Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Lapsen kehitys 11 kk – ja äidin

Ulkoiset muutokset: seisoo ilman tukea, kävelee tuen kanssa, pärisyttää huuliaan, ilveilee kielellään kuin maori kansantanssimenoissa ja huutaa todella kovaa huomiota hakiessaan. Lääkärikin totesi, että onpas siinä kovaääninen ja energinen lapsi. Samassa lääkärintarkastuksessa pistin merkille, että kuopus painaa nyt saman verran, kuin esikoinen kaksi ja puolivuotiaana. Isosisko keksikin hauskan nimityksen itselleen ja pikkusiskolleen: Olemme kuin Pilli ja Pulla. Repesin.

Sielulliset muutokset: sanoo äiti, tättä ja kakka ja loukkaantuu, jos muut vielä syövät kun hän on tyhjentänyt tarjottimensa. Viihtyy missä tahansa, jos liikutaan. Ei viihdy missään, missä on oltava hiljaa paikallaan – paitsi olohuoneen lattialla kirjojen parissa.Viimeksi hän innostui selailemaan Miina Supisen Liha tottelee kuria ja Jo Nesbön rypyille painunutta pokkaria. Kuvakirjat kiinnostavat noin puoli minuuttia. Paksuissa kirjoissa riittää käänneltävää paljon pidemmäksi aikaa.

Miten itse voin? No naurattaa, vaikka ei tuosta kuvasta ihan heti uskoisi. Noita lapsia katsellessa ei nimittäin voi kuin hohottaa hämmästyksestä. Mistäköhän ihmeen geenipankista niiden perimä on lähtöisin?

Esikoinen on pitkä, hoikka ja lihaksikas. Muistuttaa ulkoisesti ahkerasti maratonille treenannutta kuivan kesän oravaa. Kropaltaan on kuin äitinsä. (Ehheh, no ei ihan.)

Kuopus on energinen posottaja, joka on täydessä vireessä jo heti aamukuudelta ylös könyttyään. Virkeystasoltaan on ihan kuin äitinsä. (Ehheh, no ei ihan. Eikä tätä tarvinne selittää enempää, riittää kun katsot uudestaan oheista kuvaa.)

Vaikka vauvavuosi alkaa aivan pian olla takanapäin, kyllä tämä kuukausi on ollut tähänastisista vauvakuukausista ehdottomasti energiaa vievin. Ei ole nimittäin ollut ihan helppo kesä. Äiti sairastui, sisko joutui keskelle aseellista hyökkäystä eikä meidän remontti ole vielä päässyt edes alkamaan. Samaan aikaan täällä neljän seinän sisällä mikrokosmoksessakin on tapahtunut isoja muutoksia. Vauvan unentarve on vähentynyt ja esikoinen on aloittamassa koulua.

Jotenkin on oma veto vähän pois. Huhh. Eiköhän se tästä. Jonnekin suuntaan. Lähde kehittymään. Syksyä odotellessa. Töttöröö. Pitäähän näitä suvantovaiheitakin välillä tulla, että jaksaa taas niiden cliffhangereiden kynsissä.

Lapsen kehitys -jutut:

Vauva 1 kk
Vauva 2 kk
Vauva 3 kk
Vauva 4 kk
Vauva 5 kk
Vauva 6 kk
Vauva 7 kk
Vauva 8 kk
Vauva 9 kk
Vauva 10 kk

11 Comments

  • Riina

    Moikka! Näitä on ollut tosi kiva lukea ja beibi on suloinen kuin mikä! Kommenttini ei liity varsinaisesti tähän poistamiseen mitenkään mutta, ois mahtavaa jos pystyisit päivittämään mobiiliversion niin että postauksen alta näkisi a)kommenttien lukumäärän ja b)kommentteihin pääsis suoraan postauksen alta. Nyt pitää skrollaa takasin postauksen alkuun tätä varten. Muuten ihanan freesi uusi ulkoasu (y)

    • Satu Rämö

      Mä kysyn, jos tälle voisi tehdä jotain (oon huomannut saman desktopissa) – eli tilanne siis tämä, jos lukee postausta etusivulta. Jos klikkaat postauksen otsikkoa (eli menet suoraan postaukseen), silloin myös sen postauksen kommentit tulee näkyviin suoraan jutun alle ja pääsee kommentoimaan skrollaamatta takaisin ylös.

  • Riina

    Moikka! Näitä on ollut tosi kiva lukea ja beibi on suloinen kuin mikä! Kommenttini ei liity varsinaisesti tähän poistamiseen mitenkään mutta, ois mahtavaa jos pystyisit päivittämään mobiiliversion niin että postauksen alta näkisi a)kommenttien lukumäärän ja b)kommentteihin pääsis suoraan postauksen alta. Nyt pitää skrollaa takasin postauksen alkuun tätä varten. Muuten ihanan freesi uusi ulkoasu (y)

  • vaalean vihreää

    Esikoiseni on rakastanut kirjoja vauvasta asti ja kohteli niitä hyvin jo vauvana. Mielenkiintoisin "kirja" oli sellainen paksu puhelinluettelo (joita ei enää julkaista), pinsettiotteen kehittymisen jälkeen. Vain takakansi sai pienen repeämän joku kerta ihan vahingossa. Kuopuksen "kirjanluku" olikin pikkasen rajumpaa sorttia, mutta jostain syystä kuipus rakastui noin 1-vuotiaana taskupainokseen saksa-suomi-sanakirjasta. Se sanakirja on yhä ehjä.
    Tsempit tähän tilanteeseen. Helppo täältä on huudella, kun nyt lapset ovat 13 ja 9. Murkkuiästä huolimatta, meillä on aika ihana vaihe (vaikka yhä jatkuu papukaija-fiilis; nykyisin teinille pitää mainita tietyistä rutiineista kymmenen kertaa kun kuopus kuulee samat asiat jo toisella kerralla).

    Teillä on lyhyen ajan sisään ollut paljon kaikkea. Reissusta latautumiseenkin menee varmasti oma aikansa.
    Sain joskus viikonloppureissuilla vähän univajetta korjattua lasten isovanhempien luona, mutta pelkkä ajomatka autolla kotiin noin 3 tuntia pysähdyksineen ainoana aikuisena pimeässä ja huonolla säällä lasten kanssa, sai kaiken latautuneen energian häviämään saman tien. Kotona totesi, että energiat eivät oikein edes riittäisi tavaroiden purkamiseen ( ellei olisi ollut pakko pistää ruokaisia vaatteita heti pesuun).

  • Sari

    Niin hämmästyttävää se on, miten erilaisia ovat saman perheen lapset. Meillä jopa identtisillä kaksosilla on erilainen ruumiinrakenne (ainakin minun mielestäni) ja luonne on kaikilla kolmella ihan omansa.
    Voimia näihin rankkoihin kuukausiin! Kun on paljon opittavaa ei malta nukkua ja aloitteleva koululainen tarvitsee myös paljon tukea.

  • Anonyymi

    Vaikka olisi kuinka rankkaa niin tiedä että olet kaikesta huolimatta (tai ehkä juuri siksi?) mun äiti-idoli. Sun rehellisyys ja tervejärkinen maailmankatsomus on asioita joiden ansiosta lapsesi saavat niin hyvät eväät elämään.

  • Anonyymi

    Olisi kiva kuulla millaista koulunkäynti islannissa on, sitten kun saatte siitä jonkinlaista käsitystä 🙂 Saako esikoisenne opetusta suomenkielessä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *