Islantilainen “laskiaispullaperinne” eroaa suomalaisesta jonkin verran. Täällä pääpullapäivä on huomenna maanantaina. Päivää kutsutaan pullapäiväksi (bolludagur). Suomessa syödään pullataikinaan tehtyjä leivonnaisia, täällä laavakökkäreellä nautitaan pääasiassa tuulihattutaikinasta valmistettuja kämmenen kokoisia leivonnaisia.
Eikä siinä vielä kaikki. Näitä myös ostetaan niin käsittämätön määrä.
Harva ostaa leipomosta yhden pullapäiväpullan. Niitä ostetaan neljä, kymmenen – tai viisikymmentä! Valkoiset take away -laatikot odottavat huojuvana tornina saapuvia asiakkaita.
Firmat ostavat henkilöstölleen ja sukulaiset toisilleen. Erään paikallisleipomon sivuilla on meneillään arvonta, jossa viisi voi voittaa pullapäiväpullat itselleen ja kaikille työkavereilleen. Ne tuodaan kai sitten rekalla perille, jos sattuu olemaan esimerkiksi töissä muutaman sadan ihmisen firmassa.
Viikkoa ennen pullapäivää lapset askartelevat koulussa ja päiväkodissa paperista bolluvöndurin eli niin kutsutun pullapiiskan. Sillä läpsitään vanhempia takapuolelle pullapäivän aamuna. Niin monta pullaa saa päivän aikana, kuinka monta läiskäystä ehtii huitaista ennen vanhempien heräämistä.

Lapsetkin osallistuvat näihin pullabakkanaaleihin – tottakai! Esikoisen opettaja muistutti meitä oppilaiden vanhempia perjantaina sähköpostitse, että muistattehan sitten maanantaina lähettää lapset kouluun pullan kanssa. Pullat syödään aamutunnilla ennen lounasta.
Juu, eikä tämä tähän jää.
Huomenna maanantaina on pullapäivä. Sitä seuraa lampaanlihakeittopäivä, jolloin kuuluu syödä niin paljon keittoa, että vatsa on pamahtaa. Turvotuspäivää seuraa öskudagur, jolloin lapset kiertävät naamaisvaatteissa islantilaisissa yrityksissä ja kodeissa keräämässä karkkia säkkeihinsä. Ja sitten ihan pian onkin pääsiäinen ja päästään syömään näitä kilonkokoisia páskamunia.