On ollut naurussa viime päivinä pitelemistä. Kuopus on nimittäin oppinut sanomaan r-kirjaimen ja sen tietää nyt ihan jokainen, joka on viime päivinä nähnyt meidät edes vilaukselta.
Yhtenä aamuna pampula heräsi normaaliin tyyliinsä eli nousemmalla nopeasti istuma-asentoon, heittämällä peiton lattialle ja avaamalla äänensä kertoakseen jotain juttua.
Äitii!! Pabbiii!! Mä olen oppinut sanomaan ärrän. Ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro-ro.
Hampaidenpesu, vaatetus, aamiainen:
ro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-ro
Päiväkotiin kävely:
ro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-ro
Päiväkodin eteisessä:
ro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-roro-ro-ro-ro-ro-ro
Lasta päiväkodissa hakiessa päiväkodin ope tuli eteisessä vastaan iloisena:
“Hän on ilmeisesti oppinut sanomaan r-kirjaimen.”
Hehhehheee. Täälläkin on huomattu.
Tällä hetkellä jokainen sana alkaa ro-ro-tavuilla.
Ro-ro-koiRRRRRRA
Ro-ro-RRRRuokaa.
Ro-ro-ro-mennään jo.
Ro-ro-ro-ro-roooooo.
Naapurit tietävät. Leipomossa tiedetään. Kadunmiehet tietävät. Ruokakaupan kassa, pankkivirkailija ja kirjakaupan myyjä ovat myös siirtyneet tietäjiin.
Ro-ro-roooo.
Hän osaa pitää omasta osaamisestaan meteliä ilman pienintäkään nolostelua. Tänään aamulla kaurapuuron ääressä pampula katseli lusikkaa kädessään ja sanoi puuRRRRRo. Sanoi vielä toisen ja kolmannenkin kerran. Söi pari lusikallista ja hihkaisi sitten iloisella äänellä:
Ég er svo kláRRRRR.
(Olen niin fiksu.)
Ihana tyyppi.
