Hei -dottir/-son, taas tuhlataan!

Kävin viime viikonloppuna naapurikorttelin ravintolassa ja tilasin ennen ruokaa yhden drinkin. Se maksoi 22 euroa!
Vannon, että se ei ollut kooltaan erityisen suuri (ehkä juuri ja juuri 2,5 desilitraa), eikä se sisältänyt maailman harvinaisinta vodkaa tai oikein vintagea vuosikertaviskiä eikä sitä oltu koristeltu kultahipuin. Juoma oli erinomainen, mutta ei erinomainen 22 euron edestä.

Ja hei: se oli tämän reykjavikilaisravintolan edullisin cocktail. Ravintola oli kiva keskiverto, ei Michelin-pyrkyri tai muutenkaan mitään fine diningia. Ihan tavallinen mukava bistro.
Kaksi kahvia, kaksi kaakaota ja pari palaa kuivakakkua Reykjavikin keskustakahvilassa: noin 30 euroa.
Islannissa on tosiaan taas hinnat lähestymässä huippuaan. Jos sama nousuvauhti jatkuu, se pitsa maksaa pian sen 50 euroa. Voi herra mun jee. 
Inflaatio ei ole (vielä) juuri mitään; vaivaiset pari prosenttia. Palkkakulut ovat kuitenkin nousseet ja matkailubuumi on kuumentanut keskustan liiketilamarkkinoita. Ne ovat molemmat osaltaan vaikuttaneet ulkona syömisen kallistumiseen.  Suurin syy löytyy kuitenkin valuuttakurssista: Islannin kruunu on vahvistunut kymmeniä prosentteja viime vuodesta.
Turisteille Islanti on siis kallistunut vieläkin enemmän kuin kruunuissa tienaaville paikallisille. Takana ovat ne ajat, kun Reykjavikista sai kolmen ruokalajin illallisen viineineen 60 eurolla, hotelliyön viidelläkympillä ja valassafarin neljälläkympillä.
Matkailu on tällä hetkellä Islannin isoin toimiala ja voitte uskoa, että kruunun vahvistuminen ajaa vapinaa matkailualan tyyppien puntteihin. Epävarmuus tietysti kasvaa, kun ei tiedetä varmaksi, mitä asiat parin kuukauden kuluttua maksavat. On kamalan hankalaa laskea hintoja ulkomaalaisille matkailijoille, kun kruunu kiipeää jatkuvasti ylöspäin kuin kissa puunvartta. Matkailijat valittavat nousevista hinnoista ja tyytymättömyys ihan ymmärrettävästi lisääntyy.  
Minuakin tilanne ottaa päähän. Hevosmatkojen tulevaisuus näyttää ankealta, jos kruunu jatkaa vahvistumistaan. Harvalla on varaa  ja halua 3 000 euroa viikonmittaisesesta hevosvaelluslomasta… Ei minulla ainakaan. Jos Islannin talous tästä vielä kuumenee ja kruunu kallistuu, saattaa olla, että hevosmatkat jäävät  ensi kesän jälkeen tauolle seuraavaa lamaa odottelemaan.
Jotain tarttis tehdä, vaativat hotellienomistajat, matkatoimistoyrittäjät ja bussifirmat. Epäilemättä pitäisi. Ei vain ole ketään, joka tekisi, koska maassa ei esimerkiksi ole hallitusta. Parlamenttivaalit olivat lokakuussa, mutta koska kukaan yksittäinen puolue tai edes samanmieliset puolueet eivät saaneet enemmistöä, on pelattu tetristä erilaisilla kombinaatioilla. Presidentti on antanut hallitusnevuottelijan valtuudet ensin oikeistopuolueen puheenjohtajalle, sitten vasurivihreiden puheenjohtajalle ja loputa piraateille, jotka antoivat periksi eilen. Joko yksi ei ole valmis antamaan muita enempää periksi tai kukaan ei halua antaa periksi edes tarpeeksi.
Vuodenvaihteessa ei välttämättä ole vielä hallitusta, mutta rahaa saa pian liikutella vapaammin. Islannista ei ole pankkikriisin eli vuoden 2008 jälkeen saanut viedä eikä maahan tuoda valuuttaa vapaasti. Ulkomaanmatkalle lähtevän islantilaisen on pitänyt mennä rahanvaihtoasioissa pankkiin lentolippujen kanssa, jotka todistavat lähitulevaisuudessa tapahtuvan matkan. Ulkomaankauppaa tekevä yritys – kuten esimerkiksi oma firmani – ei saa maksaa laskuja ulkomaille kuin arkisin yhdeksän ja neljän välisenä aikana.
Tammikuun alussa nuo valuuttakontrollit alkavat vähitellen vapautua, mutta aika epäselvältä se koko kuvio silti vielä vaikuttaa. Jos käy niin, että ulkomaalaiset sijoittajat saavat alkaa viedä täällä tundralla vuosikausia nalkissa olleita rahojaan pois maasta, kruunun kurssi saattaa taas laskea. 
Eli ehkä sen gin tonicin saa siis kohta 16 eurolla? Ehheh. Ja jos ei, niin ei kai siin sitten auta muu kuin pysyä poissa baareista ja korkata se vuosikertasamppanja kotona. 
Aiheet

Näitä luetaan

Satu Rämö

Contact / Yhteystiedot

Tietosuojaseloste

2024 © Satu Rämö