Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Siilin ja ketun kesärakkaus

Tämä meidän Suomen kesälomamme ei ole ollut kamalan pitkä, mutta sitäkin upeampi. Kaksiviikkoiseen on tiivistynyt niin valtavan paljon kaikkea hyvää, että siitä riittää muisteltavaa todella pitkäksi aikaa. Yhdeksi merkittävimmäksi muistoksi muotoutuu varmasti se, kun aloimme tehdä esikoisen kanssa kahdestaan runoja.

Esikoinen on mieletön runotyttö, luonnonrakastaja ja omissa oloissaan viihtyvä, jolla on aivan uskomattoman vilkas ja monitasoinen mielikuvitus. Hän on Hangossa ja nyt täällä Turun saaristossa ollessamme viihtynyt joka päivä pitkiä aikoja yksin luonnossa. Se istuskelee rantakivillä ja katselee merelle. Keräilee kuivuneita mustikoita muovirasiaan ja valmistaa niistä metsän eläimille keittoa. Välillä se löytää narunpätkiä ja rakentaa niistä tikapuut peikoille. Muutama tunti yksikseen oloa ulkona on hänelle ihan must. 

No eräänpä päivänä sitten menimme kahdestaan tuunaamaan jotain ulos. Olisikohan se ollut grillin pesua tai mölkky-pelin palikoiden keräämistä nurmikolta. Yhtä kaikki, siinä puuhaillessamme ranta oli lähellä ja aloimme miettiä, kukahan se vesihiisi on, joka siellä hississä sihisee. Siitä se runo sitten lähti, vesihiisistä hississä. Sitten tuli siilit, sähkötupakat ja piikkihumpat.
Esikoinen keksi tarinaa, minä koitin miettiä sopivia loppusointuja ja kielen rytmiä ja ryhtiä. Eilen kirjoitimme runon ylös paperille ja sain lapselta luvan kirjoittaa sen tänne blogiinkin.

Omasta mielestäni kaikista upeinta tässä hommassa oli se, että lapsen runoa ja tarinaa kuunnellessa huomasin, kuinka hyvin hänellä on jäänyt mieleen yksityiskohtia suomalaisista lastenloruista ja -tarinoista. Että niistä minun lastensatuhetkistä, kirjojen lukemisesta ja suomalaisten kirjojen kotiin raahaamisesta on ollut näin iso hyöty ja ilo.

Näin ne tekstit ja tarinat elävät! Kuinka mahtavaa onkaan huomata, että joskus se käy ihan puolivahingossa ja aivan muita asioita tehden kuin kirjoittamiseen keskittyen. 


Siilin ja ketun kesärakkaus
Vesihiisi sihisi hississä.
Hissi sijaitsi metsässä.
Suuressa lehtikasassa
käveli siili korkokengissä.
Se poltti sähkötupakkaa
ja sanoi:
Tekisi mieli lähteä ulos humppaamaan.
Sitten tuli Sini ja kysyi: 
Mistä sinä saat sähköä?
Minulla on generaattori.
Se on vähän kuin raptrori.
Sieltä kuuluu räpätystä
ja keskiyöllä päpätystä!
Sitten siili lähti humppaamaaan
piikkistä pyllyään pumppaamaan.
Kotimatkalla vastaan tuli kettu,
nimeltään Häntäpörrö.
Se halusi siilin kannssa naimisiin.
Mikä ettei! Jos tarjoat hyvät juhlat, niin.
Häissä pussasi siili Häntäpörrön peppua. Hä-hää!
Siili tokaisi: etupää olikin takapää.

11 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *