Uusia ajatuksia työhuoneen uumenista

Heräsin uuteen vuoteen hieman väsyneenä, mutta sehän oli ihan oma vika, koska itsehän teki mieli valvoa kolmeen.
Vuoden ensimmäisen päivän vietimme rauhallisissa merkeissä perheen kanssa. Tehtiin alle kilometrin mittainen kävely meren rannassa, syötiin hodareita (siskoni teki huippuhyvää sipulipikkelsiä, yritän saada reseptin), katsottiin yksi Heinähattu ja Vilttitossu -elokuva ja yllätyttiin taas kerran siitä, kuinka hyviä lastenleffoja Suomessa tehdäänkään. Niin ja käytiin tietysti saunassa! Olen niiiiiiin onnellinen omasta saunasta, että sitä on edes vaikea käsittää. Muiden mentyä nukkumaan iltakymmeneltä avasin ihan pikkuisen työkonetta ja puunasin muutamia Islanti-aiheisia valokuvia myöhempää käyttöä varten. Sellainen hidas laskeutuminen arkeen, jossa oli läsnä sekä vapaata että työtä.

Mietin pikkuisen myös tulevaa vuotta. Mitä siltä odotan? Perhe-elämältä en mitään tämän enempää. Paitsi tietysti mahdollisimman paljon terveyttä ja sitä, että sattuma ei toisi kohdalle ikäviä vastoinkäymisiä.
Työn puolella muutokset ovat jatkuvia ja niitä on luvassa. Vähän jo viime vuoden puolellakin olen kiertänyt aiheen ympärillä. Että suuria uutuuksia en ikävöi, mutta nykymeno vaatii pientä hienosäätöä.
Ihan semmoinen käytännönjuttu alkuun. Aion tehdä tunneissa mitattuna vähemmän töitä, mutta en tiputtaa tulotasoa. Se vaatiikin vähän pohdintaa ja punnitsemista. Että miten, missä ja kuinka ihmeessä. Tähän aiheeseen liittyy myös Unelmahommissa-kirjalle kaavailtu jatko-osa, jota alan Hannen kanssa työstää tänä vuonna. Kun unelmahommat ovat selvinneet, kuinka pitää huoli siitä, että saa siitä myös elannon niin, että aikaa jää muuhunkin? Tämän kysymyksen ympärille palaan tänä vuonna vielä monesti. Toivottavasti myös Unelmaduunarit-podcast saadaan valjastettua tähän mukaan.
Haluan tehdä vielä enemmän sitä, missä olen mielestäni hyvä ja mistä saan tavattomasti energiaa. Haluan innostaa, tsempata ja jeesata ihmisiä löytämään uusia tapoja tehdä työtä, nauttia arjesta ja tehdä asiat myös omin päin eikä siten miten ”on ollut tapana tehdä”. Niinpä aloitin viime vuonna mentoroinnin. 
Oli sekin muuten hauska yhteensattuma. Minä olin etsimässä itselleni mentoria, halusin saada itseäni fiksummalta ulkopuoliselta tyypiltä mielipiteitä työstäni ja siinä kehittymisessä.  Ja sitten tulikin yksi supermukava tyyppi ja pyysi minua mentoriksi. Voi morjes mutta se on ollut kivaa!! Haluan oppia siitä lisää ja tehdä sitä enemmän. Tammikuussa on myös luvassa pari aiheeseen liittyvää koulutusta. Toinen niistä on verkkokoulutus. Hauskaa kokeilla, millaista sellaisen pitäminen on ja voisikohan sitä tehdä tulevaisuudessa enemmänkin.
Haluan kehittää enemmän muiden bisneksiä. En ole suurten firmojen liikkeenjohdon strategiakonsultti, en sellaista hommaa osaa enkä sellaiseksi edes halua, mutta pienet yritykset,  niiden pärjääminen ja yksittäisen ihmisen pärjääminen omassa työssään kiinnostavat. SBM Kipinässä on ollut helkkarin siistiä olla mukana ja tähän liittyen keväällä tuleekin varmasti uusia juttuja. Hiiohoi, hauskuuksia siis horisontissa. 
Niin. Ja haluan tehdä tälle blogille JOTAIN. En vielä ihan tarkalleen itsekään tiedä mitä se jokin on, mutta päivitystä se kaipaa. Ehkä vaihdan blogin nimeä ja alustaa? Ainakin pitäisi saada paremmat valikot ja toteuttaa muutenkin ulkoasun freesausta ja sisällön viilaamista. Blogin pitäminen on loistavaa tekemistä, joka seilaa vapaa-ajan ja työn, vapaa-ajan kirjoittamisen ja kaupallisen kirjoittamisen välimaastossa, enkä halua siitä luopua. Blogin päivityshomma ei ole prioriteettilistan kärjessä, mutta haluaisin, että ennen kuin täytän nelkyt, tämä tontti tuntuisi vielä nykyistä pikkuisen paremmalta. 
Noniin. Minkälaisia tähän vuoteen liittyviä haaveita tai toiveita teillä on?
Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö