Kaksikielistä melko sekavaa menoa

Islanissa vieraan kielen (useimmiten englanti) opinnot alkavat randomisti koulusta riippuen joko ekalla, tokalla, kolmannella tai neljännellä. Esikoisen koulussa englanti alkaa vasta neljännellä luokalla. Oppitunteja tulee siis kerralla intensiivisemmin, mikä on oppimisen kannalta tietysti hyvä asia. Mutta olisin ollut kyllä mielissäni vähän varhaisemmastakin aloituksesta.

Mitä nuorempana vieraan kielen opettelemisen aloittaa, sitä helpommin se sujuu. Sitä paitsi tarve englannin kielen auttavalle taidolle olisi kuitenkin jo nyt, esimerkiksi harrastusten takia.

Esikoinen laulaa Reykjavikin tyttökuorossa. Joka joulu ja joka kevät järjestetään konsertti, jossa esitetään lukukauden aikana harjoiteltuja lauluja. Tämän kevään konsertissa lauletaan englanniksi, koska kuoro esiintyy teatterissa lasten musiikkinäytelmän biisiosuuksissa.

Tilanne on tietysti lasten kannalta vähän hankala ja epätasainen, koska osa lapsista on opiskellut englantia jo kolme vuotta, osa ei päivääkään.

Kuoroltakin tuli vanhemmille kannustavan käytännönläheinen sähköposti: katsokaa lastenne kanssa YouTubesta kyseisen elokuvan biisiosuudet, siinä ne oppivat.

Eeeeh. Ai ne englanninkieliset sanat vai? Epäilen.

Islantilainen “kyllä tämä järjestyy – þetta reddast” -asenne jaksaa yllättää edelleen. Miten ihmeessä joku voi olettaa, että alle 10-vuotiaat lapset opettelevat vieraskielisen laulun sanat katsomalla YouTubesta suhruisia pätkiä elokuvasta? Vaikka olisi miten positiivinen ja ratkaisukeskeinen ja yltiötoiveikas ihminen, ei voi olettaa, että lapsille voi lykätä edes sanoja käteen, kun ne eivät osaa vielä edes lausua englantia.

Mutta eipä siinä mitään. Tilanteen edistämisessä ei valitus tai voivottelu auttanut, vaikka molempia kyllä tykkään säännöllisesti harrastaa ja etenkin tällaisissa makes no f*cking sense at all -henkisissä tilanteissa.

Avasin googlen. Etsin aloitusbiisin sanat netistä ja “käänsin” ne lausutuksi islanniksi. Siis siten, että esimerkiksi sana “you”  muuttui sanaksi “jú”, joka lausutaan suomeksi “juu”.

Tässä lisälukemista aiheeseen: Näin lapseni oppivat suomen

Eli mietin ensin, miten englanninkielinen sana äännetään islanniksi ja sen jälkeen yritin kirjoittaa sen siten, kuten islantilainen vastaava äänne kirjoitettaisiin. Esimerkiksi tuota sanaa “you” (suomeksi “juu”) ei voi kirjoittaa islaniksi júú, koska täällä ei ole tuplavokaaleja. Esimerkiksi sana “ja” on islanniksi “og”, mutta se lausutaan oog, koska yksi vokaali ennen yhtä konsonanttia lausutaan pitkänä. Tai jotain sinne päin.

Kävin biisin läpi sana sanalta ja taivuttelin kieltäni parhaani mukaan.

Ei tuosta minun englannin islanninnoksesta nyt ihan täydellinen tullut eikä se tarkemmin katsoen edes noudata kaikkia islannin kielen foneettisisa sääntöjä, mutta kyllä se nyt tarpeeksi lähelle osuu. Ainakin lähemmäs kuin se YouTube-videopätkä.


Lue myös viime kuukausien suosituin juttu: Kaksikielisen perheen Q&A

No tästä englanninkielisestä tekstistähän tuli sitten lopulta ihan hulvattoman hauska. En voi välttyä naurunpyrskähdyksiltä kun luen sitä itse ääneen. Puolisoltakin petti pokka. Lapsi tosin kertoi tästä olevan kovasti apua. Nyt hän pystyy opettelemaan sanat ulkoa, kun tietää suunnilleen miten ne pitäisi lausua. Käy järkeen!

Þö sbring konsert is koming sún. Lúking forvart tú itt.

Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö