Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Mitä sinä haluaisit lukea matkaopaskirjasta?

Minulla on tässä erään kirjan käsikirjoitustyö loppusuoralla. Etsin osoitteita, varmistelen linkkien toimivuutta ja sen sellaista. Tripsteri Islanti -matkaopas ilmestyy elokuussa ja tekstimassa pitäisi saada paketoitua graafikkoa varten lähiviikkoina. Kerrankin voin sanoa, että hyvältä näyttää. Ei merkkiäkään loppuvaiheen paniikista.
Paitsi sitten se paniikki tuli!! Tietenkin. Koska minä tajusin eilen nukkumaanmennessä, että OLEN UNOHTANUT tehdä yhden tärkeän jutun, mitä olin suunnitellut koko kevään. Siis kysyä teiltä upeat lukijani, mitä kunnon matkaopaskirjassa ainakin pitäisi olla. Ja mikä aiheuttaa lukijalle slaagin. Koska sitähän minä en halua aiheuttaa.

Aloitan vähän kauempaa. Ei ole varmasti yllätys kenellekään, että nykyäänhän matkoja suunnitellaan ja valmistellaan paljolti netissä. Reissut ostetaan netissä, mutta ne myös suunnitellaan aika pitkälle täällä. Hotelleja haetaan lukemattomilla eri hakukoneilla, matkavinkkejä etsitään Tripadvisorista. Ja sitten on ne kaikki upeat matkablogit ja ympäri maailmaa digimatkalle vievät mahtavat Instagram-tilit. Eikä sovi unohtaa laadukkaita matkailulehtiä, joiden pariin moni vielä hakeutuu haaveilemaan matkoista. (Kirjoitin juuri itsekin Mondoon jutun Islannin kiertomatkasta, se löytyy nyt myös Mondon nettisivuilta, klik!.)
Diginä meidän oma Tripsteri-matkailumediammekin alkoi. Ensin perustimme matkailuaiheisen sivuston, jossa on meidän jokaisen itsemme testaamia matkakohdevinkkejä ja lyhyitä tarinoita eri kohteista. Vastaamme siellä myös lukijoiden kysymyksiin ihan kaikesta mahdollisesta, ravintoloiden aukioloajoista juna-aikataulujen selvittelyyn. Koimme kuitenkin tärkeäksi luoda myös matkaopaskirjasarjan. Ei matkan päällä välttämättä tee mieli roikkua kiinni älylaitteessa, vaan tekee mieli koskea kirjaa. Kirjaan voi tehdä merkintöjä ja ruudun tuijottelun sijasta on kivaa pitää välillä käsissään paperia. Sitä paitsi maailmalla reissatessa tulee edelleen vastaan paikkoja, joissa ei ole wifiä tai mobiiliyhteyttä. 
Kirjoittamani Mondo Islanti -opas oli tosi suosittu ja saan siitä vieläkin paljon kiitoksia Islannin-matkaajilta, vaikka opasta ei enää voikaan ostaa mistään. Tripsteri Islannista tulee jotain samantyylistä, mutta kauttaaltaan päivitetty, joistakin paikoista karsittu mutta toisaalta myös täydennetty matkaopaskirjakaveri. Siitä tulee nimenomaan lukijan kaveri. Olen kirjoittanut myös kaikki sellaisetkin matkavinkit, joita antaisin parhaille ystävilleni, jotka ovat tulossa matkalle Islantiin joko ensimmäistä tai 15. kertaa (luonnollisesti eri vinkit, heh).
Tiedän, että tätä kirjaa tarvitaan. Tiedän, että sisältö on kunnossa. Mutta silti mieleni valtasi eilen illalla sellainen pieni epäilyksen siemen. Että mitähän hittoa jos olenkin unohtanut jotain todella oleellista!
On paljon parempi kysyä tätä asiaa 30 000 ihmiseltä, joista osa ehkä vastaa, kuin itseltäni, joka ei osaa vastata tähän kysymykseen 200 liuskan jälkeen enää yhtään mitään. 
Elikkä. Arvoistaisin todella paljon, jos olet matkaopaskirjoista kiinnnostunut tyyppi, että kertoisit, mikä matkaopaskirjoissa sinua eniten ärsyttää ja minkälainen tieto sinua ilahduttaa. 
Kehtaan kalastella tietoa teiltä, koska tiedän että täällä on lukijoissa monia Islanti-faneja, Islannin-kävijöitä tai muuten vaan paljon matkustelevia ihmisiä.
Kyllä se tästä. Pikkuhiljaa valmiiksi tulee. Katson tätä alla olevaa henkilökohtaista rauhoittumiskuvaani, jonka ansiosta rentoudun ja jatkan vielä vähän aikaa kirjoittamista ja odottelen, josko kässäri kaipaa vielä täydennystä. Kiitos siis superisti jo etukäteen ajatuksistanne. Lupaan keksiä jonkun kivan postauksen palkinnoksi – jakaa kanssanne vaikka anopin törkeän herkullisen raparperikakkureseptin.
Kuvat pitkin Islantia: Björgvin Hilmarsson

53 Comments

  • Anonyymi

    Hyvässä kirjassa on minun mielestäni riittävän vähän detaljitietoa ja riittävästi yleisluontoista opastusta ja ohjeistusta.

    Vaikka ymmärrän, että kirjojen tekijöiden intressinä on ehkä tiedon vanheneminen ja siten uusien painosten tarpeellisuus, en halua kantaa repussa tiiliskiveä, joissa on miljoona ravintola- ja hotellisuositusta. Esim. Lonely Planetit on tästä syystä kaameita.

    Luen mieluummin siitä mitä ruokalajeja ja erikoisuuksia maassa x kannattaa testata, kuin sitä mihin ravintolaan mennä. Parhaassa tapauksessa paikka on jo suljettu, kun matkaaja sinne pääsee.

    Haluaisin lukea mitä paikkoja kannattaa nähdä, minkälaisia asioita tehdä ja ehkä mieluiten jotenkin koodattuna/jaoteltuna, koska menisin tekemään eri juttuja perhereissuilla, kuin tyttökavereiden outdoor-rymyämisillä. Ehkä voisi olla suuntaviivoja mistä näitä etsiä ja miten päästä pelipaikoille, mutta kovin yksityiskohtaisiin juttuihin ei tarvii mennä.

    Plussaa saa aina ne opaskirjat/sivustot, joissa on myös omituisia juttuja ja suosituksia mukana. Niitä mitä muualta ei löydy 🙂

    • Sonja

      Mä yhdyn myös tähän ravintolaluetteloiden poissaolon ihanuuteen! On tosi turhauttavaa, kun monessa matkaoppaassa puolet sivutilasta on lueteltu erilaisia ravintoloita, joita yleisesti matkailija ei edes jaksa lähteä etsimään, ja sitten jos lähtee, niin niiden olemassaolosta reissuhetkellä ei ole takeita. Nimenomaan tuo omituisten juttujen mukanaolo olisi tosi kiva: mihin kannattaa mennä piknikille, mitä hautausmaita käydä katsomassa…Enemmän juuri niitä paikallisia erikoisuuksia, mitä ei kaikkialta löydy.

  • Anonyymi

    Joskus kaipaisin matkakirjoituksiin tai oppaisiin ihan sellaista ns. itsestään selvää tietoa. Joku ihan tavallinen asia voi järkyttää ellei sitä ole ikinä kuullut. Oma esimerkki: eka Kreikan matka 90-luvulla uuden romanssin kanssa ja vasta opas bussissa kertoi, että vessapaperia ei saa laittaa pyttyyn vaan roskikseen sen viereen. Oli paniikissa. Miten kehtaan jättää jonkun kakkiaispaperin komean poikaystävän katsottavaksi. Päätin pidättää koko huoneessa olon ajan ja käydä ravintoloiden vessoissa. Olisi ollut kiva tietää tuokin etukäteen.
    Tai jollekin herkkänenulle voi olla hyvä kertoa, että kuumissa lähteissä voi haista pierulle vaikka niissä on ihana lillua. Silloin hän osaa varautua eikä tule stressiä. Tai oudot aukioloajat kuten Suomen säännöt ettei vinkkua saa kaupasta pyhänä tai klo 18 jälkeen lauantainakaan. En tiedä oliko näistä sulle apua, mutta varmasti upea kirja siitä taas tulee. terkuin Helena

    • Satu Rämö

      Ehdottomasti! Mulle yksi tällainen on hanavesi, että voiko sitä juoda vai ei. Yleensä tieto, jota googlaan joka kerta ensimmäisenä hotellille päästyä.

  • Tea

    Kartta. Mä kaipaan matkakirjoissa kunnon karttaa. Tykkään mieluummin liikkua paperisen kuin digitaalisen kartan kanssa.

    Ja lapsen kanssa matkustavana kymppivinkit leikkipuistoihin on tarpeen.

    Nuo Helenan mainitsemat outoudet on kyllä kanssa tärkeä juttu. Meillä oli onneksi Islannin reissulla huippuopas, Islannissa asunut ja opiskellut suomalainen, joka mm. kertoi mistä oluet ostetaan.

    • Satu Rämö

      Kartat on tärkeitä munkin mielestä. Ainoa hankaluus niissä on – etenkin näissä maaoppaissa – karttojen suuri koko. Summittainen kartta on helppo tehdä, mutta yksityiskohtainen on aika vaikea. Tai siis suoraan sanottuna kallis asia toteuttaa… Mutta jotain karttoja on kuitenkin tulosssa, lupaan!

  • Londra

    Taustatiedoksi kerrottakoon, että tykkään tosi paljon Lonely Planetin oppaista. Mondon oppaatkin on kivoja, mutta niissä olen jäänyt kaipaamaan karttoja ja ainakin kaupunkioppaissa on joskus ollut ongelmana sekin, ettei ole edes selvinnyt, missä puolella suurkaupunkia esim. joku ravintola on. Eli tästä voidaan päätellä että tykkään kartoista ja selkeistä aluejaotteluista. 🙂 Reittisuositukset, kävelykierrokset, "mihin aikaan vuodesta kannattaa mennä"-suositukset jne. on mulle myös tärkeitä. Getting around -osiot on mulle kullanarvoisia, matkaoppaasta pitää selvitä, mitä välejä voi kulkea millä kulkuneuvolla ja mitä se suunnilleen maksaa sekä mistä nettiosoitteesta löytää lisätietoja. Ravintola- ja kahvilavinkkejä ei tarvitse olla mitenkään älyttömästi, jotkut ihan helmet kannattaa toki nostaa esiin. Hyviä majoitusvinkkejä olen usein saanut opaskirjoista, vähintään suositeltavia alueita ja mielellään muutama konkreettinen vinkkikin, jotta saa käsitystä esim. hintatasosta. Nähtävyyksien aukioloajat ja hintatiedot on kivoja, ei välttämättä tarvitse laittaa erikseen jokaista alennuslipun hintaa, mutta tykkään siitä, että saan edes jonkinlaisen kuvan oppaasta. What's New -osiot on myös kivoja, niistä näkee yhdellä silmäyksellä mitä uutta lempikohteeseen on tullut sitten viime näkemän. Olen ylipäätään tosi innokas matkaoppaiden lukija, oikeastaan ainoat osiot, jotka jää helposti lukematta on historiakatsaukset. Periaatteessa tykkään historiasta, mutta huomaan kuitenkin lukevani ennemmin selostusta paikallisista perinneruuista kuin alueen kivikautisesta asutuksesta.

    • Satu Rämö

      Vuodenaikamatkailusta on tulossa oma luku. Se on niin tärkeä aihe tällaisessa maassa, jossa säätilat vaihtelevat todella paljon ja ollaan paljon ulkona tekemässä ja kokemassa juttuja.

      Toi What's New -osio on hyvä idea, kiitos siitä(kin)!

  • Anonyymi

    Minä olen aivan samaa mieltä kuin eka anonyymi. Minusta detaljitason "syö tässä ravintolassa"-vinkit ovat ärsyttäviä. Ensinnäkin tieto tosiaan vanhenee, mutta suurempi ärsytys on se, että sitten kaikki saman opaskirjan lukeneet ovatkin syömässä/asumassa samassa paikassa ja äkkiä paikan hohto on mennyttä ja tilalla on vain lonely planet -maininnalla ratsastava keskitason pulju jossa on kovat hinnat ja sata muuta turistia. Paikat lakkaavat äkkiä olemasta sitä miksi niitä on alunperin suositeltu, ja ne alkavat tarjota ennemminkin sitä mitä kuvittelevat standardireissaajan kaipaavan. Puuh, tulipahan LP-purkaus. Mutta en siis arvosta sen tyyppisiä matkaoppaita lainkaan. Niiden avulla tulee helposti tehtyä vain hankalasti toteutettu pakettimatka.

    Mutta yleisemmän tason vinkit ja etenkin tarinat ovat hyödyllisiä ja inspiroivia. Yleisemmät kuvaukset kaupunginosien/saarien/alueiden luonteesta ovat hyödyllisiä, jolloin tietää vähän mihin suunnata jos on vailla lapsiperhemenoa/luontoa/biletystä/rauhaa jne. Ja nimenomaan vinkit mitä tehdä, mutta ei missä. On hyvä vinkki että maassa x asut mukavimmin tämän tyyppisessä majoituksessa ja että niitä löytyy näiltä hoodeilta. Tylsä vinkki neuvoo "autenttiseen" majapaikkaan jossa tapaat kymmenen muuta reissaajaa etkä yhtään paikallista.

    Ja minua paikkoihin inspiroivat myös tarinat ja historia. Niitä olisi hauska lukea.

    • Satu Rämö

      Jep, nuo LP:iden ja muiden matkaoppaiden autenttiset ravintolat on kyllä aika surkuhupaisa ilmiö. Siinä kohtaa kun sanotaan että joku on paikallisten suosima, se ei sitä enää kovin kauaa ole. Tai ei ainakaan isoissa turistikohteissa, joita Reykjavik nykyään myös alkaa olla…

  • Anonyymi

    Minusta mikään ei ole ärsyttävämpää kuin epäselvät tai väärässä olevat kartat. Olisi kiva, jos kartalla teiden nimet on oikein ja kohteet näkyvät siellä missä ne oikeastikin sijaitsevat. Hotelli ja ravintolasuosituksista kiinnostavat erityisesti sellaiset, mitä ei heti huomaisi itse esim. Tripadvisorista. Myös nuo aikaisemman kommentoijan mainitsemat itsestäänselvyydet olisivat hyvä juttu, monia pieniä käyttäytymis yms. juttuja kun ei voi tietää, jollei joku sano. Ja lapsellinen kun olen, myös lapsiystävälliset kohteet on hyvä mainita erikseen! Vaikka blogisi pohjalta olen ymmärtänyt, että koko saari on keskimäärin hyvin lapsiystävällinen.

    • Satu Rämö

      Oi kyllä, olen niin samaa mieltä! Kerran eksyin väärän osoitetiedon takia odottamaan nähtävyyskierrokselle lähtöä aivan väärällä puolella New Yorkia. Jäi kierros käymättä… ja kyllä harmitti.

  • Anonyymi

    Samaa mieltä noista ravintolasuosituksista, ei niitä. Löytyy netistä. Hyvä kartta, jossa pikkutietkin nimetty. Kuinka helpoiten pääsee julkisilla lentokentältä kaupunkiin? Tää on se jännittävin ja ahdistavin osa matkaa, kun ei ole mitään käsitystä maasta/reitistä. Takana lento yms., väsyttää ja haluisi hotellille. Ihan se, että mistä lippu, missä bussipysäkki yms. Aina on selvitty, mutta aina se epäilyttää!!! Islannissakin selvittiin…

    • Satu Rämö

      Samaa mieltä! Aina ihan hitonmoista googlaamista ja selaamista lentokenttä-hotelli-kuljetusten kanssa, etenkin jos on kiire, paljon matkatavaraa tai matkustaa lasten kanssa.

  • Anni

    Mondon oppaissa olen aina tykännyt niiden tarinallisuudesta, siitä että tartutaan jonkin maan tai kansan erikoisominaisuuteen.
    Kaipasin myös ns. alternative vinkkejä, esim. tietoa siitä mistä paikoista kaupungeissa löytää upeita muraaleja tai graffititeoksia. Näitä saa yleensä aina kaivaa pitkin nettiä.
    Mondolle ainoana miinuksena kuvien vähyys! Niitä saisi olla reippaasti enemmän!

  • Anonyymi

    Tarinat ovat ihania:( bussiretkioppaamme kertoi kuinka nuorena seurustelun alkuvaiheessa tärkeä asia oli tsekata ettei ole deittinsä kanssa sukua…ainakaan läheistä.)
    Myös tieto paikallisten elämästä kiinnostaa; minkälaista kotiruokaa tehdään, onko tv-lupamaksuja, harrastukset.. oletkin jo kyllä tosi paljon kertonut, kiitos siitä!
    Pohjola-talo oli ihana elämys Alvar Aalto-fanille! Myös valas- ja lunniristeilyt…
    Hyvä siitä kirjasta tulee!!! Erityiskiitos myös miehellesi hyvistä kuvista!!!

  • Anonyymi

    Matkaoppaissa arvostan todella korkealle hyviä karttoja, joissa kaduilla on oikeat nimet sekä nähtävyydet sijaitsevat oikeilla paikoilla.
    Ärsytystä tuottaa, jos oppaaseen on laitettu puolen kirjan verran historiaa…Ei kiinnosta! Pintapuolinen katsaus riittäisi siitä osiosta.

  • Nipre

    En tiedä oletko kirjoittamassa matkaopasta vain ja ainoastaan suomalaisille, vai onko "vaarana", että opas käännetään myös muille kielille, jolloin vertailu Suomen ja Islannin välillä ei toimisi.

    Jonkinlainen lista yleisistä "tämä tehdään erilailla kuin Suomessa" olisi kiva. Esim. riisutaanko kengät kun tullaan sisälle, saako tuliaiskukat antaa paperiin käärittynä (tämä moka tuli tehtyä Ruotsissa…), onko jotain eleitä, jotka voi suomalaisin silmin tulkita väärin (en tiedä onko urbaanilegendaa vai ei, mutta kuulemma on olemassa maa, jossa nyökkääminen tarkoittaa ei ja pään pudistaminen kyllä). Islannissahan uskotaan maahisiin (vai mitä lie ovatkaan), jonkun tarinan mukaan jopa jossain päätiessä olisi mutka vain sen takia, että suoraan vedettynä se olisi mennyt maahisten pesän yli. Tällaisia tarinoita olisi kiva lukea ja varsinkin, jos joihinkin paikkoihin ei ole soveliasta mennä esim. piknikille, koska kyseessä onkin maahisen pesä.

    Allergisena olisin hyvin otettu "allergikon silmin" -kuvauksesta: koska pahimmat siitepölykaudet, onko helppo löytää/saada erikoisruokavalioita, onko hotelleissa pääsääntöisesti kokolattiamatot jne.

    Pieni kuvaus paikallisten kielitaidosta. Millä kielillä (englanti, ruotsi) pärjää turistipaikoissa, entä miten syrjäseudut, osataanko niissä englantia. Osaako vanhempi väki myös kieliä?

    Mitä saa/ei saa tuoda maahan, jos on jotain tavallisuudesta poikkeavia sääntöjä. Näistä kuulee Islannin osalta vaikka mitä urbaanilegendoja myös. Kaikki tavarat pitää desinfioida, mitään ruokaa/juotavaa ei saa tuoda maahan jne.

    Pieni katsaus islannin kieleen tai lähinnä aakkosiin. Islannissa kun on omia kirjaimia, niin ääntämisohjeet, miten mikäkin kirjain suurin piirtein tulisi ääntää. Esimerkiksi tilanteessa, jossa tietää paikan osoitteen ja haluaa kysyä reittiohjeita. Olisi hienoa, jos osaisi edes jotenkuten lausua kadun nimen.

    Raha ja maksaminen. Käykö käteinen kaikkialla vai onko paikkoja, joissa hyväksytään vain kortti. Entä onko paikkoja, joissa ei käy muu kuin käteinen. Mistä käteistä voi nostaa (onko paljon automaatteja, saako kaupan kassalta, onko pankeissa rajoituksia, että käteistä saa vain klo 10-12).

    Yleisiä aukioloaikoja. Mihin aikaan liikkeet (pienet erikoisliikkeet, isot ruokamarketit jne) tapaavat sulkeutua arkisin ja viikonloppuisin. Onko sunnuntaisin mahdollista shoppailla vai onko kaikki kiinni.

    Yleisimmät juhlapyhät. Mitä samoja juhlia (verrattuna Suomeen) vietetään. Mitä omia juhlapyhiä Islannissa on. Varsinkin jos ne saattavat osua arkipäiväksi ja päivästä tuleekin arkipyhä. Olisi hyvä, jos (tarvittaessa) voisi tällaisia päiviä vältellä.

    Liikkuminen. Kuinka pärjää kävellen/julkisilla vai tarvitaanko auto. Onko pyöräily suosittua/helppoa ja löytyykö paljon pyörävuokraamoita. Mistä ostetaan julkisiin lippuja? Saako ostaa kuskilta vai pitääkö hankkia etukäteen jostain?

    Vinkkejä, mitä pystyy tehdä yksin tai muutaman hengen porukassa matkustaessa. Onko kaikille avoimia kaupunkikiertoajeluita vai pitääkö aina olla omasta takaa ryhmä ennen kuin saa oppaan mukaan? Pystyykö tekemistä/retkiä varaamaan paikan päällä samaksi/seuraavaksi päiväksi vai pitääkö varaukset tehdä jo viikkoja etukäteen? Joku valassafari tms. Voiko aamulla päättää osallistua sellaiselle vai ovatko ne täyteen myytyjä?

    Hotelleista maininta, toimiiko siellä jotain hotelliketjuja vai ovatko kaikki hotellit yksityisten omistuksessa.

    • Satu Rämö

      Suomalaisille tulee, en usko että käännetään. Hyviä pointteja kaikki tuossa, kiitos! Osa niistä onkin jo käsiksessä, mutta muutama uusikin ajatus tässä tuli. Jee!

  • Venla

    Mua ei matkaopaskirjoissa yhtään nappaa ravintolasuositukset, sillä en kuitenkaan jaksa etsiä juuri jotain tiettyä ravintolaa nälän sattuessa. Lisäksi suositellut ravintolat on yleensä kalliita, eli jos ravintolaosuus sisältyy kirjaasi, kannattaa mukaan listata helposti löytyviä ketjuja ja mahdollisimman edullisia vaihtoehtoja. Myöskään pitkät jaarittelut historiasta ei kiinnosta, vaan ainoastaan lyhyt katsaus olennaisimpaan ja tiettyihin paikkoihin/asioihin/päiviin/tapoihin liittyvää historiaa lyhyesti.

    Matkaoppaalta toivon ylipäätään vinkkejä siihen, miten juuri kyseisessä kohteessa voi säästää rahaa. Ilmaiset nähtävyydet, historiaa pursuavat museot ja edullisimmat ruokakaupat kiinnostavat aina. Lisäksi tykkään lukea paikallisista juna-/bussiyhteyksistä (myös kaupunkien välillä) ja selvittää etukäteen, millä bussilla pääsen lentokentältä keskustaan. Haluan myös tietää etukäteen, mitä paikallisbussi maksaa ja mistä lipun voi ostaa. Paikallisliikenteen aikataulujen nettisivu olisi kova, sillä aina niitä ei googlaamalla löydä!

    Myös kirppikset ja muut paikalliset, erikoiset shoppailumahdollisuudet kiinnostaa. 🙂 Myös ihan vaatekauppaketjut, jos siellä on sellaisia, joita ei täältä Suomesta löydy.

  • Mertta

    Kuten kirjoititkin, opaskirjoja luetaan usein netin ulottumattomissa. Tästä syystä on raivostuttavaa, jos kirjasta puuttuu suositellun hotellin/ravintolan/kohteen yhteystiedot, aukioloajat ja hinta. Hinta ja aukiolo voivat toki vaihdella, mutta edes suuntaa-antava arvio auttaa matkaajaa. Ja aina voi kirjoittaa disclaimerin, että em. tiedot voivat vaihdella.

    Toivoisin, että matkaopas sisältäisi valmiita reittejä tai "kohdepaketteja". Tyyliin Islanti neljässä päivässä länsirannikkoa pitkin tai Reykjavik viikonlopussa.

    Tsemppiä loppurutistukseen! 🙂

    • Satu Rämö

      Noi matkapaketit, check! Niitä on tulossa. Myös matkaehdotuksia erilaisille matkailijaryhmille (lapsiperheet, aktiivilomailijat, valokuvausintoilijat jne)

      Mä aion tehdä sellaisen yhteenvedon hinnoista, eli sitä infoa tulee jonkin verran mutta ei ihan joka ravintolan annoksesta erikseen.

  • Anonyymi

    Mä tykkään matkaoppaissa kuvista. Erikoisista sellaisista ja mieluusti runsaasti kauempaa otettuja maisemia, että voi hahmottaa millaista siellä olisi.

    Erityisesti kiinnostaa tarinat ja reppumatkailu ynnä muu kikkailu. Myös pikku sanasto on ollut aina kiva sekä millaisia tapoja kyseisessä maassa on. Joku mainitsi kartat, itse saatan tuijottaa niitä tunteja 😀 Menin aikoinaan ensimmäistä kertaa Stuttgartiin ja olin todellakin tuijotellut karttaa jokusen viikon…perillä neuvoin taksikuskille reitin hotellille 😀
    Lunni

    • Satu Rämö

      Ehdottomasti samaa mieltä! Tästä kirjasarjasta tulee hieman Mondo-opasta leveämpi eli teksti mahtuu isommalla. Kustannuskysymys tietysti, etenkin kun tulee tilaa vievä kuviakin, mutta jätän varmaan jotain tekstiosuuksia kokonaan pois – siis sellaisia, millä nyt ei ole niin hirveästi väliä.

  • Anonyymi

    Tietoa, tapahtuuko tiettyinä juhlapyhinä jotain jännää, miten islantilaiset viettävät näitä pyhiä ja onko joitain muita vuosittaisia tapahtumia, mitkä kannattaisi kokea.

  • Katja S

    Mä käsittelen töissä aika paljon matkaoppaita, koska niitä lainataan kirjastosta paljon. Jotta kirja kestäisi siellä repussa pyörimistä oli se sitten oma tai lainattu, niin kirjan materiaalilla on välilä. Kansien tulisi olla kestävät ja kosteutta hylkivät. Myös sivujen liimauksen tulisi olla kunnollinen. Koska kirja on ihannetapauksessa mukana matkalla eikä pölyty hyllyssä, tulisi sen olla kooltaan sopiva. Hyvä ja kattava opas ei voi olla taskumallinen mutta liian suurikaan se ei saa olla. Itse kaipasin kovasti Mondon oppaaseen lisää kuvia ja nimenomaan värillisiä kuvia, mutta liian hienoa opasta ei kannata tehdä. Paksu ja kiiltävä paperi on näyttävän näköistä mutta myös painavaa. Ja ylimääräistä painoahan matkoilla tulee välttää. Kotona selailtavat taidematkakirjat sitten erikseen. Eniten minä uudelta Islantioppaalta kaipaan sellaisia vinkkejä joita muista lähteistä ei löydy. Tosin julkaisun jälkeen kaikille vinkkaamillesi kohteille käy kuten ketjussa ylempänä keskusteltiin ravintoloille käyvän: ne eivät ole enää "salaisia". Kuten "hylätty" uima-allas Seljavallalaug. Käydessämme siellä syksyllä 2014, törmäsimme useampaan suomalais seurueeseen( Mondo oppaat kainalossa ). Altaalla oli ihmisiä ihan ruuhkaksi asti. Eli taka-taskuun kannattaa jättää muutama salainen kohde. Kuten varmaan jätäkin.

    • Satu Rämö

      Joo jätän ilman muuta 😉

      Seljavallalaugista on tullut tosi suosittu, se löytyy nykyään kaikista matkaoppaista, nettiartikkeleista ja etenkin instagramista. Maailma muuttuu… Yritänkin nyt tässä seuraavassa oppaassa antaa vinkkejä turistiruuhkien välttämiseen ja panostaa siihen. Että vielä ihmiset löytäisivät niitä rauhallisia ja tyhjiä paikkoja, sillä niitä kuitenkin yhä on.

      Toi materiaalin laatu ja kuvien määrä – oon niistä niin samaa mieltä. Usein vaan raha laittaa raamit tähän. Vettähylkivä matsku on hirveän kallista printata ja oppaiden hinnat nousisivat niin korkeiksi ettei niitä kukaan enää ostaisi. :/

  • Marja

    Ruokakaupat ja mitä niistä kannattaa hankkia hotellille tai kotiin maisteltavaksi. Missä on paikallinen Stokkan Herkku tai Mustapekka. Ja missä ylipäätään on ruokakauppoja – paitsi että niissä on kiva käydä, niitä on välillä työlästä löytää. Samoin leipomot, jätskikojut, yms. pienet, arkiset paikat, mistä itse tykkäätte hankkia muonat tai herkkuja. Ja minä kyllä peukutan myös kattavaa kahvilalistaa (riittää nimet ja osoitteet). Entä onko siellä jotain "Maunulan majoja" tai "Pitkäkosken kahviloita" jossain syrjemmällä, missä mummot paistaa "pullaa" ulkoilijoille viikonloppuna.

    Komppaan myös kirpputorilistaa ja vanhan tavaran kauppoja. Hirveä pettymys, kun siinä vanhassa Mondon oppaassa mainittu vintagetavaraa myynyt liike oli lopettanut… ei haittaa, jos kaikki eivät sijaitse aivan keskustassa. Entä missä on paras lelukauppa (sano ettei se ole BR-lelut, pliis…). Jos vielä jatkan listaa, niin kivat sisustusliikkeet ja luomupuodit on aina mukava kiertää.

    Vielä tulee mieleen kivat paikalliset esineet. Hankimme taannoin suosittelemasi lättypannun ja voi että on ollut hyvä + ihana design. Ei olisi tullut mieleenkään mennä keittiötarvikkeita muuten tonkimaan.

  • Anonyymi

    Aikaisemmista kommenteista komppaan vahvasti julkisen liikenteen käyttöohjeita, sekä kaupunkiliikenteen että pitkän matkan bussien.

    Kuvat ovat tärkeitä, mutta mutta… Mikään ei jää yllätykseksi jos "kaikki" on jo kuvissa. Jos oppaassa on huikeat kuvat vaikkapa Eiffel-tornista, en voi muuta kuin pettyä paikalle päästessäni.

    Mielestäni summittaiset kartat riittävät oppaaseen. Olen karttafriikki ja hankin aina erillisiä karttoja. Hankintapaikkavinkit! Opaskirjassa vaan ei voi olla riittävän isoja karttoja, ja onhan erillinen kartta kevyempi kantaa.
    Ilahtuisin listasta, jossa on selitetty kartalla näkyvien paikannimien toistuvia osia: -holt, -gerdi jne. Iso osa näistä sanoista on toki ilmeisiä ruotsin perusteella.

    Kuriositeettiosastolla voisi olla sentapaisia kulttuuria tai oloja kuvaavia sanaperheitä kuin esim. saamelaisten nimitykset eri-ikäisille poroille.

    Mirja

  • Anonyymi

    Tietoa tapakulttuurista, ettei tietämättään loukkaa paikallista tai vaikuta moukalta. Vaikka hauskoja matkajuttuja näistäkin joskus syntyy 🙂

  • Mamabear

    Oon kieroutuneesti innostunut aina faktoista ja yleensä eka tieto mitä on googletettu on ollut kaupungin tai maan asukasmäärä.

    Peukutan myös kirppisten puolesta.

  • E

    Eettinen puoli: pilaanko kohteen ainutlaatuisuuden, kun menen sinne tuhannen muun suomalaisturistin tavoin? Esim. Reykjavikin ainoa jäljellä oleva ei-turistikahvila jne.

    Käytöstavat. Islantilaiset pitävät sinua täysin toopena jos… (tähän siis mitä tahansa silmiin katsomisesta, kättelemisestä, etäisyyksistä jutellessa jne.) Islantilaiset ovat hyvin ymmärtäväisiä myös peräkylillä, jos turisti…

  • Johanna

    Ehdotan seuraavaa: kirjan lopussa valmiita ehdotuksia yhdistelmiksi esim. X päivää teemalla y (ja porukan kokoonpanolla z) -> sivut a, b, c. Kirjoittajalla on kuitenkin jokin tuntuma siihen, mitä mahtuu yhteen päivään, mitkä on hyviä yhdistelmiä esim. johonkin tiettyyn vuodenaikaan.

    Tarpeellista tietoa on myös käytännölliset ja toimivat ja mahdollisesti kulttuurisesti hyväksyttävät/ pakolliset pukeutumis- ja varustevinkit.

  • Anonyymi

    Miten lentokentältä keskustaan pääsee julkisilla? Paljonko maksaa taksilla sama matka? Missä on edulliset ja isot supermarketit ("paikalliset Prismat"), vai onko niitä? Mitkä on ne paikalliset ruoat, mitä täytyy testata? Onko jotain vuosittaisia pyhäpäiviä, jolloin kaikki paikat on kiinni? Tai isoja vakiofestareita/konsertteja, jolloin hukkuu ruuhkaan? Mitä luonnossa pitää varoa ja voiko poliisin luottaa 🙂 Tipataanko ja onko muita perusrituaaleja, mitkä pitäis tietää (esim. olkapäiden peitto tms.)? Tuollaiset päivämatkasuositukset kuulostaa mukavilta ideoilta ja joku peruskartta on ehdoton 🙂

  • MatkaMartta

    Komppailen aiempia myös siinä, että pitkää ravintolalistaa mielummin vinkkejä siitä, mitä ruokia kannattaa kokeilla. Tietysti jos on joku tietty katu tai tietty alue, jonka ravintoloista on vaikka hienot maisemat, niin sellaisen voi vinkata (olettaen että siellä on sen verran ravintoloita, että kaikki ei oo ehtineet mennä konkurssiin matka-ajankohtana :))
    Särkylääkettä ja laastaria kantaa usein myös mukana, mutta aina joskus ne myös unohtuu. Voisko vinkata, vaikka että milä nimellä ja mistä (vain apteekit, myös ruokakaupat?) saa esim. tavallista ibuprofeiinia tai panadolia, saako rakkolaastaria tms.
    Ruoka-ainerajoitteisena ilahdun aina myös, jos joku osaa vinkata esim. mahdollisuudesta saada laktoosittomia/gluteenittomia ruokia.
    Tällaisia tuli nyt mieleen.

  • Kulttuurikorppikotka

    Hienoja vinkkejä yllä. MatkaMartan kanssa samaa mieltä allergiaruuista: miten paljon niistä tiedetään, mitä on 'gluteeniton' ja 'laktoositon' maan kielellä, onko niitä yleisesti merkattu ruokalistoihin, mitä kannattaa kokeilla. Ulkona syöminen on keliaakikon suurimpia haasteita, kun muutenkin vatsa voi olla matkustamisesta koetuksella ja sitten saa vielä gluteeni/laktoosiähkyn tai ripulin päälle. Budjettimatkaajana tykkään myös lukea ruokakaupoista, jotta voi elää piknikeillä ja hätävaralla. Tosin tuntuu, että Islanti on niin kallis maa, ettei meillä ole mitään mahdollisuutta sinne ikinä matkustaa. Valokuvaajamieheni siitä joskus haaveilee!

  • Anonyymi

    Huonosti liikuvana mielellään lukisin vinkkejä esteettömistä paikoista. Tai muutenkin kuinka esteetöntä liikkuminen on paikan päällä. Miten pääseekö paikallisbussiin esim. Pyörätuolilla jne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *