Hei ukkeli, anna muidenkin puhua

Kaupallinen yhteistyö: Espoon Kaupunginteatteri ja  Suomen Blogimedia
Kun lavalla on mikrofoni, siihen pitäisi jotakin sanoa. Mutta kenen ja millä oikeudella? 

Radio Stagen ohjelmapäällikkö Jami (Martti Suosalo) ja myyntihäiskä  Ari (Tommi Taurula) ovat kivoja äijiä, joilla on valtaa mutta joutuvat luopumaan siitä (kuva: Stefan Bremer).  

Kävin eilen katsomassa Espoon Kaupunginteatterin Esitystalous kolmosen eli Juha Jokelan ohjaaman näytelmän  Esitystalous 3: RADIO. Tätä syksyn teatteritapausta ovat ehtineet kehua jo ainakin Hesari, Yle ja Aamulehti.

Joka kerta kun olen Suomessa, yritän päästä katsomaan jotain suomenkielistä näytelmää. Koska teatteri on inspiroivaa, koskettavaa ja parasta. Suomenkielinen teatteri onkin yksi niitä asioita, joita eniten ulkomailla asuessani kaipaan.

Lue myös: Näitä asioita kaipaan Suomesta (teatteri mainittu).

Martti Suosalo (ohjelmapäällikkö Jami) ja Vera Kiiskinen (bisneskonsultti Marika) Kuva: Timo Teräväinen. 

Tämä näytelmä vei minut ensimmäistä kertaa Espoon Kaupunginteatteriin. Ja voi vitjat, miten täydellinen teatteri-ilta se olikaan. Näytelmä oli upea. Lähes kolmen tunnin mittaisen esityksen aikana viihdyin, räkätin, ymmärsin, epäilin ja turhauduin. 
Viihdyin, koska siinä sai katsoa näytille tuotua nyky-yhteiskuntaa monista näkökulmista: metoo-liikettä, median muutosta, maailman muuttumista ja sitä, kuinka radiotoimittajat naureskelevat tavisten tekemille podcasteille.

Räkätin, koska henkilöhahmot. Espoolainen paikallisradiokanava Radio Stage on ollut ohjelmapäällikkö Jamin (ihana, ihana Martti Suosalo) kullanmuru ja sydämenasia. Jami on pohjimmiltaan hyvä tyyppi. Semmoinen valta-asemaansa vähitellen tottunut äijä, joka alkaa horjua, kun organisaatiossa tehdään muutoksia. Jokaiselta työpaikalta saletisti löytyy Jami tai pari. 
Ja se käheä-ääninen Eero (Raimo Grönberg)! Ihana veteraanijuontaja, joka puhuu niin vihvahteikkaalla ja rönsyilevällä kielellä, että se naurattaa, koska se kuulostaa niin ihanalta. Eero on siis se tyyppi, joka puhuu itsestään “allekirjoittaneena” ja puhuu iltapäivälähetyksissä kuolemasta, ja soittaa hidastempoista jazzia. Nuorempi musahifistelijä Dj Mysli (Ylermi Rajamaa) on Eerosta nuorempi versio: musiikkihörhö, joka puhuu hiphopin vivahteista enemmän kuin keskivertokuuntelija voisi koskaan ymmärtää. Dj Myslin lyhyt analyysi Paperi T:sta kirvoitti mahtavat naurut.

Eero, vanhankoulun radioäijä ja musahifisteliä, suosikkihahmoni (näyttelijä siis Raimo Grönberg). (Kuva: Stefan Bremer).

Ymmärsin. Taidokkaasti kirjoitettu näytelmä pisti väkisinkin ymmärtämään erilaisia tulokulmia. Näytelmän katsojaa ei pakoteta muutoksen puolelle tai muutosta vastaan vaan häntä tönitään ymmärtämään, ettei kukaan ole yksin syyllinen muutokseen ja että muutos on usein välttämätöntä. Ymmärsin möreää Eeroa ja sympaattista mutta itselleen sokeaa Jamia. Ymmärsin, mikä ero on sillä että on valtaa ja toisaalta sillä, että sitä valtaa käyttää oman pään mukaan.

Epäilin. Epäilin aika montaa asiaa, mutta eniten nuorta aamutoimittajaa Karoliinaa (Ria Kataja), josta leivotaan uudistuvan radiokanavan tähteä. Karoliina saadaan näytelmän alussa vaikuttamaan hönöltä blondilta, joka puhuu lähinnä vain vatsaoireistaan.

Sitten Jami, siis se mukava ja lupsakka keski-iän ylittänyt ohjelmapäällikkömies joutuu jakamaan valta-asemastaan myös Karoliinalle. Karmea ajatus antaa tilaa ja ääntä nuoremmalle radiotoimittajalle, joka on vielä nainen. Hui!

Mutta ei Karoliina olekaan mikään teinihönö. Kun tarkemmin katsoo, näkeekin jotain ihan muuta. Hän on lahjakas, älykäs ja herkkä, ja hänen suunnitelmansa uudesta radio-ohjelmasta on kaikessa kreisiydessään aivan mahtava.

Niinpä. Ennakkoluulot näkee parhaiten silloin, kun niiden mehustelusta jää itse kiinni. 


Karoliinaa näyttelee Ria Kataja. (Kuva: Stefan Bremer)

Ja muuten vähän myös turhauduin. Tosin itseeni, mutta silti. Pääsin eilisellä teatterireissulla kokeilemaan ensimmäistä kertaa länsimetroa. Suhautin Helsingistä alle vartissa Espooseen. Tapiolan asemalla oli kaikkia metrolla saapuvia vieraita vastassa ystävällinen Espoon teatterin työntekijä karttanipun kanssa. Hän neuvoi lyhimmän reitin teatterille Tapiolan valtavien rakennustyömaiden ohi. 
Mutta kartta kastui sateessa ja ohitseni kulki viehättävä mies, jonka perään katsoin vähän liian pitkään. Ja sen ansiosta eksyin 700 metrin mittaisella matkalla rivitaloalueelle Espooseen. Great! 
Pyörin parissa tienhaarassa ja etsin ulospääsyä. Lähteäkö metsäpolulle, kohti bussipysäkkiä vai rakennustelineitä? Muutama hetki siinä meni, mutta lopulta teatteri löytyi. 
Ainoa pysyvä asia on muutos. Ja sepä onkin se, joka vie meiltä järjen, näytelmässä sanottiin. 



Sitäpä pohdin, kun suunnistin näytelmän jälkeen takaisin metrolle. Käännyin jälleen väärästä risteyksestä. Olin hetken hukassa, eikä tällä kertaa voinut edes syyttää ketään komeaa könsikästä. Yritin etsiä katseellani jotain tuttua paikkaa, vaikka Heikintoria. Näin uutta rakennusta luovat rakennustelineet. Seurasin niitä ja löysin lopulta punaiseen tuubiin. 

Näytelmän suurin teema on muutos ja se, minkälaisen roolin kukakin päättää muutoksessa ottaa. (kuva: Stefan Bremer).



Esitystalous 3: RADIOssa on loistavat henkilöhahmot (lue ihmeessä Katjan juttu näytelmäharjoituksista), tunnelmaa rakentavat musiikki ja valaistus ja käsikirjoituksessa niin paljon sisältöä, että siitä riitti ravintoa vielä seuraavaankin päivään. Suosittelen!
Sain arvottavaksi kahden hengen lippupaketin Esitystalous 3 – RADIO -näytökseen. Kerro mikä sinusta teatterissakäynnissä on parasta. Tai jos olet nähnyt Esitystalous-trilogian kaksi aikaisempaa näytelmää, kerro, mitä tykkäsit niistä. Randomgeneraattori poimii voittajan perjantaina puoleenpäivään  28.9. vastanneiden kesken. 

Teemat
Poimintoja Blogista:
Yleinen

Kuin kaksi marjaa

Olen tämän viikon issikkavaelluksessa Koillis-Islannissa. Täällä tuoksuu meri-ilma, kostea sammal, hiki, hevonen ja höyryävä kahvi. Puhumme muiden ratsastajien hevosista ja ratsastamisesta, varusteista ja askellajeista joka

Lue lisää »
Matkailu

Uuden-Seelannin timanttiset vaellusreitit

Uuden-Seelannin vaellusreitit, ah. Palasin jälleen haaveissani tänne…  Mennään hetkeksi sinne yhdessä! Matkapostaussarjassa käytiin aikaisemmin keväällä Fidzillä ja Samoalla. Nyt vuorossa ovat Uuden-Seelannin vaellusreitit. Muutaman vuoden

Lue lisää »

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö