Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Pyysin syntymäpäivälahjaa ja sain sen – hotelliloma Islannissa

Vietin synttäreitä viime viikolla. Synttärit tammikuussa jäävät vähän lähiviikkojen juhlakauden jalkoihin. Kuka jaksaa juhlia vielä viikko uuden vuoden jälkeen? No, näköjään minä ainakin. Olen ollut viime vuosina salaa vähän suivaantunut ja äreällä tuulella syntymäpäivänäni, kun en ole mielestäni saanut mitään kivaa erityiskohtelua puolisolta. Olen aina  itse valinnut ravintolan, soittanut sinne, varannut ja ilmoittanut kotona muille, koska mennään.

Sitten ihan näin neljänkympin korvilla havahduin siihen yksinkertaiseen tosiseikkaan, että harvemmin mitään saa, jos ei mitään pyydä. Ainakaan, jos ei satu olemaan parisuhteessa juhlia ja erityisyllätysten järjestämistä rakastavan puolison kanssa. 
Tänä vuonna sanoin suoraan hyvissä ajoin syntymäpäiviäni, että haluaisin sitten jotain erityistä. En aio tehdä sinä päivänä ruokaa, en aio järjestää itse mitään enkä hankkia itselleni mitään. Eli jos et aio tehdä mitään, unohdetaan koko syntymäpäivä.
Lapset alkavat onneksi olla jo siinä iässä, että heitä kiinnostaa kovasti kaikenlainen juhliminen, korttien tekeminen ja yllätysten kehittely. Esikoinen sattui kuulemaan tämän minun ja puolisoni välisen synttärikeskustelun ja intti sen jälkeen monta päivää peräkkäin, että äidille pitää järkätä jotain kivaa syntymäpäivänä.  Hahaa, lapset tajuaa! 
Puolisokin tajusi asian tärkeyden ja organisoitui. Kävimme yhdessä nelisin syntymäpäiväni iltana illallisella ravintolassa, jossa minä en ollut aikaisemmin käynyt ja joka sijaitsi parin korttelin päässä kotoa. Meistä kaikista se oli ihanan hauska ilta. Lapselta sain lahjaksi itse askarrellun hevostallin (se on upea, ja kerron siitä varmasti myöhemmin) ja puoliso oli varannut hotelliloman meille kahdelle hotellista, jota joku oli suositellut mutta meistä kumpikaan ei vielä ollut käynyt katsomassa.
Täydellistä. Kaksin! Kaksi kokonaista vuorokautta! Holtitonta elämää ihan kuin joskus alle kolmekymppisenä, kun kaikki tapahtui vain meidän kahden ehdoilla ja aikatauluissa. Ajelimme perjantaina kuplivat viikonloppulaukussa ja kihelmöivä olo sormenpäissä viemään lapset anopille viikonloppukylään, jonne he juoksivat riemuiten. Aikuisessa seurassa suuntasimme autolla kohti Länsi-Islantia, parin tunnin ajomatkan päähän Stykkishólmurin satamakylään, joka on matkaajien keskuudessa parhaiten tunnettu Länsivuonoille vievän lauttayhteyden satamana.
Ja voi mikä nukkuva pikkupariisi meitä siellä odottikaan. Kylässä asuu noin tuhat ihmistä, mutta näimme viikonlopun aikana heistä noin 30, joista puolet paikallisella uima-altaalla. Hotellin vieressä kulki tie, mutta autoja ei juuri näkynyt.
Olimme kymmenen huoneen butiikkihotellin ainoat vieraat. Saimme itse päättää, milloin syömme aamiaisen, koska se katettiin vain meitä varten. Saimme isoimman huoneen, koska muitakaan vieraita ei ollut. Saimme itse valita aulassa soitettavan musiikin ja saimme hotellinomistajan henkilökohtaisen puhelinnumeron, jotta soittaisimme, jos tarvitsisimme jotain ja hän ei olisikaan juuri silloin paikalla.  
Ja tämä oli se uskomattomin yksityiskohta: hotellinomistaja kaivoi viinikaapista alkuviinejä, kun pyysimme lasit valkkaria. Olin varautunut huoneenlämpimään JP Chenetiin, mutta saimmemkin jotain aivan muuta. Sen verran kaukana täällä laavakökkäreellä vielä ollaan ravintolamaailman trendeistä, että alkuviinejä laseittain on tähän mennessä löytynyt vain kahdesta islantilaisbaarista, ja ne ovat molemmat siis Reykjavikissa. Sitten tuli tämä pieni, yli 100 vuotta vanhaan taloon kunnostettu ajan patinoima design-hotelli ja yllätti.
Sänkyjen patjoissa oli kookosta ja huoneissa odottivat kylpytakit. Hotellin vastaanotossa roikkui Artekin lamppuja ja kajareista tulvi vanhaa jazzia. Aamiaisella tarjottiin hapanleipää ja oikeaa voita. Miten voi olla tällainen uniikki paikka avoinna tammikuussa ja vain meille kahdelle? 
Eikä siinä edes vielä kaikki. Stykkishólmur tunnetaan kahdesta erinomaisesta ravintolastaan: Sjávarpakkhúsid ja Narfeyarstofa tarjoilevat erinomaisia kala- ja äyriäsruokia – kuinkas muutenkaan, kalastusteollisuuden sydänmailla kun ollaan – ja mielettömän hyviä jälkiruokia, itseleivottua leipää ja annoksia, jotka ovat pienintä yksityiskohtaa myöten täydellisiä. Ja ne molemmat olivat auki keskellä kylmintä ja pimeintä tammikuuta. Molemmissa paikoissa aterioi lisäksemme neljä muuta ihmistä. Söin lounaalla loistavan päivän kalan (turskanposkia) ja illallisella tähänastisen elämäni parhaan äyriäisrisoton. 
Aivan kuin olisimme olleet tyhjässä Pariisissa jossain unohdetussa korttelissa, joka oli auki vain meille kahdelle. 
Palasimme kotiin rentoutuneena, iloisina ja edelleen hämmästellen, kuinka tämä on mahdollista. Että silloin kun kaiken pitäisi olla järjen mukaan tuollaisessa pikkupaikassa kiinni, kaikki tarvittu ja ylikin olikin mahdollista. Hurjan ihanaa.
Lue toki myös:
Vastaavanlaisia viikonloppuhotellipyrähdyksiä olemme tehneet aikaisemmin. Parisuhdepalaveri reilun kolmen vuoden takaa vietettiin Hraunsnefin maaseutuhotellissa, mikä oli varsin kiva paikka sekin. 

Matkamessut – pääsylippuarvonta


Sain kaksi lippua arvottavaksi Matkamessuille, jotka pidetään ensi viikonloppuna Helsingissä Messukeskuksessa. Olen itsekin tulossa messuille töiden takia ja kavereita moikkaamaan. Kerropa, mikä lähimatkakohde on yllättänyt sinut viime vuoden aikana. Joku kiva kahvila, hotelli, museo tai luontopolku. Joku sellainen, joka on melko lähellä, mutta jonka olemassaolon ja hienouden vasta äsken huomasit. Nyt kaikki paikalliset timantit jakoon! Arvon kaikkien vastanneiden kesken ne kaksi lippua (digitaalisia e-lippuja, laitan sähköpostilla). Vastausaikaa on tiistai-iltaan 15.1. asti.  Ilmoitan voittajan nimet sen jälkeen täällä.

30 Comments

  • Mippanen

    Lapsuuden kotikaupungin Porin Reposaaressa oleva The Merry Monk ravintola! Oli hieno tuulahdus jotakin poikkeavaa normi ravintolatarjontaan.

  • Mimmu

    Nokkakiven huvipuisto Jyväskylän kupeessa! Ihana, vähän retro meininki ja lapset tykkäsivät ihan tosi paljon. ❤

  • Lotta

    Haikon kartano, ja erityisesti sen ihana, valtava puutarha. Samalla reissulla voi hyvin käydä lisäksi nauttimassa Porvoosta ja vanhankaupungin pikkuputiikeista.

  • Anonyymi

    Ihanan näköinen paikka!! Mulle Helsinkiin muuttaneena täällä paikalliset helmet on luonto. Vallisaari, Keskuspuisto, Paloheinän ja Pitkäkosken metsät..

    – Heidi hempppa(a)netti.fi

  • KatjaS

    Olen jo vuosia haaveillut museojunan kyytiin pääsystä. Vieläkään en itse päässyt kyytiin työvuoron vuoksi, mutta muu perhe kävi ajelemassa Salo-Paimio-Salo välin höyryjuna Ukko-Pekan kyydissä. Ja tunnelma oli ollut mahtava. Omaa museojunamatkani odottelee vielä toteutumistaan mutta perheeni mielestä matka ylitti kaikki odotukset!

  • MillaM

    Espoossa Nuuksio ja Oittaa ovat mahtavia lähimatkailupaikkoja. Olen usein vinkannut ulkomailta vierailulle tulleet kaverit näihin ja ovat poikkeuksetta ihastuneet (erityisesti islantilaiset, koska METSÄÄ ja PUITA :D). Nuuksio on ehkä vaikuttavampi, mutta lasten kanssa Oittaa on helpoudessaan ykkönen 🙂

  • Anonyymi

    Joka ainoa kerta matkalla Turusta Helsinkiin käymme Salon liepeillä olevassa Design Hill'ssä. Jos jossain kahvilan tarjoilut ovat kohdillaan, niin siellä. Pelkän croissantin ja kahvin esillepano on täydellistä lisukkeineen. Paikka ulkoisesti ei ole ihmeellinen mutta käymme siellä vain ja ainoastaan tarjoilujen vuoksi.
    salortea@gmail.com

  • Ida

    Voisi kuvitella, että Tallinna on jo loppuunkulutettu ja nähty paikka, mutta lasten kanssa koimme viime reissulla huikean elämyksen käydessämme Kadriorgin puistossa ja lastenmuseo MiiaMillaMandassa. Meidän näkökulmasta matka oli helppo ja kiva irtiotto lyhyen laivamatkan päässä, mutta veti vertoja isommille kaupunkikohteille. Pk-seudun luontokohteet ovat myös hienoja ja ylipäänsä jokamiehen oikeudet Suomessa. Meillä on perinne yöpyä joka vuosi vähintään yksi yö metsässä, ja usein menemme pyöräillen Sipoonkorpeen joka on meitä lähinnä. Kesällä olemme kiertäneet myös camping-alueita auton ja teltan kanssa. Hieman yllättäen parhaaksi kokemukseksi niistä valitsen Forssan lähellä sijaitsevan Venesillan campingalueen, jossa yövyimme yhden yön. Siellä kaikki natsasi hyvin meidän tarpeisiimme, alue oli hiljainen ja rauhallinen, pystytimme teltan rannan ja lasten leikkipaikan läheisyyteen, jonka vieressä oli ruoanlaittopaikka. Lapset kirmasivat leikkipaikalla ja ystävystyivät paikalla olleen toisen lapsiperheen kanssa, ympärillä kaunis luonto, nuotiossa täydelliset valkosipulivoibataatit, laituri, jossa uittaa jalkoja. Telttayö koko porukalta kustansi 5€. Ja seuraavana päivänä nokka kohti uusia seikkailuja!

    ida.m.lahtinen@gmail.com

  • Anonyymi

    Lehmus Kahvila ja Paahtimo ovat jotain sellaista mitä ei tältä paikkakunnalta odota löytävänsä.

  • Kattivaara

    ei nyt ihan lähimatkailua mutta kotimaassa kuitenkin; nimittäin Korppoossa Turun saaristossa sijaitseva Hotel Nestor & Restaurant Back Pocket. Todella idyllinen ja käymisen arvoinen paikka joko viipyä tai vain ruokailla.

  • Anonyymi

    Tämä tuli kuin tilauksesta, olemme tulossa taas helmikuun loppupuolella Islantiin viikoksi ja olemme pari yötä tuossa samassa paikassa. Vähän epäilytti, ettei siellä olisi edes ravintolaa auki keskellä talvea, mutta kuulostaa enemmän kuin lupaavalta 🙂

    ~Viltsu

  • Anonyymi

    Fiskarsin luontopolulla (kävellen kierros kestää kahvipaussilla parisen tuntia) näkee monenlaista maisemaa. Viitoitus on välillä hiukan heikko, joten kannattaa pyytää opaskartta mukaan.

  • Suvi

    Bromarv skärgårdshamn Raaseporissa. Eksyin sinne yöksi syksyn viimeisenä aukioloviikonloppuna. Majoituin tuulessa huojuvan kojumökin yläkerrassa ja nautiskelin satamaravintolan tunnelmasta. Ihan sattumalta!

  • Anonyymi

    Lahden luonto mm. Selkäsaari ja Enonsaari ja Vesijärven hiihto- ja luistelureitit talvella. /Maija

  • Anu

    Työväenasuntomuseo Kalliossa. Mahtava paikka tutustua vuosisadan takaiseen elämään, kerroksia eri vuosikymmneniltä.

  • Anonyymi

    Helsingin observatorio opastetulla kierroksella. Niin kiehtova visiitti, etten ymmärrä, miten en ole aiemmin käynyt.

    • Satu Rämö

      Randomgeneraattori osui kohdallesi! Laitatko minulle tämän päivän (16.1.) aikana viestiä satu (at) suomi (piste) is, niin laitan sinulle messulipun. Kiitos 🙂

  • tttintti

    Viime vuonna tuli käytyä eka kertaa Malminkartanon omenapuutarhassa, Helsingissä. Upea paikka parhaimman kukkaloiston aikaan. Tuntui kuin olisi ollut aivan eri maassa! En ollut uskoa, että sellainen paikka löytyy kivenheiton päässä Helsingin keskustasta!

    tiia.tahvanainen0@gmail.com

  • Hanna

    Kuhankuonon retkeilyreitistö/ Kurjenrahkan kansallispuisto Varsinais-Suomessa. Useita eri pituisia reittejä, nuotiopaikkoja, opastuskeskus, kesäisin kahvila ja Rantapihan sauna uimarantoineen. Patikointia upeassa luonnossa, ihanaa! /Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *