Tyttö ja hopeakorvakoru

Olen koko viime viikon ollut niin onnekas ryökäle, että olen saanut rämpiä islanninhevosten kanssa pitkin vuoristoreittejä ja joenvarsia – tukka takussa, naama mudassa ja vaatteet hevosen kuolassa. Se oli jälleen kerran ihan järjettömän ihanaa!
Mutta otanpa nyt tällä tontilla pienen harppauksen viime viikon tunnelmista toisaalle. Löysin nimittäin Reykjavíkista todella mahtavan korusepänliikkeen. Tarkoituksenihan oli jakaa tämä täsmävinkki teille jo pari viikkoa sitten, mutta kaikessa työkiireessä ja sählingissä se meinasi unohtua.
Naapurustoomme avasi muutaman korusepän yhdessä pyörittämä koruliike nimeltä raus. Tuossa ihan meidän kotimme lähellä on remontoitu erästä sinistä isoa omakotitaloa jo monta vuotta. Olin ihan varma, että siihenkin tulisi joku uusi airbnb-asuntola. Mutta  hei eipä sitten tullutkaan – talon ensimmäiseen kerrokseen avasi koruliike, joka toimii myös työtilana. Vá!
Keskustan asuinkadulle tulee ihan toista fiilistä, kun yhden liiketilan ikkunoista kuuluu tasainen naputus seppien työstäessä hopeasta koruja. 
Islannin korumuotoiluskene on vahvasti hopeaan kallellaan, eikä tämä liike tee siinä poikkeusta. Paikallinen korumuotoilu on paitsi hopeista myös runsaiden muotojen juhlaa. Minun makuuni korudeisgn on jopa vähän liian rönsyilevää, koristeellista ja liian selvästi laavan röpelöisyyttä tai lumihiutaleen muotoja toistelevaa. Tykästyin rausin mallistoon juuri siksi, että tämä ei ole se tusinan kolmastoista. Korut ovat simppeleitä olematta silti tylsiä. En ole kauhean koristeellisten pukukorujen ystävä, mutta haluan koruihin kuitenkin jonkun jekun, että motividun laittamaan ne päälle. Näissä oli juuri oikea tasapaino.
Kun huomasin rausin vitriinissä nämä parin sentin mittaiset hopealenkut alle 40 eurolla pari, kaupat oli jo tehty. Korvikset ovat kevyet, eli sopivat päivittäiseenkin käyttöön. Ne menevät juhlavaatteiden mutta toisaalta myös arkivillapuseron seurassa, hiukset auki tai hiukset nutturalla. 
Rausin sepät olivat valmistaneet samantyylisiä korviksia muutamassa eri pituudessa, ja ne kaikki olivat keskenään epäsymmetrisiä. Valitsin sellaiset, jotka eivät olleet muodoltaan tylsän pyöreät, mutta eivät toisaalta liian kapeat pitkulatkaan. Korvalehteni kun on kokoa Jumbosta seuraava, eli kapeat korvikset näyttävät lehdykkääni vasten mielestäni vähän hassuilta.
Mutta nämä huolettomasti soikeat pallurat. Voi että. Ihan täydelliset! 
Raus. Njálsgata 22, Reykjavik.
Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö