hänen innostuvan tämän kirjan kautta myös suomeksi lukemisesta.
Sitä paitsi ”remppaa pukkaa” on meillä kotona jo ihan yhteinen vitsi. Maalipurkkeja, ruuvilaatikoita ja puulankkuja on pyörinyt nurkissa viimeiset pari vuotta, ja niihin on mennyt hermot ihan tasapuolisesti. Kun kotimme jättiremppa saatiin viimein valmiiksi Reykjavikissa, me muutimme tänne Isafjörduriin….
Remppaa pukkaa on suositun Neropatti-sarjan 14. osa, eikä kirjoja tarvitse lukea järjestyksessä. Mukaan voi esikoisen mielestä hypätä missä kohtaa sarjaa tahansa. Sarja toimii kokemukseni mukaan alle 10-vuotiailla, mutta olen nähnyt tämän sarjan teoksia myös paljon vanhempien lasten käsissä.
No niin! Sitten vähän vanhempiin lahjansaajiin. Elikkäs seuraavaksi jännittävä kirjavinkki! Jotta joululoma tuntuu joululomalta, tarvitaan vihreitä kuulia, hyvää kuoharia ja vähintään kaksi paksua takuuhyvää dekkaria tai jännäriä.
Pikkusiskoni on kuten minä: ikuinen Harry Hole -fani. On itsestäänselvyys, että kömpelösti paketoimastani lahjasta löytyy Jo Nesbön Veitsi (WSOY) eli Harry Hole -sarjan uusin. Ja kamalin. Tämä kirja on ihan hirveän, hirveän hirveä. Se on kamalampi kuin yksikään aikaisemmista. En suosittele heikkohermoiseille, mutta jos on Harry Hole -fani ja lukenut esim. Punarinnan ja Lumiukon ja tykännyt niistä, tämä on ihan täysosuma.
Ystäväni, joka on tehnyt hullun paljon töitä koko syksyn, saa minulta tiiliskiven. Tiedän, että joulunpyhinä hän halua rentoutua uppoutumalla hyvään tarinaan.  Joël Dickerin yli 700-sivuinen Stephanie Mailerin katoaminen (Tammi) on kirjanautiskelijan kymmenen ruokalajin illallinen. Nautinollinen mysteeri, joka ei ole ihan parissa tunnissa ohi. Saman kirjailijan Totuus Harry Quebertin tapauksesta on yksi kaikkien aikojen parhaimpia lukemiani kirjoja. Tämä on yhtä hyvä!
Leena Lehtolaisen uusimman teoksen Valapatto (Tammi) antaisin sille kaverilleni, joka yleensä ei ehdi arjessa lukemaan paljon, mutta tykkää silloin tällöin lomalla rentoutua kirjan parissa. Yhdistelmä jännitys- ja rakkausromaania toimii yllättävän hyvin. Jos kirjan sisällön summaa yhteen virkkeeseen: kun aivan tavalliset ihmiset joutuvat kohdakkain rikollisen maailman kanssa. Ihanan nopea lukea, sillä Lehtolainen tunnetusti kirjoittaa nopeasti etenevää tekstiä.
Monenkohan isän joulupaketista löytyy klassikkosetti: villasukat ja uusin Ilkka Remes? Ainakin meidän! Kremlin nyrkki (WSOY) on taattua Remestä. Isot juonikuviot, kansainväliset areenat, suursodan uhka ja amerikansuomalainen sankari.  Oijjettä, tämä on se sytytyslanka, jolla joulunpyhät pärähtää käyntiin. Remes tekee älyttömän määrän taustatyötä kirjoihinsa ja se kyllä näkyy. Reipas juoni on remesmäiseen tyyliin  kuorrutettu teknisillä yksityiskohdilla ja Higgsin hiukkasilla.
Sitten on tämä mainio mainosmies Max Seeck, joka on muutamassa vuodessa onnistunut kirjoittamaan kansainväliseen menestykseen nousseita trillereitä. Kerrassaan mieletön saavutus! Seeckin uusimmasta, Uskollinen lukija (Tammi), ollaan tekemässä Hollywood-elokuvaa. Ei huonompi homma kirjailijalta, joka vasta ihan muutama vuosi sitten aloitti kirjojen kirjoittamisen. Kaupallinen viihdejännäri parhaasta päästä. Tämän kirjan annan ystävälleni, joka rakastaa toimintaleffoja.
Tämän punakantisen teoksen antaisin joululahjaksi dekkarien suurkuluttajakaverilleni. Arttu Tuomisen Verivelka (WSOY) on nimittäin himskatin laadukas rikosromaani. Tämä ei ole perinteinen tiukkojen juonenkäänteiden takaa-ajotarina vaan solahtaa enemmän ihmisen sisäiseen maailmaan: salaisuuksiin, syyllisyydentunteisiin ja lapsuudessa tehtyyn lupaukseen.
Hyvin kirjoitetut tarinat kiinnostavista todellisista ihmisistä ovat upeita lukunautintoja.
Kirjavinkki äidille. Äidilleni haluaisin antaa Johanna Venhon kirjoittaman fiktiivisen tarinan Sylvi Kekkosesta: Ensimmäinen nainen (WSOY). Sylvi kannatteli lasten synnyttyä kotia ja perheen arkea, ukkeli rakensi uraansa ja huiteli missä sattui. Kuulostaa jokseenkin tutulta.
Legendaarinen ulkomaantoimittaja Kari Lumikero on kertonut suomalaisille Jugoslavian hajoamissodista, tsunamikatastrofista ja Lordin Euroviisuvoitosta. Toimittajan itsensä kirjoittama Uutismies (Tammi) katsoo uutistyön taakse ja kertoo esimerkiksi siitä, millä tavalla hän lähestyy hauraita asioita ja kohtaa elämänsä vaikeimmassa tilanteessa olevan ihmisen. Tämän kirjan annan sille lääkäriystävälleni, joka työkseen kohtaa ihmisiä kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa  joka päivä, ihan jokaisessa työvuorossa.
Hyvän proosan ystäville suosittelen kahta seuraavaa. Hyvä proosa tarkoittaa tietysti eri ihmisille eri asioita, mutta minä itse kiinnitän huomiota yleensä kahteen asiaan. Kirjan pitää kertoa tarina, joka ansaitsee tulla kerrotuksi ja joka on itseään isompi. Siis tarina, joka on merkittävämpi kuin vain se yksi tarina, jonka se kertoo. Toisena tärkeänä asiana on tietysti kieli. Kun koskettava tarina on kirjoitettu hyvin, se laittaa ajan ja paikan tajun sekaisin mutta eri tavalla kuin juonivetoisissa dekkareissa. Maailmaa muuttuu hyvien fiktiivisten romaanien parissa hetkeksi ihan toiseksi, eikä välttämättä palaa ihan täysin ennalleen koskaan. Luulen.
Ei enää Eddy (Tammi), Édouard Louis. Antaisin tämän hyvälle ystävälleni, kirjallisuuden suurkuluttajalle, jolla tahdon antaa vain parasta. Ei enää Eddy on raju lukukokemus. Koulukiusaaminen, homofobia, köyhyys, kotiväkivalta. Vaikka alle 200 sivua sisältää raskaan määrän raskaita aiheita, kirjailija on lähes jokaiseen kappaleeseen onnistunut avaamaan aukon kirkkaammalle tulevaisuudelle. Välillä lukiessa ihan häiki, kun kieli oli niin hienoa ja aiheet niin painavia. Erinomainen suomennos (kääntäjä Lotta Toivaselle vilpitön kiitos)!
Toiselle siskolleni annan tämän kirjan: Suvi Vaarlan kirjoittama tarkkanäköinen, samastuttava ja pakahduttavan hyvä Suomen 1990-luvun lamaan sijoittuva sukupolviromaani Westend (WSOY). Miksi? Koska olemme eläneet saman lapsuuden ja kokeneet laman. Ja koska  minä pöllin hänen kirjahyllystään luettavaksi Vaarlan esikoisteoksen, erinomaisen lyhyttarinakokoelman Täydellisiä ihmisiä. Palautan sen samassa paketissa 🙂
Kirjavinkki nettishoppailijalle: Jos tilaat kirjat kotiin nettikirjakaupasta, muista jättää tilaus viimeistään 16. joulukuuta, niin ne ehtivät ajoissa perille. Jos sinulla on kokemusta näistä esittelemistäni suosikeista, olisi ihanaa kuulla, mitä tykkäsit. Kommenttiboksissa kuullaan!  Niin ja hei: Instagramini kohokohdista löytyy kirjajoulukalenteri, siellä on lisää kirjavinkkejä.
Joulu on kirjojen juhlaa! Juhlaa kirjojen kanssa.

6 Comments

  • Unknown

    Samaa mieltä uudesta Harry Holesta! Se oli niiiiin järkyttävä ja kauhea! En kovin pian toivu kokemuksesta! Hyvää ja pitkää lomaa sinulle! 😍

    • Satu Rämö

      Ou yes. Mä kuuntelin sitä ensin äänikirjana, mutta yksin lenkkeillen hämärtyvässä vuoristossa…… Se oli liikaa. Luin tekstinä loppuun 😀

  • KatjaS

    Neropatin päiväkirja -sarjan kirjat ovat kestosuosikkeja 8-12v ikäryhmässä. Lukemattomankin (usein pojan) saa innostumaan näistä. Kun neropatit on luettu, voi suositella Max Brallierin Maailman viimeiset tyypit kirjaa ja sen kakkososaa, olisko ollut Zombiparaati nimeltään . Suosittelen myös suomalais-norjalaista Kepler62 sarjaa. Toisena kirjoittajana häärii Timo Parvela ja kuvituksesta vastaa Pasi Pitkänen.

  • Anonyymi

    Stephanie Mailerin katoaminen jäi kesken. Ei ollut lähellekään Harry Quebertin veroinen. Juonenkehittely oli heppoista joten en tuhlannut aikaani lukemalla kirjaa loppuun. Sen sijaan Ei enää Eddy oli todella hyvä. Rankka, koskettava ja toiveikas. Sitä suosittelen ehdottomasti.
    T. Tytti

    • Satu Rämö

      Ei enää Eddy on kyllä upea kirja! Mä tykkäsin Stephanie Maileristakin kovasti; tosi kiinnostavaa kuitenkin kuulla, että sulla se ei iskenyt. Ja noin paksu ja runsas kirja on pakko kokea vetäväksi, muuten se todellakin kuuluu jättää kesken.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *