Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Lapsen kehitys – 24 kk

On tämän postaussarjan päätösjakson aika. Mörssäri täytti pari päivää sitten kaksi vuotta. Bebestä on nyt ihan virallisesti tullut päiväkotineiti.
Tomera neiti liikkuu juosten, roikkuu kiipeilytelineissä ja syö pitseriassa puolikkaan  kymmentuumaisen kinkkupitsan. Ja sillä on tietysti pokkaa jättää kannat lautasen reunalle.
Kun pari vuotta sitten julkaisin tämän kuvan Insta-tililläni, mieleeni jäi eräs jälkeenpäin kuvasta saamani kommentti:
”Siinäpä tulee isällä ja äidillä olemaan tekemistä.”
Voi että miten oikeaan tuo kommentti osuikaan! Koko hereilläolon ajan ilmassa on pientä säätöä. Hän on kuin liikkeessä latautuva patteri, joka ei ihan vähästä väsähdä.
Toissapäivänä kuulin, että mörssäri muistuttaa Astrid Lindgrenin Saariston lasten Pampulaa. Siis sitä pyöreäposkista hauskaa ja reipasta tyttöä, joka kulki joka paikkaan koiransa kanssa ja päästeli suustaan hauskoja juttuja. 
Semmoinen tämä meidänkin kuunaama on, meren äärellä saarella asuva oman elämänsä Pamupula.
Olen onnellinen mutta myös äärimmäisen helpottunut, että kirjoitan tätä juttua. Että kuopus on täyttänyt kaksi. Tänne asti todella päästiin, eikä edes usko meinannut välillä loppua. Matkan varrella tuli muutama iso kuhmu, paljon huutoa ja väninää, mutta myös kikatusta ja oikealla tavalla väärin laulettuja lastenlauluja. Pikkuvauva-aika on perheessämme nyt lopullisesti takana päin. Sitä ajanjaksoa ei ole ikävä, enkä sinne kaipaa. Olen kaivannut nimittäin juuri tätä, mitä meillä nyt on. Vähitellen isoiksi kasvavia lapsia. 
Onnea mörssäri! Aivan parasta, että sinusta tuli juuri tuollainen.

14 Comments

    • Satu Rämö

      Oh god, yritän pitää mielessä. Villi veikkaukseni on, että näiltä kohtauksilta ei voi välttyä samaan tapaan kuin tasaisen esikoisen kanssa… 😀

  • Anonyymi

    Hänestä taitaakin kuoriutua teidän perheen Kaunotar 🙂

    Tai eihän sitä tiedä, jos lapset vain kaunnistuu sisarussarjan kasvaessa, että jos kolomatta suomalais-islantilaista sais vain toivoa… 😉

  • Anonyymi

    Nää on ollu ihan huippua luettavaa! Meillä myös kuopus 2-vuotta (tasan kuukausi nuorempi kuin mörssäri) ja myös hänkin hyvin voimakastahtoinen, kova ääninen ja erittäin touhukas ja vilkas. Tyttö siis hänkin. Ja mä juuri raskausaikana löysin sun blogin ja koukkuun tietty jäin kun kirjoittelit niitä raskausviikko postauksia. Kiva ollu seurata raskautta ja tätä kuopuksen kasvua. Ja mäkin olen hyvin onnellinen kun tämä meidänkin kuopus on jo kaksi. 🙂

  • Anonyymi

    Paljon onnea Pampulalle! Ihana tyyppi. Meidän kuopus tulee perässä, syyskuun lopussa tulee kaksi vuotta täyteen. Potkupyöräily tai kiipeily sujuu vauhdilla niin kuin teidänkin neidillä, mutta puheessa ollaan kaukana perässä. Poika ei vissiin osaa multitaskata ja keskittyy asiaan kerrallaan…

    • Satu Rämö

      Ai hittolainen, semmoinen potkupyörä olisi ihan ässä. On ollut mielessä, mutta ei olla "ehditty" hankkimaan. Jos ensi kevääksi sitten viimeistään…

  • Anonyymi

    Mun tyttö on kanssa hellittelynimeltään Pampula❤️ Ja juu, nää on ihania nää Pampulat❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *